Olemme huolissamme lastensuojelun lapsista ja nuorista

Kirjoittajat: Eerika Hakala, Roosa Mäkeläinen, Veera Partanen ja Jenni Rosvall

Tässä blogissa otamme kantaa lastensuojelulaitoksiin sijoitettujen lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin ja niiden hoitamiseen. Teimme aiheesta ruohonjuurisarjakuvan, jolla otamme kantaa taideaktivismin kautta. Ruohonjuurisarjakuvan tärkein tehtävä on välittää tietoa.

Lastensuojelun asiakkailla ilmenevät mielenterveydenongelmat ovat yleistyneet. 13 – 17-vuotiaista sijoitetuista lapsista joka toinen on nuorisopsykiatrian asiakkaana. Viime vuosina psykiatrisen hoidon väheneminen ja sairaanhoitopiirien alhaiset resurssit ovat hankaloittaneet nuorten avun saamista. Nykyään pitkäaikaiset hoitojaksot ovat jäänet lyhyiksi. Lyhyen jakson jälkeen, lasten vakavistakin mielenterveysongelmista huolimatta, heidät lähetetään takaisin lastensuojelulaitokseen. Näin ollen heidän hoitonsa tulee halvemmaksi kuin sairaalassa. Pia Eriksonin mukaan lastensuojelun yksi tärkeimmistä kehittämisen kohteista on lasten mielenterveydenongelmista johtuvan hoidon lisääminen (Laitinen 2021). Sijoitettujen nuorten mielenterveysongelmiin on vaikea saada pitkäaikaista apua, jota monet tarvitsisivat. Psykiatrinen osastohoito ja pitkäaikainen kuntouttava psykiatrinen hoito ovat viime vuosina vähentyneet, ja hoito-osastoja on lakkautettu. (Laitinen 2021.)

Meidän mielestämme lasten ja nuorten mielenterveyden hoitamiseen tulisi panostaa, etenkin lastensuojelunuorten kohdalla, koska yleensä heidän elämässään on tapahtunut isoja asioita, joista olisi hyvä päästä keskustelemaan. Jokainen lapsi ja nuori tulisi ottaa vastaan yksilöinä ja heille pitäisi olla mahdollista tarjota pitkäkestoinen hoitosuhde. Varhaisessa vaiheessa mielenterveysongelmiin puuttumisella ja ennaltaehkäisevällä toiminnalla voitaisiin ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä ja yleistä pahaa oloa. Esimerkiksi koulu- ja opiskeluympäristössä ennaltaehkäisevää toimintaa olisi helpoin toteuttaa. Niissä voitaisiin puhua enemmän mielenterveyden tärkeydestä ja antaa arkielämään työkaluja hyvinvoinnin ylläpitämiseen. Koulun lisäksi laitoksissa olisi hyvä muistuttaa myös netin kautta saatavasta avusta, esimerkiksi chat-kanavista, sovelluksista ja mielenterveyspalveluiden puhelinnumeroista.

Ruohonjuurisarjakuva on hyvä taideaktivismimenetelmä, sillä sen tarkoitus on tuoda tietoa sanattomasti, jolloin yhteistä kieltä tai lukutaitoa ei tarvita. Tämän ansioista sarjakuvaa voi hyödyntää monien eri asiakasryhmien kanssa työskenneltäessä, esimerkiksi maahanmuuttajien ja vammaisten kanssa. Huomasimme harjoitteluissamme, kuinka kuvilla on iso merkitys kommunikaatiossa. Esimerkiksi vammaistyössä päivä kuvitetaan asiakkaille, mikä on verrattavissa ruohonjuurisarjakuvaan. Ymmärtääkseen kuvan tarkoitusta, kuvaa ei tarvitse selittää tekstillä. Omassa sarjakuvassamme käytimme paljon tekstiä, joten se ei ole paras mahdollinen esimerkki ruohonjuurisarjakuvasta, mutta sekin soveltuu tiedon välittämiseen ja taideaktivismin esille tuomiseen.

Lähteet

Laitinen, J. 2021. Sijaishuollon lapset eivät aina saa apua mielenterveyden ongelmiin. Talentia. Verkkolehti. Saatavissa: https://www.talentia-lehti.fi/sijaishuollon-lapset-eivat-aina-saa-apua-mielenterveyden-ongelmiin/?fbclid=IwAR2LKePL9mXkCV-zRtzbCZQYxJW6WaWh_CYr8YR1qU0Dmq3NOjaQypcZqXE [viitattu 30.5.2021].

Kirjoittajat

Kirjoittajat Eerika Hakala, Roosa Mäkeläinen, Veera Partanen ja Jenni Rosvall ovat ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelijoita Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK:sta.

Vastaa