Poikien kohtaama hyväksikäyttö ja tiedostamattomat asenteet

Kirjoittaja: Tiina Lepistö

Opettajien harjoittama seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö ovat todellisuutta Suomessakin. Selvitin, millaisia asenteita pojan asemaan uhrina liittyy ja kuinka lapset yleisesti kertovat hyväksikäytön kokemuksistaan.

Anderson ym. (2015) tutkivat koevalamiehistön avulla, onko opettajan ja oppilaan sukupuolella ja iällä vaikutusta siihen, kuinka tuomittavana hyväksikäyttö nähdään. Tämä on tärkeä näkökulma. Näillä ehkä tiedostamattomillakin asenteilla voi olla vaikutusta siihen, kuinka vakavasti hyväksikäyttöön suhtaudutaan, kerrotaanko siitä eteenpäin ja kuinka siitä tuomitaan (Anderson ym. 2015, 1467). Poikien kannalta tulokset olivat huolestuttavia.

Tulokset osoittivat, että mitä vanhemmasta opettajasta ja nuoremmasta oppilaasta oli kyse, sitä tuomittavampana hyväksikäyttöä pidettiin. Tuomittavuutta lisäsi, jos tekijä oli mies ja uhri tyttö. Mitä vanhempi oppilas taas oli kyseessä, sitä enemmän valamiehistö oletti hänen itse halunneen seksiä varsinkin, jos kyseessä oli poika.  Poikaoppilaan kokemaa seksuaalista hyväksikäyttöä ei myöskään pidetty niin vakavana, jos hyväksikäyttäjä oli naisopettaja. Tätä mieltä olivat erityisesti miespuoliset valamiehet, sillä he olettivat poikaoppilaan halunneen seksuaalista kanssakäymistä naisopettajan kanssa. (Anderson ym. 2015, 1449-1450, 1464-1465.)

Onneksi lakeja ei laadita näiden asenteiden pohjalta. Suomen rikoslaissa seksuaalisen hyväksikäytön suojaikäraja on 18 vuotta, jos hyväksikäyttäjä, sukupuolesta riippumatta, on auktoriteettiasemassa uhriin nähden. Siis esimerkiksi opettaja. (Rikoslaki 20. luku, 5§.)

Anderson ym. (2015, 1465) nostivat esiin huolen poikien asemasta. Vähättelevät asenteet seksuaalisen hyväksikäytön vakavuudesta voivat estää poikia kertomasta siitä. Lisäksi asiasta kuuleva ei välttämättä vie asiaa eteenpäin sen vaatimalla vakavuudella varsinkaan, jos tämä kuulija on mies.

Miksi lapsi vaikenee?

Huoli pojista herää myös Hietamäen ym. (2020) tutkimuksessa, jossa tutkittiin tyttöjen ja poikien eroja seksuaalisesta hyväksikäytöstä kertomisessa. Jopa neljäsosa lapsista oli jättänyt kertomatta hyväksikäytöstä kenellekään, ja pojat olivat tässä enemmistönä. Tyttöjä ja poikia yhdisti se, että molemmat jättivät kertomatta hyväksikäytöstä useammin, jos hyväksikäyttäjä oli samaa sukupuolta.

Syiksi vaikenemiselle lapset mainitsivat muun muassa pelkonsa siitä, että ketään ei kiinnostaisi ja he jäisivät vaille apua. Valitettavasti nämä pelot eivät olleet aivan turhia. 25% lapsista kertoi, että heitä ei uskottu, heille suututtiin tai heitä neuvottiin vaikenemaan, kun he yrittivät kertoa kokemuksistaan. Vain noin puolet kertoi saaneensa tukea ja lohdutusta. (Hietamäki ym. 2020, 546, 548-549.)

Huolestuttavaa oli myös se, että vajaa puolet lapsista jätti kertomatta hyväksikäytöstä, koska ei pitänyt asiaa niin vakavana (Hietamäki ym. 2020, 549). Tämä ilmiö voi liittyä myös opettajan ja oppilaan tapaukseen. Furthermore ym. (1993) huomioivat, että nuoret olivat epävarmoja siitä, onko seksuaalinen suhde opettajan ja oppilaan välillä hyväksikäyttöä (Anderson ym. 2015, 1450 mukaan).

Hietamäen ym. (2020, 549) tutkimuksessa ilmeni tuttu asetelma: suurin osa hyväksikäyttöä kokeneista oli tyttöjä, ja tekijät miehiä. Mutta onko tässä koko totuus? Kysymys onkin, kuinka saamme selvitettyä poikien kokeman seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön todellisen laajuuden, jos asenneilmapiirimme vaientaa heidät.

Lähteet

Anderson, A., Wingrove, T., Fox, P., McLean, K. & Styer, E. 2015. Who is the rotten apple? Mock jurors’ views of teacher-student sexual contact. Journal of interpersonal violence 33, 1449-1471. Pdf-dokumentti. Saatavissa: https://journals-sagepub-com.ezproxy.xamk.fi/doi/pdf/10.1177/0886260515618. [viitattu 30.4.2021]

Hietamäki, J., Husso, M. & Arponen, T. 2020. Tyttöjen ja poikien väliset erot seksuaalisesta hyväksikäytöstä kertomisessa. Yhteiskuntapolitiikka 85, 542-553. Pdf-dokumentti. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140733/YP2005-6_Hietam%c3%a4kiym.pdf?sequence=1&isAllowed=y [viitattu 30.4.2021]

Rikoslaki 19.12.1889/39.

Kirjoittaja

Kirjoittaja Tiina Lepistö on ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelija Kaakkois- Suomen ammattikorkeakoulussa.

Vastaa