Lapsiperheköyhyys ja sen vaikutukset lapsen elämään

Kirjoittajat: Jennamari Heikkinen ja Hanni Mutanen

Enemmistö suomalaisista lapsiperheistä voi paremmin kuin koskaan niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin terveydellisesti. Suomessa on kuitenkin myös paljon köyhiä ja huono-osaisia lapsiperheitä. Köyhyys johtuu useasti vanhempien työttömyydestä tai matalapalkkaisuudesta. Suomessa lapsiperheköyhyys on lisääntynyt, minkä myötä eriarvoisuus on yleistynyt. Köyhyys vaikuttaa lapsen elämään useiden asioiden kautta, ja eri-ikäiset lapset kokevat perheen köyhyyden mukanaan tuomat haasteet eri tavoin. (Kallio ja Hakovirta 2020, 2.)

Köyhyys ja taloudellinen niukkuus ovat asioita, jotka yhdistetään usein huono-osaisuuteen. Kaikki, jotka elävät köyhyysrajalla tai sen alapuolella eivät kuitenkaan välttämättä koe itseään huono-osaisiksi. Tähän vaikuttaa yksilön käsitys siitä, millaiset kriteerit hän asettaa hyvän elämän vähimmäisvaatimuksiksi. Yksilön itse kokemalla köyhyydellä tarkoitetaan Vuoren mukaan (2012, 16) subjektiivista köyhyyttä. Köyhyyden aiheuttamalla taloudellisella tilanteella voi olla vaikutuksia myös lapsiperheiden sosiaaliseen toimintakykyyn. Tämä voi näkyä tilanteissa, joissa eri lähtökohdista tulevat perheet toimivat vuorovaikutuksessa keskenään ja voivat tätä kautta tulla vertailluiksi toisiinsa.

Perheen köyhyys näyttäytyy lapsen arjessa monin eri tavoin. Lapset voivat verrata oman perheensä taloudellista tilannetta esimerkiksi ruoan, asumisen, vaatteiden ja muun materian suhteen kavereidensa perheiden tilanteeseen. Köyhyys nousee esille myös muussa perheen arjessa, kouluympäristössä, harrastusmahdollisuuksissa sekä lomien ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksissa. Köyhyys voidaan jakaa kodin sisäisiin ja ulkopuolisiin tekijöihin. Jako ei kuitenkaan käytännössä toimi näin jyrkästi, vaan perheen ja kodin olosuhteet heijastuvat myös kodin ulkopuolelle. (Luosujärvi 2017, 40–47.)

Luosujärvi (2017, 48) tarkastelee kahdeksaa toimijuutta, joita köyhien perheiden lapset ovat omaksuneet perheen kokeman vähävaraisuuden myötä. Nämä kahdeksan toimijuutta ovat selviytyjä, huolehtija ja ymmärtäjä, epäilevä ja harmistunut, syyllisyyttä poteva, lannistunut tai lannistettu, sinnittelijä, kiitollinen ja toiveikas. Se, mihin rooliin lapsi asettuu, riippuu paljon hänen luonteestaan ja persoonallisuudestaan sekä lapsen saamasta kasvatuksesta. Lapsi voi myös omaksua useamman roolin samanaikaisesti.

Lapsen kasvaessa elinympäristö luo yhä enemmän paineita siitä, mitä lapsella tulisi elämässään olla. Lapsen sosiaaliset piirit kasvavat ja lapsi tulee koko ajan tietoisemmaksi siitä, mitä hänellä itsellään on ja vertaa sitä muihin. Tästä kaikesta voi kehittyä lapselle virheellinen käsitys siitä, mitkä ovat lähtökohtaisia perustarpeita. Esimerkiksi jo esikouluikäinen lapsi osaa vaatia itselleen merkkivaatteita sosiaalisen ympäristön luomien paineiden myötä. Kasvaessaan lapselle voi kehittyä lisää yhä suurempia ympäristön asettamia vaatimuksia.

Lapset ja nuoret saattavat hävetä perheidensä taloudellista tilannetta. Tämän päivän trendi kaiken ikäisten keskuudessa tuntuu olevan, että elämän hyviä puolia pyritään korostamaan ja huonot puolet lakaistaan mieluummin maton alle. Lisäksi ihmiset ovat usein tänä päivänä materiakeskeisiä, ja elämänlaatua mitataan sen mukaan, kuinka paljon materiaa ihminen omistaa. Erityisesti nuoret kiertävät kielenkäytössään usein köyhä-sanan käytön välttääkseen tietynlaisen leiman syntymistä. (Luosujärvi 2017, 72.)

Lähteet

Hakovirta, M. ja Kallio J. 2020. Lapsiperheiden köyhyys & huono-osaisuus. E-kirja. Tampere: Vastapaino. Saatavissa: https://www.ellibslibrary.com/reader/9789517688666 [viitattu 26.4.2021]

Luosujärvi, O. 2017. Perheen köyhyys nuorten kokemana. Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Sosiaalityö. Pro gradu -tutkielma. WWW-sivu. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/53444/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201704021858.pdf?sequence=1&isAllowed=y [viitattu 26.4.2021]

Vuori, A. 2012. Vähävaraisten lapsiperheiden hyvä vointi ja sen tukeminen. Tampereen yliopisto. Terveystieteiden yksikkö. Väitöskirja. WWW-sivu. Saatavissa: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/66970/978-951-44-8980-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y [viitattu 26.4.2021]

Kirjoittajat

Kirjoittajat Jennamari Heikkinen ja Hanni Mutanen ovat ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelijoita Xamkissa.

One reply

  1. […] Terveystieteiden yksikkö. Väitöskirja. WWW-sivu. Saatavissa: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/66970/978-951-44-8980-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y Kirjoittajat Kirjoittajat Jennamari Heikkinen ja Hanni Mutanen ovat ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelijoita Xamkissa. Katso täydellinen vastaus […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *