Etsivän nuorisotyöntekijän havaintoja nuorten yksinäisyydestä

Kirjoittaja: Hanna-Riikka Sepponen

Toimin etsivänä nuorisotyöntekijänä Kouvolan kaupungin Nuorisopalveluilla. Arkihavainnoissani sekä kollegoiden kanssa keskusteluissa yksinäisyys valitettavasti näyttelee merkittävää roolia nuorten elämässä. Nuorilla ei välttämättä ole ympärillään sellaisia ihmisiä, joille voisi tai uskaltaisi puhua omista asioista. Kavereita ei ole tai he eivät ole riittävän läheisiä. Myöskään sukulaisia ei haluta kuormittaa oman elämän asioilla. Joillain nuorilla eristäytymisen ja yksinäisyyden malli on saatu lapsuudenkodista. Myös sellaiset nuoret, jotka viettävät aikaa toisten seurassa saattavat kokea ulkopuolisuutta sekä kohtaamattomuutta. (Kouvolan etsivä nuorisotyö 2021.)

Haasteena yksinäisyys ja syrjäytyminen

Valtakunnallisessa käytössä olevassa Sovari – sosiaalisen vahvistumisen mittarissa etsivän nuorisotyön asiakkaina olevat nuoret ja nuoret aikuiset arvioivat palvelun toteutusta ja muutoksia elämäntaidoissaan. Vuoden 2021 Sovari–kysely kokoaa 2 145 nuoren näkemykset etsivästä nuorisotyöstä ja sen vaikutuksista sosiaalisen vahvistumisen näkökulmasta. Tuloksista käy ilmi, että 27 % nuorista on saanut tukea yksinäisyyteen, 26 % tukea kaveri- ja perhesuhteisiin ja 4 % kiusaamiseen liittyen. (Kinnunen 2021.)

Kouvolan etsivän nuorisotyön Sovari-kyselyn tulokset vuodelta 2021 kertovat, että 19 % nuorista on saanut tukea yksinäisyyteen ja 27 % tukea kaveri- ja perhesuhteisiin. Kiusaamiseen liittyvät aiheet eivät viime vuonna nousseet työskentelyyn. (Kinnunen 2021.) Viime vuosi oli ensimmäinen, jolloin yksinäisyyteen liittyvää teemaa kyselyssä käsiteltiin. Tulokset herättävät toiveikkuutta siitä, että etsivässä nuorisotyössä yksinäisyyden teeman parissa työskennellään tosissaan. Miten etsivän nuorisotyön menetelmin nuorten ja nuorten aikuisten yksinäisyyteen voidaan vaikuttaa vielä tehokkaammin?

Etsivän nuorisotyön asiakkailla yksinäisyyden kokemukset ovat yleisempiä kuin samanikäisten nuorten parissa keskimäärin. 15–29-vuotiaat työn, koulutuksen ja harjoittelun ulkopuolella olevat NEET-nuoret kokevat syrjäytymisen olevan ennen kaikkea syrjäytymistä sosiaalisista suhteista. 57 % NEET-nuorista kokee ystävien puutteen syrjäytymisen syyksi. Niiden osuus, joilla ei ole yhtään ystävää, on valtaväestöä suurempi NEET-nuorilla. (Gretschel & Myllyniemi 2017.)

Kohti turvallista vertaisryhmää

Yksinäisyys voi kroonistua. Tällöin siitä muodostuu persoonallisuuspiirre, jonka vuoksi nuori ei kykene hahmottamaan itseään ei-yksinäisenä. Yksinäisyyden tuntemuksia ja sen seurauksia voi olla vaikeaa nähdä itse, jos niihin on tottunut. (Välimäki ym. 2018.) Yksinäisyyden pitkittyessä vaikutukset laajenevat psyykkiseen oireiluun kuten masentuneisuuteen, eristäytyneisyyteen, ahdistuneisuuteen ja itsetuhoisuuteen. Nuoruudessa koettu ulkopuolisuus voi vaikuttaa opiskelu- ja työuralta syrjäytymiseen ja ilmetä viimesijaisten palveluiden lisääntyneenä tarpeena. Näin ollen yksinäisyydellä on yhteiskunnallista turvallisuutta heikentäviä vaikutuksia. (Junttila 2022.)

Tehokkaimpia yksinäisyyden ehkäisyn keinoja ovat sosiaalisten taitojen vahvistaminen ja sosiaalisten mahdollisuuksien lisääminen sekä yhteisöllisyyden vahvistaminen ja kielteisten ajattelumallien käsittely (Junttila 2022).

Etsivä nuorisotyöntekijä on haavoittuvassa asemassa olevien yksinäisten nuorten tuki. Työntekijä luo nuorelle kokemuksia siitä, että hän ei ole yksin asioidensa kanssa. Lisäksi tiivis työskentelysuhde voi vähentää yksinolon kokemusta. Vaikka etsivän nuorisotyön asiakassuhteet voivat olla pitkiä, ne ovat kuitenkin määräaikaisia. Siksi onkin tärkeää tarjota nuorelle mahdollisuuksia kohdata muita nuoria tuetusti ja rakentaa nuorelle positiivisia kokemuksia vertaisryhmässä olosta. Etsivän nuorisotyön painopistettä tulisi mielestäni siirtää enemmän kohdennettuun ryhmätoimintaan ja yhteisöllisten kokemusten tarjoamiseen, yksilötyötä kuitenkaan unohtamatta.

Lähteet

Gretschel, A. & Myllyniemi, S. 2017. Työtä, koulutus- tai harjoittelupaikkaa ilman olevien nuorten käsityksiä tulevaisuudesta, demokratiasta ja julkisista palveluista – Nuorisobarometrin erillisnäyte/aineistonkeruu.  Nuorisotutkimusseura ry. PDF-dokumentti. Päivitetty: 5.12.2017. Saatavissa: https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/hankkeet/nuorisobarometrin-erillisnayte/eriarvoistumistyoryhma_gretschelmyllyniemi_neet_aineistokooste_05122017_nettiin.pdf [viitattu 18.5.2022].

Junttila, N. 2022. Lasten ja nuorten yksinäisyys on lisääntynyt jo pitkään – pandemia on heikentänyt tilannetta entisestään. Blogi. Päivitetty 13.1.2022. Saatavissa: https://www.mustread.fi/artikkelit/lasten-ja-nuorten-yksinaisyys-on-lisaantynyt-jo-pitkaan-pandemia-on-heikentanyt-tilannetta-entisestaan/ [viitattu 18.5.2022].

Kinnunen, R. 2020. Sovari: Etsivän nuorisotyön Sovari 2021 – tulokset: Kouvola. Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry. PDF-dokumentti. Päivitetty: 2.5.2022. Saatavissa: https://tpysuomi.sharepoint.com/sites/Sovari/Jaetut%20asiakirjat/Forms/AllItems.aspx?ga=1&id=%2Fsites%2FSovari%2FJaetut%20asiakirjat%2FGeneral%2FSovari%20ENT%202020%2D2021%20tulokset%20organisaatiot%2F132%20Kouvola%2FSovariENT%20TULOS2021%20132%20Kouvola%2Epdf&parent=%2Fsites%2FSovari%2FJaetut%20asiakirjat%2FGeneral%2FSovari%20ENT%202020%2D2021%20tulokset%20organisaatiot%2F132%20Kouvola [viitattu 18.5.2022].

Kouvolan etsivä nuorisotyö. 2021. Nuorten elinolojen raportti 2021: Kouvolan etsivän nuorisotyön havaintoja. PDF-dokumentti. Päivitetty: 4.4.2022. Saatavissa: https://www.nuortenkouvola.fi/wp-content/uploads/sites/4/2022/04/Nuorten-elinolojen-raportti-2021.pdf [viitattu 18.5.2022].

Välimäki, V., Ranta, M., Grönlund, H., Junttila N. & Pessi, A. 2018. Yksin yli opistokaupungissa: opiskelijoiden yksinäisyyskokemukset elämänkulun tutkimusperinteen näkökulmasta. Nuorisotutkimus 36: 3. PDF-dokumentti. Päivitetty: 3.2018. Saatavissa: https://elektra.helsinki.fi/oa/0780-0886/2018/3/yksinyli.pdf [viitattu 18.5.2022].

Kirjoittaja

Kirjoittaja on etsivä nuorisotyöntekijä ja viimeisen vuoden sosionomiopiskelija Xamk Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Vastaa