Tag Archives: nettikiusaaminen

Tilastojen kertomaa koulukiusaamisesta ja -väkivallasta Itä-Suomessa

Johanna Hirvonen

Julkiseen keskusteluun nousee säännöllisesti uutinen kouluissa tapahtuneista fyysisen väkivallan teoista. Viimeisten viikkojen aikana on uutisoitu useita lasten koulussa kohtaamia väkivallantekoja. Lähdin selvittämään, mitä tilastojen valossa tiedämme itäsuomalaisten lasten ja nuorten koulussa kohtaamastaan kiusaamisesta ja väkivallasta. Valtakunnallinen Kouluterveyskysely on yksi tietolähde, jonka avulla saa hahmoteltua tilannekuvaa Itä-Suomen kolmen maakunnan Etelä-Savon, Pohjois- Karjalan ja Pohjois-Savon osalta. Tässä kirjoituksessa teen näkyväksi tilastojen kertomaa koulukiusaamisesta ja -väkivallasta Itä-Suomessa.

Joka toinen vuosi toteutettava Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisema valtakunnallinen Kouluterveyskysely tuottaa laaja-alaisesti tietoa perusopetuksen (4., 5., 8. ja 9. luokkia käyvät lapset ja nuoret) ja toisen asteen opiskelijoiden hyvinvoinnista. Viimeisin Kouluterveyskysely on vuodelta 2019. Kyselyyn vastasi yli 250 000 lasta ja nuorta, ja kysely tavoitti 70 – 82 prosenttia eri luokka-asteiden lapsista / nuorista (THL 2019a).

Viimeaikaiset esimerkit koulukiusaamisesta ja -väkivallasta ovat nousseet esiin juuri perusopetuksen piiristä. Rajasin siksi tarkastelun erityisesti 8. – 9. -luokkalaisiin sekä 4. – 5. -luokkalaisiin lapsiin ja nuoriin.

Kielteisiä kehityssuuntia

Koulukiusaaminen ja -väkivalta on luokka- ja kouluyhteisön piirissä tapahtuvaa, joten ilmiön ymmärtämiseksi on tärkeää tunnistaa myös lasten ja nuorten kouluhyvinvointiin laajemminkin kytkeytyviä tekijöitä. Yksi Kouluterveyskyselyn osoittama kielteinen kehityssuunta näyttää olevan yhteisöllisyyden kokemuksen heikkeneminen. Tämä näkyy sekä Itä-Suomen alueellisissa tuloksissa että koko maan tasolla.

Vuoden 2017 kouluterveyskyselyssä 65 % vastanneista 8.–9. -luokkalaisista koki olevansa tärkeä osa luokkayhteisöä. Vuonna 2019 näin kokevien osuus oli laskenut 54 %:iin. Asiaa toisin päin kysyttäessä Itä-Suomessa oli eniten muihin alueisiin verrattuna heitä, jotka eivät kokeneet olevansa tärkeä osa luokka- ja kouluyhteisöä (13 % vuoden 2019 kyselyssä).

Toinen kielteinen kehityssuunta vuosien 2017 ja 2019 välillä näyttää Kouluterveyskyselyn mukaan olevan yksinäisyyden kokemus, joka on hieman (vajaa 2 %) lisääntynyt kaikilla alueilla maassamme. Kyselyyn vastanneista 8.–9. -luokkalaisista 10 % koki itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti. Tämän tuloksen kanssa linjassa on noin 9 %:n osuus heitä, joilla ei ole yhtään läheistä ystävää. Nuoremmista 4.–5. -luokkalaisista 3 % koki itsensä usein yksinäiseksi vuoden 2019 kyselyssä.

Myönteistä kehitystäkin löytyy

Tuloksista välittyy myös myönteistä kehitystä. Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa ilmoitti vuonna 2019 olleen 6 % vastanneista 8.–9. -luokkalaisista. Kaikissa Itä-Suomen maakunnissa on tultu hienoisesti (2 %) alas sitten vuoden 2006–2007 lukemista. Useita kertoja viikossa tapahtuvasta kiusaamisesta raportoi 3 % vastanneista 8.–9. -luokkalaisista. Nuoremmilla 4.–5. -luokkalaisilla useita kertoja viikossa tapahtuva kiusaaminen näytti olevan vanhempia koululaisia yleisempää (7 % vuoden 2019 kyselyssä).

Heidän osuus, jotka eivät olleet kokeneet lainkaan kiusaamista lukukauden aikana, oli 8.–9. -luokkalaisten kohdalla noussut lähes 10 % -yksikköä vuosien 2006–2007 ja 2019 välillä (65 % vs. 74 %).  

Millaista koulukiusaaminen ja -väkivalta on?

Kiusaaminen on monimuotoista, vaikka erityisesti fyysistä terveyttä ja henkeä uhkaavat väkivallan muodot nostavat aiheen otsikoihin. Kiusaamisen näkyvä osa on erimuotoista fyysistä väkivaltaa ja vahingontekoa, mutta kiusaaminen toteutuu samalla hyvin monella tapaa (Taulukko 1).

Kiusaamisen ilmenemismuotojen tarkastelu Kouluterveyskyselyn pohjalta osoitti kiusaamisen sukupuolittuneisuuden. Lyöminen, potkiminen ja töniminen kohdentui enemmän poikiin kuin tyttöihin (esiintymisen yleisyys kiusaamista kokeneilla/kiusaamiseen osallistuneilla pojilla 31 %, tytöillä 15 % vuonna 2017). Myös rahan tai tavaran vieminen ja tavaran rikkominen oli pojilla tyttöjä useammin esiintyvä kiusaamisen muoto (19 % kiusaamista kokeneilla/kiusaamiseen osallistuneilla pojilla, 14 % tytöillä vuonna 2017), kuten myös uhkaileminen tai pakottaminen.

Kännykän tai internetin kautta tapahtuva kiusaaminen oli yleisempi kiusaamisen muoto tyttöjen kohdalla poikiin verrattuna (33 % kiusaamista kokeneilla/kiusaamiseen osallistuneilla tytöillä, 23 % pojilla vuonna 2017). Nimittely, naurunalaiseksi tekeminen ja kiusoittelu oli niin ikään tytöillä yleisempää (72 % kiusaamista kokeneilla/kiusaamiseen osallistuneilla tytöillä, 65 % kiusaamista kokeneilla pojilla vuonna 2017). Tyttöjen kohdalla esiintyy myös selkeästi enemmän ulos sulkemista ja kaveriporukan ulkopuolelle jättämistä (60 % kiusaamista kokeneilla/kiusaamiseen osallistuneilla tytöillä, 36 % pojilla vuonna 2017) sekä valheiden levittämistä (49 % kiusaamista kokeneilla/kiusaamiseen osallistuneilla tytöillä, 33 % pojilla vuonna 2017).

Taulukko 1. Kouluterveyskyselyn tuottama tieto kiusaamisen muodoista (tiedot koottu THL:n tilastokuution pohjalta: THL 2019b)

*Niiden vastanneiden osuus, jotka ilmoittaneet olleensa kiusaajana tai kiusattuna osallisena kiusaamisessa lukukauden aikana.

** T: vastausten perusteella yleisempää tytöillä kuin pojilla. P: vastausten perusteella yleisempää pojilla kuin tytöillä.

Tulosten synnytettävä toimintaa, ei väistelyä

Lapsuudessa koetulla kiusaamisella voi olla pitkällisiä kielteisiä vaikutuksia, kuten masennusta, ahdistuneisuutta, käytöshäiriöitä, tarkkaavuuden ja keskittymisen ongelmia (ks. esim. Singham ym. 2017). Vaikka heidän osuus, jotka eivät ole kokeneet kiusaamista, on viimeisen vuosikymmenen aikana kasvanut, koulukiusaamiseen ja -väkivaltaan ei voi jättää reagoimatta viittaamalla kiusaamisen vähäisyyteen tai vähenemiseen tilastollisten tutkimustulosten valossa. Koulukiusaaminen ja -väkivalta on ilmiö, jossa pientenkin lukujen alle kätkeytyy suurta inhimillistä hätää, pelkoa ja ahdistusta. Luvut osoittavat myös, että kiusaaminen ja väkivalta koulussa on ilmiönä läsnä.

Kouluterveyskyselyn tuottamat tulokset herättävät pohtimaan, miten me aikuiset saamme napattua kiinni kiusaamisen eri muodoista. Kuten Kouluterveyskyselyn tulokset osoittivat, kiusaaminen on hyvin monimuotoista. Puuttuminen fyysiseen väkivaltaan on pieni osa kiusaamiseen puuttumista, vaikkakin välttämätöntä vahingollisen ja vaarallisen vahingoittamisen välttämiseksi. Samalla täytyy luoda ja ottaa käyttöön keinoja, joilla katkaistaan ja ehkäistään ennalta sellaista kiusaamista ja väkivaltaa, joka ei näyttäydy silmiemme edessä koulun arjessa. Erityisesti tyttöjen kohdalla kiusaamisen pirullista logiikkaa osoittaa toiminta, joka ei ole näkyvää – lapsi tai nuori jätetään ryhmän ulkopuolelle, häneen ei reagoida, hänelle ei puhuta, hän lakkaa olemasta ympäristölleen.

Koulukiusaamisen ja -väkivallan kitkeminen on periksiantamatonta, pitkällistä työtä, jossa käytössä on sekä välittömän reagoinnin työkaluja, että kouluyhteisöä vahvistavia työtapoja. Turvallisen, luottamusta herättävän luokka- ja kouluyhteisön luominen ja vaaliminen vastaa talon perustusten rakentamista; se on pohjatyötä hyvinvoivan kouluyhteisön rakentumiselle. Koulukiusaamisen ja -väkivallan kitkeminen ei voi olla vain reagointia ja puuttumista räikeisiin ja näkyviin väkivallan tekoihin, jolloin kiusatun jaksaminen ja selviytyminen ovat jo äärimmäisellä rajalla. Lapsen oikeus turvallisuuteen toteutuu aktiivisella, jatkuvalla toiminnalla, ei itsestään.

Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin asianmukaisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin, sosiaalisiin ja koulutuksellisiin toimiin suojellakseen lasta kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta ja pahoinpitelyltä, laiminlyönniltä tai välinpitämättömältä tai huonolta kohtelulta tai hyväksikäytöltä.” (Lapsen oikeuksien sopimus, LOS 19 artikla)

Lähteet

Singham T., Viding, E., Schoeler, T., Arseneault, L., Ronald, A., Cecil C. M., McCrory, E., Rijsdijk, F., Pingault J-P. 2017. Concurrent and Longitudinal Contribution of Exposure to Bullying in Childhood to Mental Health The Role of Vulnerability and Resilience. JAMA Psychiatry. 2017;74(11):1112 – 1119.

THL. 2019a. Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2019. Tilastoraportti 33 / 2019. WWW-julkaisu: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/138562/Tilastoraportti_33_Kouluterveyskysely.pdf?sequence=2&isAllowed=y.

THL. 2019b. Kouluterveyskyselyn aikasarjat 2006 – 2019. Tilastokuutio. WWW-julkaisu: https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/ktk/ktk1/fact_ktk_ktk1?row=199385L&column=area-87869.&column=time-403056.&column=161293L&column=gender-143993&fo=1.

Yleissopimus lapsen oikeuksista SopS 59/1991.

Kirjoittaja

Johanna Hirvonen, yliopettaja, sosiaaliala Xamk, projektiasiantuntija SOSRAKE-osaamisverkosto -hanke