Tag Archives: työllistyminen

Vapaaehtoistyön avulla voidaan tukea maahanmuuttaneita työllistymään

Kirjoittaja: Anneli Tanttu

Maahanmuuttaneiden kiinnittyminen ikääntyvään Etelä-Savon maakuntaan on alueen elinvoiman säilyttämisen kannalta tärkeää. Työllistyminen on tärkeä osa maahanmuuttaneen kotoutumisprosessia. Xamkin Juvenian Helper-hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan alueelle työnhaun Helper-toimintamallia kouluttamalla työnhaun Helpereitä, jotka tarjoavat maahanmuuttaneille henkilöille kohdennettua yksilöohjausta. Helper-mentorit saavat koulutuksen ja tuetun mallin toimia vapaaehtoisena. YAMK-opinnäytetyössäni tutkin, miten vapaaehtoistoiminnan avulla voidaan tukea maahanmuuttaneiden työllistymistä. Aineistoa varten haastattelin Helper-hankkeen TKI-asiantuntijoita, jotka ovat tehneet maahanmuuttaneiden ohjaustyötä kehittämäänsä Helper-menetelmää pilotoiden. Lisäksi haastattelin Helper-koulutukseen ja -toimintaan osallistuneita Xamkin yhteisöpedagogiopiskelijoita.

Työllistyminen on tärkeää

Työllistyminen on merkittävä asia maahanmuuttaneen henkilön kotoutumisessa. Se on myös merkittävä tekijä yksilön hyvinvoinnin kannalta (Bambra & Eikemo 2009). Maahanmuuttaneiden työllistyminen on valtaväestöön verrattuna heikompaa. (Fornaro 2019.) Toimeentulon lisäksi työllistymisen kautta saadaan mielekästä tekemistä ja sosiaalisia kontakteja. Työn kautta maahanmuuttanut pääsee kiinnittymään sosiaaliseen verkostoon ja tuntee itsensä tarpeelliseksi yhteiskunnan jäseneksi. Työllisyys vaikuttaa positiivisella tavalla myös yksilön terveyteen.

Työllistymisen tukemisen keinot vapaaehtoistyön avulla

Maahanmuuttaneet tarvitsevat yksilöllistä tukea työllistyäkseen. Monesti ammattihenkilöillä ei ole tarpeeksi resursseja tähän. (Hagman ym. 2020, 3.) Vapaaehtoisten tarjoama tuki tuo lisäarvoa virallisen tuen rinnalle. Tutkimustulokseni osoittavat, että vapaaehtoistyön avulla voidaan tukea maahanmuuttaneiden työllistymistä (kuva 1.) vastaamalla heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa, mahdollistamalla rakenteita ja resursseja sekä asenteisiin vaikuttamalla.

Kuva 1. Vapaaehtoistyön avulla voidaan tukea maahanmuuttaneiden työllistymistä vastaamalla heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa, mahdollistamalla rakenteita ja resursseja sekä asenteisiin vaikuttamalla.

Paikallisen kielitaidon hankkiminen on maahanmuuttaneille tärkeää. Kuuluminen sosiaalisiin verkostoihin sekä suomen kielen taito edistävät Alhasen & Henttosen (2023, 55) mukaan maahan muuttaneiden kotoutumista ja osallisuutta. Haastattelemieni TKI-asiantuntijoiden mukaan varsinkin Etelä-Savossa suomen kielen taito on työllistymisen kannalta merkittävän tärkeää, jopa kynnyskysymys. Ilman riittävää suomen kielen taitoa maahanmuuttanut ei työllisty. Pääkaupunkiseudulla pelkän englanninkielentaitoinen maahanmuuttanut työllistyy helpommin. Alhasen & Henttosen (2023, 55) mukaan maahan muuttavat tarvitsevat nykyistä joustavampia, eri elämäntilanteet huomioivia malleja suomen kielen opiskeluun (Alhanen & Henttonen 2023, 55). Selkosuomen käyttäminen ja selkolukupiirit on havaittu Helper -hankkeessa hyviksi suomen kielen oppimismenetelmiksi. Maahanmuuttaja-asiakkaat tarvitsevat kokonaisvaltaista ohjausta. Aikaa kuluu jo pelkästään tulkkausta käytettäessä, jolloin tapaamiseen käytetty aika tuplaantuu tai vastavuoroisesti käsiteltävien asioiden määrä vähenee. Tällöin tapaamisia tarvitaan enemmän.

Maahanmuuttaneiden työllistymiseen kannattaa Etelä-Savossa panostaa

Maahanmuuttaneiden työttömyyteen liittyy rasismi, syrjintä ja vihapuhe. Syrjintää esiintyy työhönotossa sekä työpaikoilla. Syrjintä työmarkkinoilla on usein tiedostamatonta ja rakenteellista, ja sen poistaminen on vaikeaa. (Larja 2019, 41.) TKI-asiantuntijoiden mukaan työpaikkakäynneillä onkin tärkeää kertoa työnantajille muiden työnantajien onnistuneista kansainvälisistä rekrytoinneista.

Etelä-Savon alueella on paljon asennemuutostyötä tehtävänä, jotta maahanmuuttaneiden työvoimakato ja samalla alueen väestökato saadaan pysäytettyä. Maahanmuuttaneilla on usein korkea työmoraali ja he ovat valmiita sitoutumaan työhön. Maahanmuuttaneet ovat Etelä-Savossa hukattu työvoimaresurssi. Heidän työllistymiseensä kannattaisi, ja olisi mahdollista Etelä-Savon alueella panostaa.

Vapaaehtoistoiminnassa on mahdollisuuksia

Alueilla, joilla kansalaistoiminta on erityisen korkea, maahanmuuttaneet ovat huomattavasti useammin tekemisissä paikallisen väestön kanssa, heillä on suurempi tyytyväisyys elämään ja parempi kielitaito. Paikallinen kansalaistoiminta täydentää tärkeällä tavalla julkisia avustuspalveluja. (Barreto ym. 2022.)

Maahanmuuttaneita voidaan vapaaehtoistyön kautta tukea omatoimisiksi ja työllistymään, jos he ovat motivoituneita siihen. Auttaa voidaan niissä asioissa, joissa asiakas haluaa tulla autetuksi. Jos vapaaehtoistoiminnan, kevyen tuen avulla, saadaan motivoitunutta työvoimaa jäämään Etelä-Savoon ja sitä kautta alueen taloutta kohennettua, on siihen syytä panostaa. Maahanmuuttaneiden sekä paikallisen väestön kohdatessa voi syntyä kaikkia asukkaita palvelevaa yhteisöllisyyden tunnetta, mikä edistää hyvinvointia koko alueella. Vapaaehtoistoiminnan kautta maahanmuuttaneiden työllistymisen tukeminen on matalan kynnyksen kotoutustoimintaa, jossa asiakkaan kohtaaminen, tuen antaminen ja motivaation ylläpitäminen ovat keskeisiä asioita onnistumiselle. Kun saa tukea toiselta ihmiseltä, kokee ettei ole yksin haasteiden äärellä, on mahdollisuus onnistua. Se kannustaa yrittämään vieläkin enemmän.

Kuva 2. Kotoutuminen (Pixabay.com).

Kirjoittaja

Anneli Tanttu. Teksti pohjautuu sosiaali- ja terveysalan Hyvinvoinnin edistämisen koulutusohjelman ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhöni (2025): ”Kun saa tukea, on mahdollisuus onnistua – Kokemuksia maahanmuuttaneiden työllistämiseen tähtäävästä kehittämistyöstä”. Opinnäytetyöni toimeksiantaja on Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun (Xamk) Juvenia – Nuorisoalan tutkimuskeskuksen Helper -hanke. Opinnäytetyö löytyy Theseus-tietokannasta.

Lähteet

Alhanen, K. ja Henttonen, E. 2023. Maahanmuuttodialogit Moniäänistä keskustelua maahanmuuton arjesta ja politiikasta. Sisäministeriö. 2023:9, Helsinki. E-kirja. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/10024/164696/1/SM_2023_9.pdf [viitattu 28.5.2024].

Bambra, C., & Eikemo, T. A. 2009. Welfare state regimes, unemployment and health: A comparative study on the relationship between unmeployment and self-reported health in 23 European countries. Research report. Journal of Epiodemiology and Community Health. Saatavissa: https://jech.bmj.com/content/63/2/92 [viitattu 17.7.2024].

Barreto, C., Berbée, P., Gallegos Torres, K., Lange, M., Sommerfeld, K. 2022. The Civic Engagement and Social Integration of Refugees in Germany. Nonprofit policy forum 2022–04, Vol.13 (2), p.161–174. Saatavissa: https://www.degruyter.com/document/doi/10.1515/npf-2022-0015/html [viitattu 28.7.2024].

Fornaro, P. 2019. Maahanmuuttajien yrittäjyys kotoutumisen keinona Suomessa. Teoksessa: Kazi, Villiina & AlitolppaNiitamo, Anne & Kaihovaara, Antti (toim.). Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019: Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. E-kirja. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö.

Hagman, N. Kanniainen, A. 2020. ”Meillä on nimi, historia ja tulevaisuus.” Hankkeen toimintaympäristön ja kohderyhmän kuvaus. Teoksesta: Asikainen, E. (toim.) 2020. Sivuääniä asiakkaiden, asiakastyötä tekevien ja verkostotoimijoiden näkemyksiä pakolaistaustaisten ohjauksesta. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Raportteja 2020:9. E-kirja. Saatavissa: https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/178265/Raportteja_29_2020.pdf?sequence=5&isAllowed=y [viitattu 28.5.2024].

Larja. L. 2019. Maahanmuuttajanaiset työmarkkinoilla ja työmarkkinoiden ulkopuolella. Teoksessa Kazi, V., Alitolppa-Niitamo, A. & Kaihovaara, A. (toim.) (2019) Kotoutumisen kokonaiskatsaus. Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta. TEM oppaat ja muut julkaisut 2019:10. E-kirja. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö.

Avointen ja välityömarkkinoiden yhdistäminen ja sen tarpeellisuus

Kirjoittaja: Teija Bräysy

Työskentelen työvalmentajana ammatillisen kuntoutuksen parissa yksityisen palveluntuottajan palveluksessa. Asiakkaani ovat työikäisiä, ja heillä on työhistoriaa takanaan. Heitä yhdistää osatyökykyisyys, joten heillä on omaan työhönsä aina jokin terveydellinen rajoite – fyysinen tai psyykkinen. Työssäni autan heitä palaamaan takaisin työelämään heidän terveydentilansa mahdollistamiin tehtäviin tai annan valmiuksia palata takaisin avoimille työmarkkinoille. Koen työelämään pääsyn kaikille työikäisille tärkeäksi niin oman kuin yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on korottaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Tavoite saavutetaan sillä, että lisätään vaikeasti työllistyvien, ikääntyvien, osatyökykyisten, nuorten sekä maahanmuuttajataustaisten osallistumista työmarkkinoille ja helpotetaan heidän työllistymistään. Tavoitteisiin pääseminen vaatii useita ja erilaisia toimenpiteitä. Edellytyksenä kuitenkin on, että työelämä mukautuu ja työn suorittamista joustetaan, jotta ihmiset voivat työskennellä omilla kyvyillään. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020, 9.)

Kuva: Pixabay.com

Työllistymisen haasteet

Työttömän oma aktiivisuus ei aina riitä työllistymiseen. Alle 30-vuotiaiden nuorten työkokemus voi koostua pelkästään palkattomista harjoitteluista ja työkokeiluista. Heikossa työmarkkina-asemassa olevilla henkilöillä voi olla voimavaroissaan puutteita, jotka näyttäytyvät heidän hyvinvoinnissaan ja toimintakyvyssä ja sitä kautta voivat heijastua työssä pärjäämiseen. Henkilöillä voi olla myös työllistymiseen negatiivisesti vaikuttavaa puutetta osaamisessa, kuten alhainen koulutustausta. Kertyvä työhistoria voi ilman suoritettua tutkintoa jäädä katkonaiseksi ja lyhyeksi. Lisäksi työnhakijoilla voi olla puutteita työnhakutaidoissa sekä kokemattomuutta työllistymisasiakirjojen laadinnassa ja työhaastattelutilanteessa. (SOSTE …, 17–20.)

Sosiaaliturvan ja työvoimapolitiikan tavoitteet

Työttömien kannalta keskeisimmät sosiaaliturvan tavoitteet ovat toimeentulon turvaaminen sekä avoimille työmarkkinoille työllistyminen jo siksi, että työn tekeminen on rahallisesti kannattavaa. Sosiaaliturvan muita tavoitteita ovat sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen ja eriarvoisuuden torjuminen ja pienentäminen. (van Gerven 2022, 160.) Työvoimapolitiikassa keskitytään usein vain työmarkkinoihin sekä siellä toimimiseen liittyviin tarpeisiin ja unohdetaan työnhakijan omat tarpeet ja resurssit. Politiikalla pyritään ihmisten nopeaan työllistymiseen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020.)

Välityömarkkinoiden rooli

Välityömarkkinat sijaitsevat avointen työmarkkinoiden ja työttömyyden välimaastossa, jossa tuetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Erilaisten hankkeiden, sosiaalisten yritysten, säätiöiden, järjestöjen ja työpajojen rooli välityömarkkinoilla on aina ollut merkittävä. Näillä kolmannen sektorin toimijoilla on valtavasti tietoa ja osaamista heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten tarpeista. Lisäksi heillä on tietoa vaikeasti työllistyvien, osatyökykyisten, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien työllisyyspalveluiden ja muiden tukimuotojen tuottamisesta sekä näkemys siitä, mihin tarpeisiin eri toimenpiteillä tulisi pyrkiä. (SOSTE…2019, 4.)

Tavoitteellinen toiminta

Heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille, joilla vahvistamisen tarpeita on voimavarojen ja osaamisen puolella, ei TE-palveluilla ole riittävästi tarjolla heidän tarvitsemaansa tukea. TE-palveluiden työmarkkinapalvelut auttavat ihmistä löytämään töitä ja työllistymään, mikä ei niinkään paranna työllistymisedellytyksiä vaan auttaa työllistymisessä. Työllistymisedellytyksien tuki olisi kuitenkin tärkeää juuri välityömarkkinoilla oleville heidän siirtyessä avoimille työmarkkinoille. Onneksi välityömarkkinoilla tarjotaan esimerkiksi yritysyhteistyön kautta räätälöityjäkin työmarkkinapalveluita, joiden lähtökohtana on ihmisten toiminta- ja työkyvyn sekä työelämän vaatimusten yhteensovittaminen. Kun yksilöiden ja yritysten tarpeet huomioidaan ja yhteensovitetaan, saavutetaan pitkäkestoisia työsuhteita. Välityömarkkinoiden rooli yksilön kanssakulkijana kohti avoimia työmarkkinoita on merkittävä, yritysyhteistyön aikana yksilöt itse saavat tarvittavan tuen sekä voimaantuvat saadessaan kuvan omista voimavaroistaan ja osaamisestaan.  Yritykset taas pääsevät käytännössä hyödyntämään välityömarkkinoilla olevien henkilöiden osaamista sekä työpanosta. (SOSTE…2019, 69–81.)

Kuva: Pixabay.com

Kirjoittaja

Kirjoittaja on sosionomi AMK -opiskelija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2020. Työkykyohjelma 2020–2022: Ohjelma ja hankeopas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:11. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9866-7 [viitattu 24.9.2022].

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. 2019. VÄLITYÖMARKKINAT JA TARVELÄHTÖISET TYÖLLISYYSPALVELUT. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.soste.fi/wp-content/uploads/2020/01/SOSTE-julkaisu-2019-Valityomarkkinat-ja-tarvelahtoiset-tyollisyyspalvelut.pdf [viitattu 24.9.2022].

van Gerven, M., Mesiäislehto, M., Ollonqvist, J., Malava, T., Netta, T. & Saikku, P. 2022. Eri poluilla työllisyyteen: Suomen sosiaaliturvajärjestelmän erityispiirteet ja ongelmakohdat kansainvälisessä vertailussa.  Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:51. E-kirja. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-369-2 [viitattu 27.9.2022].