Tag Archives: lähisuhdeväkivalta

Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö koronapandemian jälkeisessä Suomessa ja lasten sekä nuorten kokema perheväkivalta

Kirjoittaja: Tero Korhonen

Pureudun kirjoituksessani aiheeseen, jonka ääreen meidän jokaisen tulisi pysähtyä ja jonka tärkeys meidän tulisi tiedostaa, erityisesti koronakriisin, heikon valtakunnallisen talouden ja globaalien kriisien keskellä. Maailmalta kumpuava epävakaus aiheuttaa epävakautta myös Suomessa, mikä puolestaan heijastuu kotitalouksiin asti. Ennen tätä olemme selvinneet juuri koronapandemiasta, joka sulki ihmiset koteihinsa ja eristi vanhukset perheistään. Jo koronan alussa spekuloitiin, mitä seurauksia järeillä toimilla voisi olla mm. mielenterveydellisesti, päihteiden käytön ja perheväkivallan esiintyvyyteen. Lisäksi heikko taloustilanne, uhkaava työttömyys ja valtion taholta monet kiristykset toimeentulossa ajavat perheitä ja yksilöitä epätoivoon. Miten tämä vaikuttaa perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan ja sen hoitoon sekä näkyvyyteen Suomessa?

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta Suomessa

Suomi on yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa eurooppalaisittain kärjessä perhe- ja lähisuhdeväkivallassa. Korona-aikana vuonna 2020 tilastollisesti lähisuhdeväkivalta näytti vähentyneen edellisvuoteen verrattuna (Haapakangas ym. 2022). Kuitenkin turvakodeissa tehdyn kyselytutkimuksen ” Koronaepidemian vaikutukset lähisuhdeväkivaltaan ja avun saamiseen (KOVÄ)-tutkimuksen mukaan lähisuhdeväkivalta oli lisääntynyt erityisesti kontrolloivan väkivallan muodossa. On kontrolloitu, luotu omia sääntöjä, käytetty fyysistä väkivaltaa ja eristetty koronan varjolla. Se, miksi tämä ei ole näkynyt tilastollisesti, on voinut johtua myös siitä, että uhreja on estetty käyttämästä sosiaali- ja terveyspalveluita. (Kestilä ym. 2022, 54)

Tilastokeskuksen artikkelin ” Viranomaisten tietoon tulleet avopuolison tekemät perheväkivaltatapaukset lisääntyivät 21,2 % vuonna 2022” mukaan edellisvuonna tapahtuneissa perheväkivaltatapauksissa on tilastoitu 11800 uhria, joka on 7,9 % edellisvuotta enemmän (Tilastokeskus 2023).

Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Suomessa

Vuonna 2015 Suomi allekirjoitti ns. Istanbulin sopimuksen, joka on Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Sopimuksesta on ollut paljon apua niin ennaltaehkäisevän työn kannalta, mutta myös ilmiön tuomisessa kansalliseen keskusteluun. (STM 2022, 7.) Tämän lisäksi valtioneuvosto hyväksyi vuonna 2020 naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaohjelman vuosille 2020–2023. Tästä on uusi torjuntaohjelma laadittu vuosille 2022–2025. (Pietiläinen 2022.)

Istanbulin sopimus synnytti ”Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelman”, jonka täytäntöön panoa mm. kansainvälinen ja riippumaton asiantuntijaryhmä GREVIO sekä kansallinen NAPE valvovat. Toimeenpanosuunnitelmasta on lähtenyt jo jatkokausi liikkeelle vuosiksi 2022–2025. (STM 2022, 7.)

Ennaltaehkäisevää toimintaa ja puuttumista on parannettu 2020-luvulla huomattavasti mm. lisäämällä viranomaisten koulutusta, viemällä koulutusta perusopetukseen, luomalla koulutuksia sosiaalitoimessa, rikosseuraamuslaitokselle ja vankiloihin, opetuksessa ja terveydenhuollossa työskenteleville sekä ylläpitämällä auttavia puhelinlinjoja. Myös työskentelyyn uhrien kanssa on panostettu lisäämällä turvakoteja sekä SERI-tukikeskuksia sekä luomalla matalan kynnyksen palveluita. (STM 2022, 24.)

Edelleen kolmas sektori on iso palveluiden ja avun tuottaja Suomessa ja hankkeiden kautta uhreja sekä väkivallantekijöitä pyritään auttamaan. Esimerkkinä hankkeista on Turvallisille raiteille -hanke, joka on Ensi- ja turvakotiliiton koordinoima hanke. Hankkeen tarkoituksena on auttaa perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreja, mutta myös auttaa väkivallan tekijää kuntoutumaan (Ensi- ja turvakotien liitto 2023)

Lasten ja nuorten kokema perhe- ja lähisuhdeväkivalta

Vuonna 2022 tehtyjen tutkimusten ja kyselyiden mukaan tietoisuus lapsiin kohdistetun henkisen ja fyysisen väkivallan haitallisuudesta näyttäisi olevan heikentynyt, mikä on voinut osaltaan johtaa varsinkin henkisen väkivallan lisääntymiseen kodeissa. Siinä, missä kuritusväkivalta on vähentynyt, ovat yksittäiset vakavan fyysisen väkivallan muodot lisääntyneet. Pojat kokevat väkivaltaa tyttöjä useammin. Koronapandemian vaikutusta toimeentuloon sekä kuormitusta perheissä arvioidaan osasyyksi lisääntyneeseen väkivaltaan. Onneksi asiaan on kiinnitetty paljon huomiota usealla kentällä ja tilanteeseen haetaan muutosta. (Mielityinen ym. 2023, 114–115.) Voidaankin kysyä kaiken tämän keskellä, mitä vielä voisimme väkivallan lopettamisen eteen tehdä.

Kirjoittaja

Tero Korhonen on sosionomiopiskelija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Ensi- ja turvakotien liitto. 2023. Turvallisille raiteille-hanke (2020–2023). WWW-dokumentti. Saatavissa: https://ensijaturvakotienliitto.fi/violary/kehittamistyo/turvallisille-raiteille-hanke-2020-2023/ [viitattu 30.11.2023].

Haapakangas, K., Näsi, M. & Pietiläinen, M. 2022. Lisääntyikö lähisuhdeväkivalta korona-aikana? Tieto & Trendit – Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit. Tilastokeskus. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2022/lisaantyiko-lahisuhdevakivalta-korona-aikana/ [viitattu 30.11.2023].

Kestilä, L., Kapiainen, S., Mesiäislehto, M. & Rissanen, P (toim.) 2022. Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen – Asiantuntija-arvio, kevät 2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuja 2022:4. E-kirja. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-865-1 [viitattu 30.11.2023].

Mielityinen, L., Hautamäki, S., Hakala, V., Fagerlund. M. & Ellonen, N. 2023. Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2022 – Määrät, piirteet ja niiden muutokset 1988–2022. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:5. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. E-kirja. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-7158-5 [viitattu 30.11.2023].

Pietiläinen, M. 2022. Väkivallasta tarvitaan tilastotietoa eri näkökulmista. Tieto & Trendit – Asiantuntija-artikkelit ja ajankohtaisblogit. Tilastokeskus. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2022/vakivallasta-tarvitaan-tilastotietoa-eri-nakokulmista/ [viitattu: 30.11.2023].

STM. 2022. Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelma vuosille 2022–2025. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2022:7. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. E-kirja. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-8659-6 [viitattu 30.11.2023].

Tilastokeskus. 2023. Viranomaisten tietoon tulleet avopuolison tekemät perheväkivaltatapaukset lisääntyivät 21,2 % vuonna 2022. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://stat.fi/julkaisu/cl8lc4yhfm4e60dukctz741r7 [viitattu 30.11.2023].

Lähisuhdeväkivalta ja hyvinvointialueiden vastuu sen ennaltaehkäisyssä

Kirjoittaja: Elina Vaikkinen

Lähisuhdeväkivalta on yleinen ongelma Suomessa. Joka vuosi noin 130 000 henkilöä kokee lähisuhdeväkivaltaa (STM 2020). Lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan väkivaltaa, jossa tekijä ja uhri ovat keskenään lähisuhteessa. Se voi olla perheväkivaltaa tai parisuhdeväkivaltaa ja se voi kohdistua niin nykyisiin kuin entisiinkin kumppaneihin, lapsiin tai muihin sukulaisiin ja läheisiin. Tyypillistä lähisuhdeväkivallalle kuitenkin on, että teot tapahtuvat yksityisissä tiloissa ja teot jäävät lähes poikkeuksetta piiloon. (Pietiläinen ym. 2022, 4.)  

Lähisuhdeväkivalta on merkittävä yhteiskunnallinen ongelma yleisyytensä ja vaikutustensa vuoksi. Se aiheuttaa inhimillistä kärsimystä ja terveyshaittoja, mutta myös suuria kustannuksia yhteiskunnalle, peräti 150 miljoonan euron vuosittaisia terveydenhuollon lisäkustannuksia. (Krogell ym. 2023.) Väkivallan ja pelon aiheuttamassa jatkuvassa stressitilassa eläminen on yhteydessä krooniseen tulehdukseen elimistössä, mikä puolestaan lisää riskiä sairastua masennukseen sekä erilaisiin somaattisiin sairauksiin (October & Laitinen 2022, 3). 

Lähisuhdeväkivalta tiedettyä yleisempää 

Läheskään kaikkia lähisuhdeväkivaltatapauksia ei ilmoiteta poliisille, eivätkä väkivaltaa kokeneet välttämättä hakeudu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Arvioidaan, että vain noin 10–15 % lähisuhdeväkivaltatapauksista tulee viranomaisten tietoon. Palveluiden käyttöön vaikuttaa esimerkiksi, paljonko ja millaisia palveluita on saatavilla. (Krogell ym.  2023.) Tässä mielestäni onkin paljon ajattelemisen aihetta. Miten tuottaa sellaisia palveluita, jotta ensinnäkin lähisuhdeväkivaltatapauksista uskallettaisiin kertoa ja toiseksi erilaisten auttavien palveluiden piiriin hakeuduttaisiin matalalla kynnyksellä? 

Vastuu hyvinvointialueilla 

Vastuu väkivallan ennaltaehkäisystä ja palveluketjujen luomisesta on siirtynyt vuoden 2023 alusta alkaen uusille hyvinvointialuille. October ja Laitinen (2022) korostavat koordinaatiorakenteiden merkitystä. Vankat rakenteet kunta-, alue- ja valtionhallinnon tasolla selkiyttävät vastuita ja luovat monialaista yhteistyötä, toimivia käytäntöjä ja palvelupolkuja väkivallan kaikille osapuolille. Väkivallan ennaltaehkäisyn velvoite perustuu ihmisoikeussopimuksiin ja perustuslakiin ja se vaatii monen toimijan saumatonta yhteistyötä hyvinvointialueilla ja kunnissa.  

Hyvinvointialueiden tulisi kiinnittää lähisuhdeväkivallan ehkäisy työryhmä osaksi ylintä poikkihallinnollista työryhmää. Hyvinvointialueille tulisi nimetä myös väkivallan ehkäisyn vastuuhenkilö tai koordinaattori, joka huolehtii siitä, että poikkihallinnollinen ja moniammatillinen työ toimii hyvin. (October & Laitinen 2022, 3–11.) Monella hyvinvointialueella onkin jo henkilö nimetty tai haussa. Toimivien rakenteiden luomisessa oleellista on, että kuntien hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmiin sisällytettäisiin lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatio sekä suunnitelmat (STM 2020). 

Lopuksi 

Vuonna 2008 on jo ensimmäisen kerran suositeltu jokaiseen kuntaan tai yhteistoiminta-alueelle asetettavaksi lähisuhdeväkivallan koordinaatioryhmä, jonka tehtävänä olisi vastata väkivallan ehkäisyn suunnittelusta, koordinoinnista ja seurannasta. Silti vielä 2019 alussa järjestetyn selvityksen mukaan noin puolesta kyselyyn vastanneista kunnasta tai kuntayhtymästä puuttui lähisuhdeväkivallan koordinaatioryhmä. (Siltala ym. 2022, 26.) Lähisuhdeväkivallan aiheuttamat haitat ovat olleet tiedossa jo pitkään, mutta valtiotasolla tähän asiaan on vastikään herätty. Ja hyvä niin, mutta miksi vasta nyt? Kauanko toimivien palveluketjujen luomiseen menee aikaa? Ja kauanko menee vielä aikaa, että myönteisiä muutoksia tapahtuu lähisuhdeväkivallan tilastoissa? Mielenkiinnolla jään seuraamaan hyvinvointialueiden koordinaatiotyöryhmien työn tuloksia. 

Lähteet

Krogell, J., Ketola, M. & Pihlajasaari, M. 2023. THL-Blogi. Hyvinvointialueille tarvitaan nimetyt lähisuhdeväkivaltakoordinaattorit. WWW-tiedosto. Saatavissa: https://blogi.thl.fi/hyvinvointialueille-tarvitaan-nimetyt-lahi-suhdevakivaltakoordinaattorit/ [viitattu 23.4.2023].

October, M. & Laitinen, H-L. 2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ohjeet kunnille ja hyvinvointialueille lähisuhdeväkivallan ehkäisyn koordinaatiorakenteiden ja lähisuhdeväkivallan vastaisen toiminnan järjestämiseksi. Ohjaus 10/2022. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/144538/OHJ2022_010_09062022.pdf [viitattu 23.4.2023].

Pietiläinen, M., Keski-Petäjä, M., Lipasti, L. & Attila, H. 2022. Parisuhdeväkivallan kokemukset yleisiä Suomessa. Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 -tutkimuksen ennakkotuloksia. Tilastokeskus. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.stat.fi/media/uploads/sukupuolistunut_vakivalta_teemasivu/parisuhdevakivallan_kokemukset_yleisia_suomessa.pdf [viitattu 23.4.2023].

Siltala, H., Hisasue, T., Hietamäki, J., Saari, J., Laajasalo, T., October, M., Laitinen H-L. & Raitanen, J. 2022. Lähisuhdeväkivallasta aiheutuva palveluiden käyttö ja kustannukset Terveys-, sosiaali- ja oikeuspalveluissa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:52. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164292/VNTEAS_2022_52.pdf?sequence=13&isAllowed=y [viitattu 24.4.2023].

Sosiaali- ja terveysministeriö 2020. Selvitys: lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön monialaisen yhteistyön rakenteita on vahvistettava. WWW-tiedosto. Saatavissa: https://soteuudistus.fi/-//1271139/selvitys-lahisuhdevakivallan-ehkaisytyon-monialaisen-yhteistyon-rakenteita-on-vahvistettava [viitattu 23.4.2023].

Kirjoittaja

Elina Vaikkinen on sosionomiopiskelija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.