Tag Archives: huono-osaisuus

Lapsiperheköyhyys ja sen vaikutukset lapsen elämään

Kirjoittajat: Jennamari Heikkinen ja Hanni Mutanen

Enemmistö suomalaisista lapsiperheistä voi paremmin kuin koskaan niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin terveydellisesti. Suomessa on kuitenkin myös paljon köyhiä ja huono-osaisia lapsiperheitä. Köyhyys johtuu useasti vanhempien työttömyydestä tai matalapalkkaisuudesta. Suomessa lapsiperheköyhyys on lisääntynyt, minkä myötä eriarvoisuus on yleistynyt. Köyhyys vaikuttaa lapsen elämään useiden asioiden kautta, ja eri-ikäiset lapset kokevat perheen köyhyyden mukanaan tuomat haasteet eri tavoin. (Kallio ja Hakovirta 2020, 2.)

Köyhyys ja taloudellinen niukkuus ovat asioita, jotka yhdistetään usein huono-osaisuuteen. Kaikki, jotka elävät köyhyysrajalla tai sen alapuolella eivät kuitenkaan välttämättä koe itseään huono-osaisiksi. Tähän vaikuttaa yksilön käsitys siitä, millaiset kriteerit hän asettaa hyvän elämän vähimmäisvaatimuksiksi. Yksilön itse kokemalla köyhyydellä tarkoitetaan Vuoren mukaan (2012, 16) subjektiivista köyhyyttä. Köyhyyden aiheuttamalla taloudellisella tilanteella voi olla vaikutuksia myös lapsiperheiden sosiaaliseen toimintakykyyn. Tämä voi näkyä tilanteissa, joissa eri lähtökohdista tulevat perheet toimivat vuorovaikutuksessa keskenään ja voivat tätä kautta tulla vertailluiksi toisiinsa.

Perheen köyhyys näyttäytyy lapsen arjessa monin eri tavoin. Lapset voivat verrata oman perheensä taloudellista tilannetta esimerkiksi ruoan, asumisen, vaatteiden ja muun materian suhteen kavereidensa perheiden tilanteeseen. Köyhyys nousee esille myös muussa perheen arjessa, kouluympäristössä, harrastusmahdollisuuksissa sekä lomien ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksissa. Köyhyys voidaan jakaa kodin sisäisiin ja ulkopuolisiin tekijöihin. Jako ei kuitenkaan käytännössä toimi näin jyrkästi, vaan perheen ja kodin olosuhteet heijastuvat myös kodin ulkopuolelle. (Luosujärvi 2017, 40–47.)

Luosujärvi (2017, 48) tarkastelee kahdeksaa toimijuutta, joita köyhien perheiden lapset ovat omaksuneet perheen kokeman vähävaraisuuden myötä. Nämä kahdeksan toimijuutta ovat selviytyjä, huolehtija ja ymmärtäjä, epäilevä ja harmistunut, syyllisyyttä poteva, lannistunut tai lannistettu, sinnittelijä, kiitollinen ja toiveikas. Se, mihin rooliin lapsi asettuu, riippuu paljon hänen luonteestaan ja persoonallisuudestaan sekä lapsen saamasta kasvatuksesta. Lapsi voi myös omaksua useamman roolin samanaikaisesti.

Lapsen kasvaessa elinympäristö luo yhä enemmän paineita siitä, mitä lapsella tulisi elämässään olla. Lapsen sosiaaliset piirit kasvavat ja lapsi tulee koko ajan tietoisemmaksi siitä, mitä hänellä itsellään on ja vertaa sitä muihin. Tästä kaikesta voi kehittyä lapselle virheellinen käsitys siitä, mitkä ovat lähtökohtaisia perustarpeita. Esimerkiksi jo esikouluikäinen lapsi osaa vaatia itselleen merkkivaatteita sosiaalisen ympäristön luomien paineiden myötä. Kasvaessaan lapselle voi kehittyä lisää yhä suurempia ympäristön asettamia vaatimuksia.

Lapset ja nuoret saattavat hävetä perheidensä taloudellista tilannetta. Tämän päivän trendi kaiken ikäisten keskuudessa tuntuu olevan, että elämän hyviä puolia pyritään korostamaan ja huonot puolet lakaistaan mieluummin maton alle. Lisäksi ihmiset ovat usein tänä päivänä materiakeskeisiä, ja elämänlaatua mitataan sen mukaan, kuinka paljon materiaa ihminen omistaa. Erityisesti nuoret kiertävät kielenkäytössään usein köyhä-sanan käytön välttääkseen tietynlaisen leiman syntymistä. (Luosujärvi 2017, 72.)

Lähteet

Hakovirta, M. ja Kallio J. 2020. Lapsiperheiden köyhyys & huono-osaisuus. E-kirja. Tampere: Vastapaino. Saatavissa: https://www.ellibslibrary.com/reader/9789517688666 [viitattu 26.4.2021]

Luosujärvi, O. 2017. Perheen köyhyys nuorten kokemana. Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Sosiaalityö. Pro gradu -tutkielma. WWW-sivu. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/53444/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201704021858.pdf?sequence=1&isAllowed=y [viitattu 26.4.2021]

Vuori, A. 2012. Vähävaraisten lapsiperheiden hyvä vointi ja sen tukeminen. Tampereen yliopisto. Terveystieteiden yksikkö. Väitöskirja. WWW-sivu. Saatavissa: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/66970/978-951-44-8980-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y [viitattu 26.4.2021]

Kirjoittajat

Kirjoittajat Jennamari Heikkinen ja Hanni Mutanen ovat ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelijoita Xamkissa.

Sosiaalinen vaikuttaja – minäkö?

Johanna Hirvonen

Mitä ihmettä sosiaalinen vaikuttaja tarkoittaa? Viittaan termillä sosiaalialan ammattilaisten yhteen osaamisalueeseen – yhteiskunnalliseen vaikuttamistyöhön. Sosiaalisella vaikuttajalla on hyvinvointitietoa ja tietoa eriarvoisuutta ylläpitävistä rakenteista sekä rohkeutta ja välineitä suunnata valonheittimet näihin epäkohtiin ja viedä viestiä heille, jotka päätöksillään voivat heikentää tai vahvistaa ihmisten elämän peruspilareita – johtajille, kuntien päättäjille, valtakunnantason vaikuttajille, mutta myös suurelle yleisölle eli meille kaikille.

Miten voimme vaikuttaa johonkin sellaiseen, jonka olemassa olosta emme tiedä yhtään tai riittävästi? Ajatellaan vaikka virallisissa tilastoissa kansainvälisestikin vertailtaessa pienimuotoisena ongelmana näyttäytyvää nuorten asunnottomuutta, jota koskevaa tietoa on kuitenkin paljon piilossa ja joka ilmiönä vaikeuttaa oleellisesti nuoren säännöllistä ja turvallista arkea opiskeluineen tai työssä käynteineen. Jotta nuorten asunnottomuuteen voidaan vaikuttaa, piilossa olevaa tietoa täytyy saattaa näkyväksi. Tarvitsemme tietoa yhteiskuntamme rakenteista (esim. vuokrataso, asuntotarjonta, sosiaaliturvan ja asumisen tukijärjestelmän ongelmat), jotka osaltaan ylläpitävät ongelmaa.

Se, että tiedon avulla saadaan tehtyä näkymätöntä näkyväksi, ei vielä kuitenkaan riitä. Rakenteellisessa sosiaalityössä tarvitaan keinoja ja kanavia välittää tietoa päätöksentekoon, rohkeutta vaikuttaa ja areenoita, joilla tieto kuuluttaa julki. Ei ihan pikku juttu?

Ei, ei ihan pikku juttu, vaan varsin vaativa alan ammattilaisiin kohdistuva odotus täytettäväksi. Samalla myös yksi sosiaalialan työn osa-alue, jossa on vahva eettinen pohjavire: sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistäminen ”kaikkialla yhteiskunnassa niiden ihmisten osalta, joiden etua hän [sosiaalialan ammattihenkilö] ajaa.” (ks. Talentia. Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet).

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen edellyttää työntekijältä

tietoa ja pätevän tiedon tuottamisen taitoja ja välineitä,
keskeisten sosiaalisten kysymysten tunnistamista ja jäsentämistä tiedon pohjalta,
työvälineitä ja rohkeutta välittää tietoa eteenpäin ja vaikuttaa tiedolla –päättäjiin, palveluiden käyttäjiin ja laajemminkin kansalaisiin,
monitoimijaista yhteistyötä asiakkaiden, eri alojen työntekijöiden, hallinnon ja päätöksentekijöiden kanssa

Entä mitä on se oleellinen tieto, johon vaikuttamistyö nojautuu? Se on ennen kaikkea tietoa ihmisten elämänolosuhteista ja -tilanteista, tietoa, joka auttaa meitä tunnistamaan epäoikeudenmukaisuutta, epätasa-arvoa, syrjään jäämistä ja huono-osaisuutta synnyttäviä ja ylläpitäviä yhteiskunnallisia rakenteita ja mekanismeja. Tai käänteisesti: se on tietoa, joka auttaa meitä tunnistamaan ihmisten hyvinvointia, yhteiskunnallista osallisuutta, osallistumista ja voimaantumista edistäviä rakenteita ja mekanismeja.

Yksi vaikuttamistyön väline on julkiseen keskusteluun osallistuminen. Tämän kirjoituksen myötä avattu Sosiaalinen vaikuttaja -blogi on tarkoitettu alustaksi, jolla Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin sosionomiopiskelijat eli tulevat sosiaalialan työntekijät pääsevät treenaamaan tätä ammattinsa osa-aluetta – tekemään näkyväksi sosiaalisia ilmiöitä liittyen yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen, ihmisten arkeen ja arjessa pärjäämiseen, syrjään jäämiseen tai mukaan pääsemiseen yhteiskunnassamme. Opiskelijoiden lisäksi Xamkin sosiaalialan opettajat voivat blogialustalle tuottamissaan teksteissä nostaa esiin sellaisia ajankohtaisia sosiaalialan kysymyksiä, joita esimerkiksi käsittelevät opiskelijoidensa kanssa omassa opetuksessaan.

Rakenteellinen työ odottaa tekijöitään!