Tag Archives: etäopiskelu

Syrjäyttääkö etäopiskelu ammattikoulunuoren?

Kirjoittaja: Tiina Lepistö

Etäopiskelu on tullut jäädäkseen ja osalle opiskelijoista se on elämäntilanteen kannalta ihanteellinen vaihtoehto. Tänä keväänä kuraattoriharjoittelussani huomasin, että osalle toisen asteen opiskelijoista etäopiskelu voi kuitenkin toimia jopa syrjäyttävänä tekijänä.

Digitaalisilla ratkaisuilla voidaan parhaimmillaan lisätä tasa-arvoa, kun koulutuksen saavutettavuus paranee eikä asuinpaikkakunta rajaa opiskelumahdollisuuksia. Etäopiskelu tuo opiskeluun joustavuutta, kun opiskelu ei sido tiettyyn aikaan tai paikkaan. Digitaalisuuden avulla koulutuksen järjestäjät voivat kehittää ja toteuttaa uudenlaista yhteistyötä, ja resursseja voidaan käyttää tehokkaammin. Toisen asteen koulutuksessa digitalisaatiolla halutaan mm. vahvistaa elinikäistä ja jatkuvaa oppimista sekä nopeuttaa ja yksilöllistää opintopolkuja. (OKM 2022,19,104-105.)

Nuorisolain (21.12.2016/1285) mukaan nuoria ovat alle 29-vuotiaat. Silti 18 vuoden ikä on Suomessa merkittävä rajapyykki. Esimerkiksi opiskelussa se tarkoittaa, että oma vastuu lisääntyy ja tuen määrä vähenee. Etäopiskelu voi aiheuttaa ongelmia varsinkin silloin, jos elämänhallinnassa on haasteita. Kun kotoa ei tarvitse lähteä aamuisin minnekään, elämästä puuttuu rytmi. Sosiaalisten tilanteiden pelko voi kasvaa, kun sosiaalisia kontakteja ei ole, ja vähitellen jo ajatus kotoa poistumisesta saattaa ahdistaa. Yksinäisyys on tuttu ja kipeä tunne monelle etäopiskelijalle.

Osallisuuden kokemuksella on tärkeä merkitys nuoren hyvinvoinnille. Osallisuutta on kokemus siitä, että kuuluu omiin lähiyhteisöihinsä ja yhteiskuntaan ja voi osallistua sosiaaliseen toimintaan myös vapaa-ajalla. Oman vertaisryhmän merkitys on suuri. (THL 2023.) Etäopiskelijan hyvinvoinnin ongelmat voivat kasautua, jos opiskeluryhmä ei tarjoa opiskelijalle riittävää tukea, ryhmäytymistä ei tapahdu eikä opettaja tule kunnolla tutuksi. Tukea ja apua tehtäviin voi olla vaikea pyytää.

Karvi eli Kansallinen koulutuksen arviointikeskus selvitti, miten koronan aiheuttamat poikkeusolot vaikuttivat oppimisen edellytyksiin eri koulutusasteilla tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta (Goman ym. 2021). Selvitys antaa arvokasta tietoa myös normaaliajan etäopiskelun vaatimuksista ja kehittämisestä.

Etäopiskelun sujuminen vaatii opiskelijalta hyviä oppimis- ja opiskeluvalmiuksia, opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelutaitojen puutetta kokivat selvityksen mukaan erityisesti ne opiskelijat, joilla oli ollut paljon haasteita opinnoissa, opiskelumotivaatiossa ja henkisessä jaksamisessa. (Goman ym. 2021,5, 153)

Kun oppimisympäristöt monipuolistuvat, täytyy oppimisen tukeen ja vuorovaikutukseen panostaa ja opiskelijoiden oppimisvalmiuksia ja itseohjautuvuutta vahvistaa. Opiskelijoiden tuen tarpeita tulee tunnistaa paremmin ja vahvistaa niin yksilöllistä tukea kuin opettajien digitaalista ja pedagogista osaamistakin. Lisäksi tulisi kehittää toimintamalleja, joiden avulla voidaan vähentää opiskelijoiden henkistä kuormitusta ja tukea hyvinvointia. (Goman ym. 2021,5.) Mahdollisimman tasa-arvoisten ja yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien tulee olla kaikkien saatavilla. Digitaalisten ratkaisujen tulisikin olla nykyisiä oppimis- ja opetustapoja tukevia ja täydentäviä, ei niitä korvaavia. (OKM 2022,105.)

Matala koulutus on yksi merkittävimmistä nuoren syrjäytymisen riskitekijöistä (THL 2023). Tästäkin syystä nuorten koulussa viihtymiseen ja siellä pysymiseen tulee panostaa. Etäopiskelu ei ole pelkästään hyvä tai paha asia. Tärkeintä olisi huomioida ne tekijät, jotka vaikuttavat etäopiskelun onnistumiseen tai epäonnistumiseen ja pyrkiä vaikuttamaan niihin.

Lähteet

Goman, J., Huusko, M., Isoaho, K., Lehikko, A., Metsämuuronen, J., Rumpu, N., Seppälä, H., Venäläinen, S. & Åkerlund, C. 2021. Poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutukset tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumiseen eri koulutusasteilla. Osa 3. Kansallisen arvioinnin yhteenveto ja suositukset. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisut 8:2021. PDF- dokumentti. Saatavissa: https://karvi.fi/wp-content/uploads/2021/04/KARVI_0821.pdf [viitattu 2.5.2023].

Nuorisolaki 21.12.2016/1285.

OKM. 2022. Laadukas toisen asteen koulutus kaikille: Toisen asteen koulutuksen yhteistyön ja järjestäjärakenteen kehittämishankkeen loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:31. PDF- dokumentti. Saatavissa: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-796-3. [viitattu 5.5.2023].

THL. 2023. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy. WWW- dokumentti. Päivitetty 11.4.2023. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/hyvinvointi-ja-terveys/nuorten-syrjaytymisen-ehkaisy#neet [viitattu 5.5.2023].

Kirjoittaja

Tiina Lepistö

Etäyhteys – etäännyttävä yhteys?

Saana Juopperi

Pelastakaa Lapset ry:n selvitys Lapsen ääni 2020 kertoo lasten näkemyksiä koronakeväästä, ja sen mukaan lapset kokivat poikkeusolojen muuttavan elämäänsä huomattavasti ja heikentävän hyvinvointiaan melko radikaalisti; jopa joka neljäs koki henkisen hyvinvointinsa erittäin huonoksi tai melko huonoksi. Kyselyn mukaan poikkeusolosuhteiden aikana lasten oma stressi ja ahdistuneisuus lisääntyivät ja mielenterveysongelmat pahentuivat. Kyselyyn vastanneista yli puolet kokivat aiempaa suurta yksinäisyyttä, ja enemmistö koki opinnoissaan pärjäämisen vaikeutuneen tai heikentyneen etäopintojen vuoksi. Vastauksissa nousee esiin myös lasten huoli perheistään, kuten toimeentulosta ja sen heikentymisen vaikutuksista perheen ilmapiiriin. Erityisesti matalatuloisten perheiden lapset kertoivat muita lapsia useammin heikentyneestä henkisestä hyvinvoinnistaan, haasteista koulunkäynnistä sekä perheen tuen tarpeen lisääntymisestä, ja he olivat muita lapsia enemmän huolissaan poikkeusolojen vaikutuksista.

Tarkastelin taannoin psykologian aineopinnoissani koronapandemian ja poikkeusolosuhteiden vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon. Uskon, että koronan vaikutukset ja haasteet tulevat näkymään yhteiskunnassamme vielä pitkään, ja rohkenen todeta, että ensimmäisiä keinoja näihin haasteisiin vastaamisessa on pandemian suorien ja epäsuorien vaikutusten ymmärtäminen.

Meillä kaikilla on tarve kuulua joukkoon

Tarkastelin muun muassa sosiaalisten suhteiden merkitystä ja koulun sosi-aalisen luonteen vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon, jotka saattoivat vaarantua kevään poikkeusolosuhteissa ja etäopiskelussa. Myönteisten ja merkittävien ihmissuhteiden muodostaminen ja ylläpitäminen on ihmisillä mm. Kiurun (2018, 124 – 127) mukaan sisäsyntyinen tarve, ja hyväksytyksi tulemisen ja joukkoon kuulumisen tarve eritoten lapsilla ja nuorilla erityisen suuri. Hänen mukaansa koulu- tai opiskelukontekstissa täyttyvä yhteenkuuluvuuden tarve lisää itsemääräämisteoriankin valossa myönteisiä opiskeluun liittyviä tunteita, oppimismotivaatiota ja opiskeluun sitoutumista, ja ikätovereilta saatu tuki on omiaan vähentämään stressiä vaativissa suoriutumistilanteissa.

Ystävien vaikutus toimii toki toisinkin päin; ei-motivoituneiden kavereiden vaikutus voi vahvistaa kielteisiä kouluun liittyviä asenteita ja heikentää kouluun sitoutumista. Kouluinstituutiosta vieraantumisen kokemukset ja toistuvat poissaolot voivat lisätä pahimmillaan koulun keskeyttämisen riskiä (Kiuru 2018, 132), mikä on mielestäni vakavasti otettava huomio koronakevään kaltaisten poikkeusolojen toteutuessa ja etäopetukseen siirryttäessä.

”Oppimismotivaatio on vahvasti yhteydessä sosiaaliseen ympäristöön ja siihen liittyviin kokemuksiin. Ystävät ja kaverit tarjoavat kumppanuutta, viihdykettä, yhteenkuuluvuudentunteita sekä emotionaalista tukea.” (Kiuru 2018, 133.)

Mitä voimme tehdä vahvistaaksemme keskinäistä yhteyttä?

Varmasti paljonkin, mutta esimerkiksi aikuisten ajantasainen ja vahva tietämys lasten ja nuorten kaverisuhteista ja kaveriverkostojen mekanismeista sekä niiden merkityksestä nousee mielestäni arvoon arvaamattomaan; niiden avulla voimme tunnistaa, säädellä ja tarvittaessa puuttua ajoissa ilmapiiriä ja oppimistuloksia heikentäviin tekijöihin. Huomion arvoista on mielestäni kuitenkin myös Kiurun (2018, 136) viittaus Kindermannin ja Volletin havaintoon siitä, että jos oppilas kokee saavansa paljon tukea vanhemmiltaan ja opettajiltaan, heidän kouluun sitoutumisensa ei juurikaan ole altis kavereiden vaikutuksille. Myös lukuisat muut tutkimustulokset osoittavat, että vanhempia tukemalla voidaan tehokkaasti ehkäistä ja hoitaa useita erityyppisiä lasten, nuorten ja perheiden ongelmia, ja eritoten tarpeeksi varhain annettu parisuhteen ja vanhemmuuden tuki vahvistaa koko perheen voimavaroja ja hyvinvointia (Heiskanen ym. 2019, 33). En osaa pukea edes sanoiksi sitä, kuinka äärimmäisen tärkeänä väylänä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa pidän parisuhteen ja vanhemmuuden varhaista ja ennaltaehkäisevää tukea, varsinkaan silloin, kun ajattelen koronapandemia aiheuttamaa suurta muutosta meidän kaikkien, mutta eritoten kaikkien lasten ja nuorten, elämässä.

Uskon kouluympäristön sosiaalisella merkityksellä olevan meille kauaskantoiset vaikutukset niin yksilö- kuin yhteisötasolla, ja se näkyy myös Pelastakaa Lapset ry:n kyselystä. Koronakevät osoitti mielestäni myös mahdollisuuden nykypäivän teknologian sekä digitaalisuuden ansiosta opetuksen siirtämiseen virtuaaliseksi, mutta myös sen, ettei virtuaalinen opetus tällaisenaan välttämättä ole lasten ja nuorten hyvinvoinnille kovinkaan toimivaa.

Toki on muistettava, ettei poikkeusolosuhteiden etäopetus ole suoranaisesti verrattavissa normaaliolosuhteiden virtuaaliopetukseen ja sen vaikutukseen motivaatiossa. Toivon silti, että saamme vielä ajan saatossa paljon tutkimustietoa koronakevään tilanteen vaikutuksista sekä etäopetuksen toimivista ja ontuvista tekijöistä, sillä ne voisivat antaa meille suuntaa kouluinstituution ja -yhteisön kehittämiseen tasapainoisemmaksi ja vastaamaan paremmin niin yksilön kuin yhteiskunnan nykypäivän tarpeisiin. Mielestäni pikaisen ja äänekkään pohtimisen alle tulisi ottaa myös se, kuinka tällaisessa kuin nyrkillä kasvoille isketyssä poikkeustilanteessa voisimme vahvistaa lasten ja nuorten autonomian, valinnanvapauden, vaikuttamisen sekä erityisesti läheisyyden kokemuksia tilanteissa, joissa ulkoa tulevat rajoitukset ja määräykset ovat kovia, rajoittaen myös sosiaalista kanssakäymistä?

Lähteet

Heiskanen, L., Helamaa, T., Laru, S., Muuronen, K., Salmi, A., Satuli-Kukkonen, T. &  Ukkonen-Wallmeroth, J. 2019. Vanhemmuuden ja parisuh-teen tukeminen järjestöjen yhteistyönä. Teoksessa Hakulinen, T., Laajasalo T. & Mäkelä, J. (toim.) Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen

Teoriasta käytäntöön. THL – Ohjaus 9/2019. Helsinki: PunaMusta, 30–38.

Kiuru, N. (2018). Kaveriverkostot ja oppimismotivaatio. Teoksessa K. Salmela-Aro (toim.), Motivaatio ja oppiminen (s. 123-140). PS-Kustannus: Keuruu.

Pelastakaa lapset ry, Lapsen ääni 2020: Lasten näkemyksiä koronakeväästä.https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/pelastakaalapset/main/2020/05/22105112/Lapsen_aani_2020_FI_web.pdf

Kirjoittaja

Saana Juopperi, yrittäjä, sosionomiopiskelija Xamk