Tag Archives: ikääntyneet

Kun kohtaamiselle ei enää ole aikaa

Kirjoittaja: Pirita Tuomi

Aamuvuoro alkaa kiireellä. Päivän aikana asiakkaiden luona käydään nopeasti, siirtymäaikaa on vähän ja aikataulu määrittää työn rytmiä. Oven takana odottaa kuitenkin ihminen, ei pelkkä tehtävälista. Kotihoidossa kiire näkyy yhä useammin siinä, että aikaa aidolle kohtaamiselle jää liian vähän.

Kun työ muuttuu suorittamiseksi

Kotihoidon tarkoituksena on tukea ikääntyneiden turvallista ja arvokasta elämää omassa kodissa. Käytännössä työn arki on kuitenkin muuttunut entistä tehokkuuslähtöisemmäksi. Käyntiaikoja lyhennetään, työntekijöiden toimintaa seurataan tilastojen avulla ja päivän onnistumista arvioidaan usein sen perusteella, kuinka nopeasti käynnit on tehty.

Kiire ei ole uusi ilmiö kotihoidossa, mutta viime vuosina sen vaikutukset ovat näkyneet entistä voimakkaammin. THL:n raporttien mukaan kotihoidon henkilöstö kokee työn kuormituksen ja kiireen lisääntyneen samalla, kun asiakkaiden hoidon tarve on muuttunut aiempaa vaativammaksi (THL 2024).

Työntekijät joutuvat jatkuvasti tasapainoilemaan tehokkuuden ja asiakaslähtöisen kohtaamisen välillä. Usein tilanne on ristiriitainen: asiakkaalla olisi tarve keskustella, mutta työntekijän on siirryttävä nopeasti seuraavaan paikkaan.

Myös SuPerin mukaan kotihoidon työntekijät kokevat, että kiire ja riittämättömät resurssit vaikeuttavat asiakkaiden kiireetöntä ja inhimillistä kohtaamista. Tämä lisää työn eettistä kuormittavuutta ja tunnetta siitä, ettei asiakkaalle pystytä antamaan riittävästi aikaa (SuPer 2025).

Tutkimusten mukaan hyvä vuorovaikutus lisää ikääntyneen turvallisuuden tunnetta, osallisuutta ja hyvinvointia (THL 2023). Kohtaaminen ei siis ole ylimääräinen osa työtä, vaan tärkeä osa laadukasta hoitoa ja huolenpitoa.

Mitä kiire aiheuttaa?

Kiire näkyy erityisesti siinä, mikä jää tekemättä. Keskustelu lyhenee, kuunteleminen jää kesken ja läsnäolo vähenee. Monelle ikääntyneelle kotihoidon käynti voi olla päivän ainoa ihmiskontakti. Silloin pienilläkin asioilla on suuri merkitys: katsekontaktilla, rauhallisella kohtaamisella ja sillä, että asiakas kokee tulevansa aidosti kuulluksi.

Kun kohtaamiseen ei ole riittävästi aikaa, vaikutukset näkyvät myös työntekijöissä. Riittämättömyyden tunne lisääntyy ja työ alkaa kuormittaa eri tavalla kuin ennen. Sosiaali- ja terveysalan työhyvinvointia käsittelevien tutkimusten mukaan jatkuva kiire heikentää työntekijöiden jaksamista ja lisää alan vaihtamisen riskiä (Työterveyslaitos 2022).

Kotihoidon laadussa ei ole kyse vain lääkehoidosta tai päivittäisistä toimenpiteistä. Laatu syntyy myös siitä, millaiseksi kohtaaminen muodostuu. Asiakkaalle merkityksellinen hetki voi olla työntekijälle vain muutaman minuutin pysähtyminen.

Mitä pitäisi muuttaa?

Kotihoidossa olisi tärkeää pohtia, mitä pidämme arvokkaana. Onko tärkeintä ehtiä mahdollisimman nopeasti vai kohdata ihminen hyvin? Tehokkuus ei saisi ohittaa ihmisarvoista kohtaamista.

Kotihoidon kehittämisessä tulisi huomioida paremmin työn todellinen luonne. Työ ei ole pelkkää tehtävien suorittamista, vaan myös vuorovaikutusta, kuuntelemista ja turvallisuuden tunteen luomista. Riittävä henkilöstö, realistiset aikataulut ja työntekijöiden mahdollisuus kiireettömään kohtaamiseen hyödyttäisivät sekä asiakkaita että työntekijöitä.

Kiire voi viedä aikaa, mutta kohtaaminen antaa työlle merkityksen. Siksi kiireettömällä kohtaamisella on väliä.

Kirjoittaja

Kirjoittaja on sosionomi(AMK)-opiskelija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa ja työskentelee kotihoidossa ikääntyneiden parissa.

Lähteet

SuPer 2025. Kotihoidon hoitajat eettisen kuorman kasvavan taakan alla. Saatavissa: https://www.superliitto.fi/artikkelit/kotihoidon-hoitajat-eettisen-kuorman-kasvavan-taakan-alla/ [viitattu 18.5.2026].

THL 2023. Ikääntyneiden hyvinvointi ja palvelut. Saatavissa: https://thl.fi/data-ja-tilastot/iakkaiden-palvelut [viitattu 18.5.2026].

THL 2024. Kotihoito ja kotihoidon henkilöstö. Saatavissa: https://thl.fi/aiheet/ikaantyminen/palvelut/kotihoito [viitattu 18.5.2026].

Työterveyslaitos 2022. Sosiaali- ja terveysalan työhyvinvointi. Saatavissa: https://www.ttl.fi [viitattu 18.5.2026].

Voutilainen, P. & Löppönen, M. 2016. Hyvä hoito ja hoivan laatu. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Sarjakuvalla ikääntyneiden avuntarve näkyväksi

Kirjoittajat: Elena Autio, Janna Roos, Henna Toppinen ja Jasmin Utriainen

Suomessa elää yli 70-vuotiaita lähes miljoona, ja monet heistä asuvat kotonaan. Koronaepidemian rajoitustoimet ovat asettaneet kotonaan asuvat ikääntyneet erityisen hankalaan asemaan (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020). Halusimme taideaktivismin avulla ottaa kantaa ja tuoda näkyväksi ikääntyneiden hankalaa tilannetta korona-aikana.

Keväällä 2020 kunnat suorittivat soittokierroksia kotonaan asuville ikäihmisille. Tarkoituksena oli saada tietoa koronaepidemian vaikutuksista heidän hyvinvointiinsa. Projektin aikana saatiin yhteys puhelimitse 150 000 henkilöön eli suuri osa ikääntyneistä jäi tavoittamatta, eikä heidän tilanteestaan voida todeta mitään. Keskustelut paljastivat, että ikäihmisillä on etenkin koronan aikana paljon huolenaiheita: yksinäisyyden, turvattomuuden ja epävarmuuden kokemuksia sekä huolta läheistensä hyvinvoinnista. (Paunonen 2021.) Lisäksi kuntien kevään arvioiden mukaan kotihoidon käyntejä on jouduttu rajoittamaan koronan vuoksi, ja toimintatapoja on jouduttu muuttamaan: etäkäyntejä on lisätty ja kotikäyntien työntekijöiden määrää on vähennetty (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020). Kaikki apua tai tukea tarvitsevat eivät ota yhteyttä palveluihin ja avuntarve jää kunnilta “piiloon”. (Paunonen 2021.)

Soittokierros oli hyvin ainutlaatuinen projekti, koska siinä ikääntyneille soitettiin, eikä odotettu ikääntyneiden soittavan ja pyytävän apua itse (Paunonen 2021). On hyvin tärkeää ottaa huomioon kotonaan asuvat ikääntyneet ja selvittää heidän hyvinvointiaan, etenkin koronan aiheuttaman pakollisen eristäytymisen vuoksi. Taideaktivismi on oivallinen tapa tuoda ikääntyneiden piiloon jäänyttä avuntarvetta näkyväksi.

Taideaktivismimenetelmät ovat hyviä vaikuttamisen välineitä. Taide puhuttelee katsojaa ja voi saada ihmiset ajattelemaan asioita uusista näkökulmista. Ruohonjuurisarjakuva on yksi taideaktivismin muoto (ks. Kuva 1). Menetelmä on helppo toteuttaa yksilön ja ryhmän taitotasoon katsomatta eikä se edellytä aiempaa kokemusta sarjakuvien tekemisestä. Sen voi toteuttaa esimerkiksi piirtäen tai tietokoneella hyödyntäen eri sovelluksia. Sarjakuvan aihe valitaan ryhmälle tärkeän teeman mukaan, johon halutaan ottaa kantaa. (Vapalahti 2021.)

Kuva 1. Taideaktivismiprojektin tuotoksena syntynyt ruohonjuurisarjakuva.

Sarjakuvalle tehdään aluksi käsikirjoitus ja päätetään sen hahmoista. Kuvakokoon ja puhekupliin täytyy kiinnittää huomiota ja varmistaa, että kokonaisuus on selkeä ja ymmärrettävä. Sarjakuvalle on taiteen tavoin ominaista, että lukijalla on mahdollisuus erilaisiin tulkintoihin. Lopuksi mietitään, minne sarjakuva kiinnitetään / julkaistaan, jotta ihmiset voivat lukea sen, ja se herättäisi näkyvyyttä ja keskustelua. (Vapalahti 2021.)

Taideaktivismin menetelmistä ruohonjuurisarjakuva voisi soveltua nuorten kanssa työskenneltäessä käytettäväksi. Nuorille digitaalisuus on arkipäivää niin koulussa, kotona kuin vapaa-ajallakin. Ruohonjuurisarjakuvaa tehdessään nuoret pääsevät hyödyntämään digiosaamistaan ja kehittämään taitojaan lisää, minkä vuoksi menetelmä on erityisesti nuorille sopiva. Sarjakuvan avulla nuori voi kuvallisin keinoin kertoa esimerkiksi omista tuntemuksistaan, ottaa kantaa yhteiskunnan epäkohtiin tai itselleen tärkeisiin asioihin. Nuori voi tehdä sarjakuvan yksin, ryhmässä tai yhdessä työntekijän kanssa.

Taideaktivismi on tehokas sosiaalisen vaikuttamisen keino, jolla saadaan korostettua erityisesti heikommassa asemassa olevien ääntä. Sitä voidaan toteuttaa eri keinoin, jolloin jokaista kohderyhmää varten löytyy sopiva vaikuttamisen tapa. Sen avulla saadaan näkyviin yhteiskunnallisia epäkohtia ja herätellään ihmisiä pohtimaan kuinka ongelmia voidaan ratkaista. Taideaktivismin avulla voi oppia tarkastelemaan maailmaa uusista näkökulmista. (Vapalahti 2021.)

Lähteet

Paunonen, T. 2021. Soittokierros tuhansille vanhuksille paljasti korona-ajan käsittämättömän julmuuden: ”Perheelliset ihmiset huutelevat ikääntyneille ulkoilulenkeillä”. Ilta-Sanomat. WWW-dokumentti. Päivitetty 12.2.2021. Saatavissa: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007794692.html [viitattu 1.4.2021].

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2020. Korona on ajanut monet vanhukset hyvin vaikeaan tilanteeseen – asiantuntijat arvioivat epidemian vaikutuksia. WWW-dokumentti. Päivitetty 10.11.2020. Saatavissa: https://thl.fi/fi/-/korona-on-ajanut-monet-vanhukset-hyvin-vaikeaan-tilanteeseen-asiantuntijat-arvioivat-epidemian-vaikutuksia [viitattu 1.4.2021].

Vapalahti, K. 2021. Taide yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineenä. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Powerpoint-diasarja. Saatavissa: https://learn.xamk.fi/mod/resource/view.php?id=532302 [viitattu 1.4.2021].

Kirjoittajat

Kirjoittajat ja sarjakuvan taiteilijat Elena Autio, Janna Roos, Henna Toppinen ja Jasmin Utriainen ovat ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelijoita Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa, Xamk:ssa.