Tag Archives: köyhyys

Kuuluuko kaupunki kaikille?

Kirjoittaja: Pipsa Häkkänen

Olen syksyn 2024 aikana seurannut uutisointia Jyväskylän keskustassa häiriötä aiheuttavista asunnottomista ja päihteiden käyttäjistä. Ongelman juurisyy vaikuttaa julkisen keskustelun perusteella olevan heidän näkymisensä katukuvassa. Heidät halutaan pois keskustasta, mutta ei kuitenkaan omaan naapurustoon. Syrjään jääneille, asunnottomille, rahattomille ja päihteitä haitallisesti käyttäville on kaupunkien keskustoissa hyvin vähän oleskelupaikkoja. Keskusta-alueilla on pääosin maksullisia tiloja, joissa myydään tavaraa tai palveluja. Yhteiskunnan tulisi tarjota myös ilmaisia oleskelupaikkoja kaikille.

Päihteiden käyttäjät huomion kohteena Jyväskylässä

YLE uutisoi kuinka Jyväskylässä pääkadun yrittäjät kertovat päihteiden käyttäjien aiheuttavan ongelmia keskustassa. Yhden yrittäjän mukaan päihteitä käyttävät ihmiset rikkovat pulloja kaduille, käyvät virtsalla tuulikaapeissa ja pilaavat tunnelmaa kävelykadulla. (Karjalainen & Hytönen 2024.) Katutyötä tekevän hanketyöntekijän mukaan häiriöt eivät ole niin vakavia kuin julkisuudessa kerrotaan. Hänen mukaansa päihteitä haitallisesti käyttävät pysyttelevät omissa porukoissaan, eivätkä yleensä ole vaaraksi ulkopuolisille. Päihteiden käyttäjiin voi liittyä stigmaa, joka pelottaa tavallista kulkijaa. Päihteitä käyttävät erottuvat katukuvassa ja tavallisuudesta poikkeava käytös voi aiheuttaa paheksuntaa ja pelkoa. Missä näiden ihmisten pitäisi oleskella, jos he eivät saa olla kaupungin keskustassa? Kaupungin pitäisi kuulua kaikille. Kaupungilla ei ole paljon paikkoja asunnottomille ja päihteiden käyttäjille ajan viettämistä varten. Julkisia ja ilmaisia wc-tiloja ei ole.  (Karjalainen & Hytönen 2024.)

Jyväskylässä on juuri perustettu yhteistyössä eri tahojen kanssa neljäksi kuukaudeksi turvallisuusnyrkki poistamaan päihteiden käyttäjien aiheuttamaa pelkoa ja ilmeisesti myös heidän näkyvyyttään katukuvassa. Esimerkiksi pitkään Jyväskylän keskustassa toiminut kahvila on lopettanut toimintansa häiriökäyttäytymisen takia. Turvallisuusnyrkki etsii ratkaisuja turvallisuuden tunteen lisäämiseen konkreettisin toimenpitein keskustan viihtyvyyden lisäämiseksi. Ryhmään kuuluu kiinteistöjen edustaja, kaupungin edustus, hyvinvointialueen edustaja sekä liike-elämän ja poliisin edustajat. (Kakkori 2024.)

Päihteiden käyttäjät ja asunnottomat ympärillämme

Päihteiden haitallinen käyttö näkyy koko ajan enenevässä määrin ympärillämme. Asunnottomat ja päihteitä käyttävät ovat pitkälti tipahtaneet kelkasta myös vaikuttamismahdollisuuksien osalta.  Suomen perustuslain mukaan kaikilla kansalaisilla on oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen (Suomen perustuslaki 2 §).

Kaikilla on tarve olla osa yhteiskuntaa ja myös tarve viettää aikaa omien ystäviensä ja kavereidensa sekä vertaistensa kanssa. Asunnottomille ja päihteitä käyttäville on tarjolla liian vähän oleskelupaikkoja sisätiloissa. Tilat ovat ahtaita ja aukioloajat suppeat. Näissä paikoissa asunnottomilla voi olla ainoa mahdollisuus peseytyä, pestä pyykkiä ja ruokailla pöydän ääressä.

Asunnottomien ja riippuvuuksista kärsivien osallisuus yhteiskuntaan

Asunnottomien ja riippuvuuksista kärsivien osallisuus on vaikeampaa kuin muilla kansalaisilla. Heillä on muuta väestöä heikommat ja rajatummat mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan ja lähiyhteisön toimintaan. Kaikilla tulisi olla mahdollisuus olla mukana yhteiskunnan kehittämisessä omien voimavarojensa mukaisesti. Päihdeongelmista kärsivät ovat myös oikeutettuja olemaan aktiivisia toimijoita yhteiskunnassa. Heillä tulisi olla enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa myös heitä itseään koskevaan päätöksentekoon. (Särkelä 2009, 75.) Olen nähnyt, että kaupungilla liikkuvista asunnottomista ja päihteiden käyttäjistä monet ovat nuoria aikuisia. Jospa me kanssaeläjät miettisimme, miten asunnottomien ja riippuvuuksista kärsivien oikeutta osallisuuteen voisi vahvistaa.

Saavutetaanko kaikkien kaupunki?

Mielenkiinnolla seuraan Jyväskylän turvallisuusnyrkkiä ja ratkaisuja tähän ongelmaan. Mielestäni syrjäytyneille pitäisi järjestää tiloja keskeltä kaupunkia. Kaupunkien keskustojen tyhjiä liiketiloja voisi käyttää hyödyksi ja muokata niistä sopivia. Näille tiloille pitäisi kuitenkin löytää maksaja. Yhdistykset ja säätiöt tekevät varmasti kaikkensa auttaakseen tarvitsevia. Nekin tarvitsevat toimintaansa rahoitusta. Joensuun keskustassa toimii kaikille avoin kohtaamispaikka Kansalaistalo. Talon kahvilassa saa maksaa omien varojensa mukaan. Siellä on mahdollisuus netin käyttöön ja päivän lehtien lukemiseen. Mielestäni myös Jyväskylän keskustaan tarvitaan tällainen paikka, jonne kaikki ovat tervetulleita. Toivon ihmisille enemmän ennakkoluulottomuutta erilaisia ihmisiä kohtaan. Tuskin kukaan suunnittelee elävänsä asunnottomana, köyhänä tai päihdeaddiktina.

Kirjoittaja

Kirjoittaja Pipsa Häkkänen on sosionomiopiskelija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Lähteet

Kakkori, S. 2024. Uusi Turvallisuusnyrkki alkaa ratkoa Jyväskylän keskustan häirikköongelmaa. Keskisuomalainen. WWW-dokumentti. Saatavissa: ksml.fi/paikalliset/8023884 [viitattu 4.12.2024].

Karjalainen, J. & Hytönen, T. 2024. Yrittäjä moitti tuulikaappiin pissaavia päihteiden käyttäjiä – ”Kaupunki kuuluu kaikille”, vastaa päihdetyöntekijä. YLE. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://yle.fi/a/74-20121308 [viitattu 4.12.2024].

Suomen perustuslaki. 11.6.1999/731.

Särkelä, M. 2009. Miten huono-osainen voi olla osallinen? Tarkastelussa päihteidenkäyttäjien, toimeentulotuen saajien, vankien ja asunnottomien osallisuus ja aktiivinen kansalaisuus. Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Pro gradu -tutkielma.  PDF-dokumentti. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/21271/URN_NBN_fi_jyu-200907071760.pdf?sequence=1&isAllowed=y [viitattu 2.12.2024]

Lapsiperheköyhyys ja sen vaikutukset lapsen elämään

Kirjoittajat: Jennamari Heikkinen ja Hanni Mutanen

Enemmistö suomalaisista lapsiperheistä voi paremmin kuin koskaan niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin terveydellisesti. Suomessa on kuitenkin myös paljon köyhiä ja huono-osaisia lapsiperheitä. Köyhyys johtuu useasti vanhempien työttömyydestä tai matalapalkkaisuudesta. Suomessa lapsiperheköyhyys on lisääntynyt, minkä myötä eriarvoisuus on yleistynyt. Köyhyys vaikuttaa lapsen elämään useiden asioiden kautta, ja eri-ikäiset lapset kokevat perheen köyhyyden mukanaan tuomat haasteet eri tavoin. (Kallio ja Hakovirta 2020, 2.)

Köyhyys ja taloudellinen niukkuus ovat asioita, jotka yhdistetään usein huono-osaisuuteen. Kaikki, jotka elävät köyhyysrajalla tai sen alapuolella eivät kuitenkaan välttämättä koe itseään huono-osaisiksi. Tähän vaikuttaa yksilön käsitys siitä, millaiset kriteerit hän asettaa hyvän elämän vähimmäisvaatimuksiksi. Yksilön itse kokemalla köyhyydellä tarkoitetaan Vuoren mukaan (2012, 16) subjektiivista köyhyyttä. Köyhyyden aiheuttamalla taloudellisella tilanteella voi olla vaikutuksia myös lapsiperheiden sosiaaliseen toimintakykyyn. Tämä voi näkyä tilanteissa, joissa eri lähtökohdista tulevat perheet toimivat vuorovaikutuksessa keskenään ja voivat tätä kautta tulla vertailluiksi toisiinsa.

Perheen köyhyys näyttäytyy lapsen arjessa monin eri tavoin. Lapset voivat verrata oman perheensä taloudellista tilannetta esimerkiksi ruoan, asumisen, vaatteiden ja muun materian suhteen kavereidensa perheiden tilanteeseen. Köyhyys nousee esille myös muussa perheen arjessa, kouluympäristössä, harrastusmahdollisuuksissa sekä lomien ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksissa. Köyhyys voidaan jakaa kodin sisäisiin ja ulkopuolisiin tekijöihin. Jako ei kuitenkaan käytännössä toimi näin jyrkästi, vaan perheen ja kodin olosuhteet heijastuvat myös kodin ulkopuolelle. (Luosujärvi 2017, 40–47.)

Luosujärvi (2017, 48) tarkastelee kahdeksaa toimijuutta, joita köyhien perheiden lapset ovat omaksuneet perheen kokeman vähävaraisuuden myötä. Nämä kahdeksan toimijuutta ovat selviytyjä, huolehtija ja ymmärtäjä, epäilevä ja harmistunut, syyllisyyttä poteva, lannistunut tai lannistettu, sinnittelijä, kiitollinen ja toiveikas. Se, mihin rooliin lapsi asettuu, riippuu paljon hänen luonteestaan ja persoonallisuudestaan sekä lapsen saamasta kasvatuksesta. Lapsi voi myös omaksua useamman roolin samanaikaisesti.

Lapsen kasvaessa elinympäristö luo yhä enemmän paineita siitä, mitä lapsella tulisi elämässään olla. Lapsen sosiaaliset piirit kasvavat ja lapsi tulee koko ajan tietoisemmaksi siitä, mitä hänellä itsellään on ja vertaa sitä muihin. Tästä kaikesta voi kehittyä lapselle virheellinen käsitys siitä, mitkä ovat lähtökohtaisia perustarpeita. Esimerkiksi jo esikouluikäinen lapsi osaa vaatia itselleen merkkivaatteita sosiaalisen ympäristön luomien paineiden myötä. Kasvaessaan lapselle voi kehittyä lisää yhä suurempia ympäristön asettamia vaatimuksia.

Lapset ja nuoret saattavat hävetä perheidensä taloudellista tilannetta. Tämän päivän trendi kaiken ikäisten keskuudessa tuntuu olevan, että elämän hyviä puolia pyritään korostamaan ja huonot puolet lakaistaan mieluummin maton alle. Lisäksi ihmiset ovat usein tänä päivänä materiakeskeisiä, ja elämänlaatua mitataan sen mukaan, kuinka paljon materiaa ihminen omistaa. Erityisesti nuoret kiertävät kielenkäytössään usein köyhä-sanan käytön välttääkseen tietynlaisen leiman syntymistä. (Luosujärvi 2017, 72.)

Lähteet

Hakovirta, M. ja Kallio J. 2020. Lapsiperheiden köyhyys & huono-osaisuus. E-kirja. Tampere: Vastapaino. Saatavissa: https://www.ellibslibrary.com/reader/9789517688666 [viitattu 26.4.2021]

Luosujärvi, O. 2017. Perheen köyhyys nuorten kokemana. Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Sosiaalityö. Pro gradu -tutkielma. WWW-sivu. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/53444/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201704021858.pdf?sequence=1&isAllowed=y [viitattu 26.4.2021]

Vuori, A. 2012. Vähävaraisten lapsiperheiden hyvä vointi ja sen tukeminen. Tampereen yliopisto. Terveystieteiden yksikkö. Väitöskirja. WWW-sivu. Saatavissa: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/66970/978-951-44-8980-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y [viitattu 26.4.2021]

Kirjoittajat

Kirjoittajat Jennamari Heikkinen ja Hanni Mutanen ovat ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelijoita Xamkissa.