Somen kulisseissa kuohuu

Kirjoittajat: Jutta Lahtinen ja Emilia Kurra

Sosiaalinen media on jatkuvasti kasvava oma maailmansa, jossa nuoret ja lapset viettävät vapaa-aikaansa. Sosiaalinen media on hyödyllinen työkalu, kun sitä osaa käyttää, mutta se tuo myös mukanaan paljon haittoja.

Tiedätkö sinä, mitä sovelluksia lapsesi käyttävät, ja mitä he somessa tekevät?

Oletko itse kohdannut tai kokenut nettikiusaamista?

Sosiaalisessa mediassa tapahtuvan nettikiusaamisen ja vihapuheen levittämisen tekee erityisen helpoksi nimettömyys, kasvottomuus, suuri yleisö sekä ajan ja paikan rajattomuus. Nettikiusaamisen harmillinen puoli onkin juuri se, ettei se rajaudu esimerkiksi vain kouluun. Kiusaaminen voi seurata nuorta joka paikkaan, jolloin missään ei ole “turvassa”. Nettikiusaamiseen on vaikea puuttua juuri edellä mainitsemiemme syiden takia. Tekijää ei aina pystytä jäljittämään, vaikka haluttaisiinkin. Usein nuoret eivät edes ymmärrä, että nettikiusaaminen täyttää yleensä aina rikoksen merkit, ja asiaan tulisi puuttua. Asian annetaan vain olla, koska sen ajatellaan olevan yleinen normi, jota kaikki kokevat sosiaalisessa mediassa. Olit sitten tyttö tai poika, muodikas tai urheilullinen, suomalainen tai maahanmuuttaja, nettikiusaaminen ei tunne rajoja.

Ebrand Group Oy:n (2019) toteuttaman nuorille suunnatun kyselyn perusteella noin 25 % vastaajista oli kokenut jonkinasteista nettikiusaamista, mikä on noin 10 % enemmän kuin vuonna 2016. Uskaltaisimme väittää, että todellinen luku on vielä suurempi, koska nuoret eivät tunnista nettikiusaamista tai ovat sokeutuneet sille. Nettikiusaamiseksi luokitellaan muun muassa huhujen levittely, ilkeät kommentit, epämiellyttävät seksuaaliset viestit, valeprofiilien tekeminen ja asiattomien sisältöjen lähettely (Mannerheimin lastensuojeluliitto 2020). Nuorille on tärkeää, mitä muut ajattelevat heistä, ja he ovat alttiita ryhmäpaineelle. He vasta etsivät omaa identiteettiään sekä kehittävät minäkuvaansa. Se tekee heistä erityisen haavoittuvaisia sosiaalisessa mediassa vastaan tulevalle palautteelle ja kiusaamiselle. Nuorten saamat kommentit, esimerkiksi hyvin suositussa TikTok-nimisessä sovelluksessa, ovat usein todella surullista ja ahdistavaa luettavaa. Kyseisessä sovelluksessa on helppo esiintyä nimettömästi ja kasvottomasti, mikä ilmeisesti edesauttaa käytöstapojen unohtamista.

“Katselen joskus huvikseni sovellusta nimeltä tiktok. Suurin osa sen käyttäjistä ovat ala- ja yläasteella. Kiusaamista ja rasismia esiintyy enemmän kuin missään muualla näkemässäni paikassa. Siellä on helppo haukkua anonyyminä ja sen huomaa. En ole törmännyt yhteenkään videoiden tekijään, joka ei saisi kamalia kommentteja. Pahin asia on, että jotkut voivat olla alle 10-vuotiaita ja saada itsemurhaan yllyttäviä kommentteja.” (Nuoren haastattelusitaatti: Ebrand Group Oy 2019.)

Moni nuori ei välttämättä kestä sosiaalisen median mukana tulevaa painetta ja ‘’vihaajia’’. Vasta hiljattain uutisoitiin yhdysvaltalaisesta 18-vuotiaasta TikTok-tähdestä, joka teki itsemurhan. Mutta pitäisikö sen mennä näin? Nuoret pomppaavat yhtäkkiä julkisuuteen sosiaalisen median kautta ja joutuvat ryöpytyksen kohteeksi, mitä he eivät ole pyytäneet tai halunneet. Nuoret eivät osaa tulkita vihapuhetta tai jättää sitä omaan arvoonsa, vaan imevät sen kaiken itseensä, ja uskovat muiden ilkeät kommentit ja juorut. Nettikiusaajien tulisi joutua vastuuseen sanoistaan ja teoistaan. Jokaikinen kerta.

(Netti)kiusaaminen on nuorelle aina vaikea asia, josta voi olla hankala keskustella. Netissä on onneksi saatavilla muun muassa chat-palveluita, kuten sekasin247.fi, jossa nuori voi ottaa anonyymisti yhteyttä nuorisotyön ammattilaiseen ja kertoa kokemuksistaan kiusaamiseen liittyen. Chatin kautta nuori saa luottamuksellista tukea ja nuorta voidaan ohjata avun piiriin tai tekemään kiusaamisesta rikosilmoitus.

On ensiarvoisen tärkeää, että nuorta kuunnellaan kiusaamisen kokemuksissa, ja kokemukset tulisi aina ottaa vakavasti. Usein nuoren kertoessa aikuiselle kiusaamisesta, vastaus on: “Älä välitä siitä ja jätä ne kiusaajat omaan arvoonsa!”. Tällainen asenne ei aseta kiusaajalle minkäänlaista vastuuta, vaan antaa oletuksen, että kiusatun tulisi kestää kohtalonsa yksin. Nuorten mediakasvatuksessa nuorille tulisi kertoa, miten kiusaamiseen netissä voi itse osaltaan puuttua. Monissa verkkopalveluissa yhteisönormien mukaan kiusaaminen on kiellettyä. Jos siis törmää kiusaamiseen, omissa tai muiden profiileissa, tulisi tapahtuma aina ilmiantaa. Myös käyttäjän blokkaaminen (=estäminen) on monissa palveluissa mahdollista. Usein suositellaan myös oman tilin yksityisyyden rajaamista, mutta esimerkiksi TikTokissa nuorille voi olla mielekästä saada jakamansa sisältö suuremmalle yleisölle, jolloin yksityinen tili voi tuntua jopa rangaistukselta nuorta kohtaan.

Lähteet

Ebrand Group Oy. 2019. SoMe ja Nuoret 2019 – katsaus nuorten sosiaalisen median käytöstä. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://wordpress.ebrand.fi/somejanuoret2019/4-sosiaalisen-median-merkityksellisyys/ [Viitattu 2.3.2021].

Mannerheimin lastensuojeluliitto. 2020. Nettikiusaaminen. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/hyvinvointia-digiajassa/nettikiusaaminen/ [Viitattu 2.3.2021].

Kirjoittajat

Kirjoittajat Emilia Kurra ja Jutta Lahtinen ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelijoita.

Vastaa