Kirjoittajat: Sanna Nevalainen, Mari Nieminen, Maiju Ruonala ja Sami Virtanen
Tällä hetkellä yhtenä suurimpana Suomen kasvun esteenä nähdään monilla aloilla ja alueilla esiintyvä vakava työvoimapula ja erilaiset työllistymiseen liittyvät haasteet.
Työllistymisen esteistä puhuttaessa syyttävä sormi osoittaa usein paljon puhuttuihin kannustinloukkuihin, joilla tarkoitetaan sitä, että työnteon taloudelliset kannusteet eivät ole riittävät suhteessa sosiaaliturvaan. Perinteiset kannustinloukut voidaan jakaa sen sisällä työttömyys-, tulo- ja byrokratialoukkuihin.
Työttömyysloukussa olevan ei kannata ottaa vastaan tarjottua työtä, sillä työn vastaanottaminen ei paranna elintasoa etuuksien ja tukien tasolle. (Moisio 2020.) Tuloloukkutilanteessa lisäansioista ei jää henkilölle riittävästi käteen verotuksen kiristyessä ja etuuksien pienentyessä. (Moisio 2020.) Byrokratialoukut koostuvat monesta erilaisesta osatekijästä. Niiden eräs piirre on, että ne vievät henkilöltä aikaa, rahaa ja vaativat vaivannäköä asioiden hoitamiseksi. Epävarmuutta syntyy esimerkiksi maksuaikatauluista ja etuuksien määrästä. (Harju ym. 2019, 4.) Perinteisten kannustinloukkujen rinnalla on alettu viime vuosina puhumaan myös informaatioloukuista. Informaatioloukussa oleva henkilö ei ota työtä vastaan puutteellisen tiedon tai tietämyksen vuoksi. (Harju ym. 2019, 5.)
Kannustinloukkujen purkamiseksi on tehty toimenpiteitä 1990-luvulta lähtien. Työn vastaanottamiseen kannustavina toimina on muun muassa verotuksen keinoin madallettu tuloloukkuja ja alennettu varhaiskasvatusmaksuja. Asumistuen ansiotulovähennys vuonna 2015 voidaan myös nähdä keinona vähentää tuloloukkuja. Etuusjärjestelmän muutoksilla on puolestaan lievennetty tulosidonnaisuuksien luomia kannustinloukkuja. (Näätänen 2019; Valtiovarainministeriö 2016, 17.) Lisäksi työttömyysturvalakiin vuonna 2019 tehty muutos sovitellun työttömyysetuuden maksamisen uudenlaisesta jaksotuksesta helpotti osa-aikaisen työn vastaanottamista. Muutoksen jälkeen osa-aikaisen työn vastaanottaminen ei enää viivästytä työttömyysetuuden maksamista. (Työttömyysturvalaki 1290/2002.)
Kokonaisratkaisua kannustinloukuista eroon pääsemiseksi ei ole yrityksistä huolimatta löytynyt. Vaalikausi kerrallaan tehdyt uudistukset ovat jääneet yksittäisiksi toimiksi, jotka ovat entisestään monimutkaistaneet vaiheittain rakentamaamme sosiaaliturvaa.
Löytyisikö kokonaisratkaisu vihdoin ja viimein vuonna 2020 asetetun sosiaaliturvakomitean työskentelyn kautta? Komiteatyön kautta halutaan kokonaisuudistus yksittäisten kannustinloukkujen purkamisen sijaan. Työllä tavoitellaan selkeämpää ja toimivampaa järjestelmää, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen erilaisissa elämäntilanteissa. (Valtioneuvosto 2019, 157.)
Tulisiko osana kokonaisratkaisua huomio kiinnittää perinteisten kannustinloukkujen ympärillä pyörimisen sijaan informaatioloukun purkamiseen? Tällöin työllisyyttä voitaisiin parantaa oikeanlaisella informaatiolla työllistymisen kannustimista tai hallinnollisista käytännöistä ilman, että kannustimia tai etuusbyrokratiaa pyritään jatkuvasti muuttamaan (Harju ym. 2019, 5).
Tämä kuitenkin edellyttää päätöksenteon tueksi riittävää tutkimustietoa, jota tällä hetkellä ei ole olemassa. Tämä käy ilmi muun muassa Harjun ym. (2019) julkaisusta, jonka mukaan informaatio- ja byrokratialoukkujen vaikutuksista työllisyyspäätöksiin ei ole olemassa kattavaa tutkimustietoa. Julkaisuun liittyneessä tutkimuskatsauksessa kansainvälisestä tutkimuskirjallisuudesta ei löytynyt yhtään suoraa tutkimusta etuusbyrokratian vaikutuksista työntekopäätöksiin.
Mielenkiintoista on nähdä, millaista tutkimusta informaatioloukun osalta tehdään osana sosiaaliturvauudistusta ja millaisia ratkaisuja sen pohjalta saadaan aikaiseksi. Väestörakenteen negatiivinen muutos, työvoimapula, suuri rakenteellinen työttömyys ja työllisyysasteen nostamisen tarve muodostavat yhdessä sellaisen ongelmakentän, ettei se ratkea pelkästään perinteisten kannustinloukkujen ympärillä pyörimisellä. Uudistuksen tueksi tarvitaan ehdottomasti uutta tutkimusta.
Lähteet
Harju, J., Kanninen, O., Karhunen, H., Kosonen, T., Matikka, T. & Verho, J. 2019. Sosiaali-turvan byrokratialoukut: Suunnitelma satunnaistetusta kenttäkokeesta. Valtioneuvoston kanslia 2019. WWW-dokumentti. Päivitetty 25.2.2019. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161391/25-2019-Sosiaaliturvan%20byrokra-tialoukut.pdf?sequence=1&isAllowed=y. [viitattu 10.12.2021]
Moisio, P. 2020. Työllisyys ja sosiaaliturva – kannustinloukut aina keskuudessamme. Sosiaali- ja terveysministeriö. WWW- dokumentti. Päivitetty 17.11.2020. Saatavissa: https://stm.fi/-/pasi-moisio-tyollisyys-ja-sosiaaliturva-kannustinloukut-aina-keskuudes-samme. [viitattu 10.12.2021]
Näätänen, A-M. 2019. Kannustinloukkuharhaa purkamassa – Kalevi Sorsa -säätiö. WWW-blogi 25.2.2019. Saatavissa: https://sorsafoundation.fi/kannustinloukkuharhaapurkamassa/ [viitattu 10.12.2021]
Työttömyysturvalaki 30.12.2002/1290
Valtioneuvosto. 2019. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. Osallistava ja osaava Suomi. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneu-vosto.fi/bitstream/handle/10024/161931/VN_2019_31.pdf?sequence=1&isAllowed=y [viitattu 10.12.2021]
Valtiovarainministeriö. 2016. Kannustinloukut ja alueellinen liikkuminen – työryhmän selvityksiä. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://vm.fi/documents/10623/0/kannustinloukkuty-oryhman-selvitys/288751e8-52d2-4a11-91e8-d5628e5cc0f8 [viitattu 10.12.2021]
Kirjoittajat
Kirjoittajat Nevalainen Sanna, Nieminen Mari, Ruonala Maiju ja Virtanen Sami ovat ensimmäisen vuoden ylemmän ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoita Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkista.