Digitaidoista digihyvinvointia työelämään

Kirjoittajat: Anna-Kaisa Husu, Anna Nevalainen ja Saija Salo

Olemme Hyvinvoinnin edistämisen YAMK-opiskelijoita Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Tutustuimme digitalisaatioaiheeseen Muuttuva sosiaalityö ja sosiaalinen todellisuus -opintojakson aikana. Työskentelemme kaikki sosiaalialan erilaisissa työympäristöissä. Aihetta tutkiessamme pohdimme, millä tasolla ovat työntekijöiden IT-taidot. Ovatko digitaidot ja digihyvinvointi huomioitu työpaikoilla?

Lähde: Pixabay.com

Yhteiskunnan muuttuminen digiloikan suhteen on ollut valtava. Se haastaa työelämän ja kansalaiset, koska digitaidot vertautuvat kansalaistaitoihin ja ovat nykyään välttämättömiä kaikilla aloilla. Nykyhetken työelämässä korostuvat työntekijän digiosaaminen ja asiakkaiden kohtaaminen digitaalisesti. Työntekijöiden taidot ja asenteet ovat erilaisia digikehityksen edessä.

Valtiovarainministeriön (2021) mukaan digitalisaatio luo puitteet isoille rakenteellisille muutoksille, joita tällä hetkellä yhteiskunnassamme muotoillaan. Tarkoituksena on luoda entistä paremmat ja luotettavammat palveluketjut hyvää elämää ja eri elämäntilanteita varten. Koronan aiheuttaman poikkeustilan siivittämänä monet palvelut ovat joutuneet digitalisoitumaan nopealla aikataululla. Tämä tarkoittaa sitä, että monessa työpaikassa on jouduttu tekemään suuria harppauksia digitalisaation viemiseksi asiakastyöhön. Digihyvinvointi on fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia digilaitteiden ja -palveluiden sisältämässä arjessa. Digihyvinvoiva henkilö osaa käyttää laitteita ja palveluita tavalla, joka tukee osallisuutta ja läheisiä ihmissuhteita. Digihyvinvoiva henkilö ymmärtää myös mahdollisia median aiheuttamia haittavaikutuksia. (Tuhkanen 2020.) Digihyvinvoiva työntekijä ei kuormitu tietotulvasta ja kykenee hallitsemaan kokonaisuuksia.

On tärkeää, ettei työntekijöiden eriarvoistuminen kasva mahdollisten digitaitojen puutteen vuoksi. Digitaitojen puutteesta ja osaamisesta on hyvä puhua avoimesti. Työnantajan tulee motivoida ja kannustaa työntekijöitä digitaitojen päivittämisessä. Tämä tukee sekä omaa, että asiakkaan digihyvinvointia. Työyhteisöissä tulee luoda resursseja taitojen päivittämiselle.

Digi- ja väestötietoviraston (DVV) mukaan digitaitojen oppiminen tulisi integroida kaikkeen koulutukseen tulevaisuudessa. DVV:n ohjeena työntekijöille on, että tarvitaan avointa mieltä muutosten edessä ja kykyä hallita teknostressiä. Tärkeää on osata valita kullekin työn vaatimalle sisällölle sopiva työväline. Digiturvallisuuteen ja tiedonhakuun liittyvät taidot ovat tärkeä huomioida työssä. Medialukutaidot ja lähdekriittisyys ovat olennaisia hallittavia asioita. (Digi- ja väestötietovirasto 2021.)

Työpaikoilla tarvitaan osaamista digitaitojen hallintaan ja digihyvinvoinnin tukemiseen. Työntekijöiden omalla motivaatiolla tähän on merkitystä. Tulevaisuudessa työyhteisöjen tulee panostaa digikehitykseen, työpaikoilla tarvitaan digihyvinvoivia työntekijöitä.

Lähteet

Digitalisaation edistämisen ohjelma. 2021. Www-dokumentti. Saatavissa: https://vm.fi/digitalisaation-edistamisen-ohjelma [viitattu 4.11.2021].    

Digi tuli töihin -nämä ovat työntekijän 5 tärkeintä digitaitoa. 2021. Www-dokumentti. Saatavissa: https://www.sttinfo.fi/tiedote/digi-tuli-toihin-nama-ovat-tyontekijan-5-tarkeinta-digitaitoa?publisherId=3777&releaseId=69917513 [viitattu 4.11.2021],

Tuhkanen, N. 2020. Digihyvinvointi on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Www-dokumentti. Päivitetty 6.10.2020. Saatavissa: https://read.xamk.fi/2020/kestava-hyvinvointi/digihyvinvointi-on-osa-kokonaisvaltaista-hyvinvointia/ [viitattu 4.11.2021].    

Kirjoittajat

Anna-Kaisa Husu geronomi (AMK), Anna Nevalainen sosionomi (AMK), Saija Salo sosionomi (AMK)

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelijat

Vastaa