Tag Archives: vertaistoiminta

Vertaistuen merkitys masennuskuntoutujille

Kirjoittaja: Katri Kuosmanen

Masennus on suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen, selviää Eläketurvakeskuksen (2019) tilastosta. Tämä tarkoittaa valtavaa määrää inhimillistä kärsimystä sekä merkittävää haastetta kansantaloudelle. Mielenterveyspalveluja on saatavilla aivan liian vähän samalla, kun ihmisten ongelmat monimutkaistuvassa maailmassa vain lisääntyvät. Mielenterveyden keskusliiton (2019) julkaiseman mielenterveysbarometrin luvut ovat synkkiä. Mielenterveyden ammattilaisista 91 % kokee, että avuntarvitsijat eivät saa riittävästi mielenterveyspalveluja. Ammattilaisista 94 % kokee, että psykiatriseen hoitoon ei pääse jonottamatta. Mikä on vertaistuen rooli masennuskuntoutujien palveluvalikoimassa?

Vertaistuen mahdollisuudet

Masentuneen kokemusmaailmaa kuvaavat ulkopuolisuus, merkityksettömyys, toivottomuus ja osattomuus. Vertaisuuteen perustuvan kuntoutusmuodon on osoitettu parantavan masennuksesta kärsivien elämänlaatua erityisesti voimaantumisen, itsetunnon, työ- ja toimintakyvyn ja psyykkisen oireilun osa-alueilla (Tuulio-Henriksson ym. 2015, 67). Vertaistukitoimintaan osallistuva sekä saa, että antaa apua. Hän saa osakseen ensiarvoisen tärkeää ymmärrystä ja on tärkeä tuki toisille avuntarvitsijoille. Tämä vahvistaa hänen toimijuuttaan, osallisuuttaan ja merkityksellisyyttään.

Masennus itsessään eristää yksilön ympäröivistä yhteisöistä. Lisäksi mielenterveysongelmiin liittyvä stigma voi vaikeuttaa ongelmasta puhumista ja avun hakemista. Vertaistoimintaan osallistuneet masennuskuntoutujat ovat kokeneet häpeän oman masennuksen ympäriltä hävinneen ja asenteen omaa masennusta kohtaan muuttuneen ryhmätoiminnan ansiosta (Tuulio-Henriksson ym. 2015, 64.) On helpottavaa kohdata toinen ihminen, joka kokee samanlaisia tunteita ja painii samanlaisten ongelmien kanssa kuin itse. Toinen voi sanoittaa omat epämääräiset ja sekavat tuntemukset kouriintuntuvasti. Kun pystyy puhumaan ongelmastaan vertaisille, voi rohkaistua kertomaan siitä myös muille.

Masennuksen aiheuttama häpeä ja sosiaalinen eristäytyminen voivat estää tuen hakemisen ryhmämuotoisista tukitoimista. Ryhmässä toimiminen voi olla hankalaa esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden pelon takia. Se, millaiseksi ryhmän vuorovaikutus ja jäsenten roolit muodostuvat, vaikuttaa vastavuoroisen tukisuhteen syntymiseen. Onkin hyvä, että vertaistukea on tarjolla monimuotoisesti ja -kanavaisesti. Kaksikin ihmistä riittää toisilleen vertaisiksi, ja tukea voi saada myös verkon välityksellä. Internetistä vertaistukea hakevat, erityisesti masennuksesta ja ahdistuksesta kärsivät, arvostavat anonymiteettiä eikä nimettömänä esiintymisellä ole merkittävää vaikutusta vertaistuen hyvinvointivaikutuksiin (Taskinen 2017, 59–60).

Tukimuoto muiden rinnalle

Ihminen on sosiaalinen olento. Silti yhteiskunnassamme vallitsee yksilökeskeisyys ja itsepärjäämisen kulttuuri. Vertaistuen voimaannuttavia vaikutuksia tulisikin hyödyntää niin yhteisöllisyyden vahvistajana kuin erilaisten elämän haasteiden tukimuotona. Synnytyksen kokenut on paras keskustelukumppani ensimmäistä synnytystään jännittävälle, ja alkoholistit saavat samaistumisen kokemuksia AA-kerhoissa. Tuleeko masentunut täysin ymmärretyksi vasta kohdatessaan toisen samasta ongelmasta kärsivän?

Vertaistuki ei ole ammatillisen hoidon korvaaja, mutta se voisi olla matalan kynnyksen tukimuoto vertaansa vailla. Ammatillisesti ohjattunakin vertaistukitoiminta vie vain vähän yhteiskunnan resursseja. Ihmisten toisilleen tarjoamalla avulla ei voida korjata palveluiden saatavuusongelmaa, mutta se voisi olla hyödyllistä niin hoitoon pääsyä jonottaville, hoidon piirissä oleville muiden palveluiden ohella kuin vasta mielen pulmia aprikoiville.

Lähteet

Eläketurvakeskus. 2019. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään yhä useammin masennuksen vuoksi. WWW-dokumentti. Julkaistu 4.4.2019. Saatavissa: https://www.etk.fi/ajankohtaista/tyokyvyttomyyselakkeelle-siirrytaan-yha-useammin-masennuksen-vuoksi/ [viitattu 15.6.2021].

Mielenterveyden keskusliitto. 2019. Mielenterveysbarometri 2019. Helsinki: Mielenterveyden keskusliitto. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.mtkl.fi/toimintamme/julkaisut/mielenterveysbarometri2019/ [viitattu 14.5.2021].

Taskinen, S. 2017. Vertaistuki verkossa. Kuinka internet-välitteistä tukea käytetään? Itä-Suomen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/18326/urn_nbn_fi_uef-20170840.pdf [viitattu 14.5.2021].

Tuulio-Henriksson, A., Appelqvist-Schmidlechner, K. & Salmelainen, U. 2015. AMI-kuntoutus Ryhmäpainotteinen kuntoutusmalli työelämässä oleville masennuskuntoutujille. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 138. Kelan tutkimusosasto. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/156631/Tutkimuksia138.pdf?sequence=26&isAllowed=y [viitattu 14.5.2021].

Kirjoittaja

Kirjoittaja Katri Kuosmanen on ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.