Kirjoittaja: Teija Bräysy
Työskentelen työvalmentajana ammatillisen kuntoutuksen parissa yksityisen palveluntuottajan palveluksessa. Asiakkaani ovat työikäisiä, ja heillä on työhistoriaa takanaan. Heitä yhdistää osatyökykyisyys, joten heillä on omaan työhönsä aina jokin terveydellinen rajoite – fyysinen tai psyykkinen. Työssäni autan heitä palaamaan takaisin työelämään heidän terveydentilansa mahdollistamiin tehtäviin tai annan valmiuksia palata takaisin avoimille työmarkkinoille. Koen työelämään pääsyn kaikille työikäisille tärkeäksi niin oman kuin yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta.
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on korottaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Tavoite saavutetaan sillä, että lisätään vaikeasti työllistyvien, ikääntyvien, osatyökykyisten, nuorten sekä maahanmuuttajataustaisten osallistumista työmarkkinoille ja helpotetaan heidän työllistymistään. Tavoitteisiin pääseminen vaatii useita ja erilaisia toimenpiteitä. Edellytyksenä kuitenkin on, että työelämä mukautuu ja työn suorittamista joustetaan, jotta ihmiset voivat työskennellä omilla kyvyillään. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020, 9.)
Työllistymisen haasteet
Työttömän oma aktiivisuus ei aina riitä työllistymiseen. Alle 30-vuotiaiden nuorten työkokemus voi koostua pelkästään palkattomista harjoitteluista ja työkokeiluista. Heikossa työmarkkina-asemassa olevilla henkilöillä voi olla voimavaroissaan puutteita, jotka näyttäytyvät heidän hyvinvoinnissaan ja toimintakyvyssä ja sitä kautta voivat heijastua työssä pärjäämiseen. Henkilöillä voi olla myös työllistymiseen negatiivisesti vaikuttavaa puutetta osaamisessa, kuten alhainen koulutustausta. Kertyvä työhistoria voi ilman suoritettua tutkintoa jäädä katkonaiseksi ja lyhyeksi. Lisäksi työnhakijoilla voi olla puutteita työnhakutaidoissa sekä kokemattomuutta työllistymisasiakirjojen laadinnassa ja työhaastattelutilanteessa. (SOSTE …, 17–20.)
Sosiaaliturvan ja työvoimapolitiikan tavoitteet
Työttömien kannalta keskeisimmät sosiaaliturvan tavoitteet ovat toimeentulon turvaaminen sekä avoimille työmarkkinoille työllistyminen jo siksi, että työn tekeminen on rahallisesti kannattavaa. Sosiaaliturvan muita tavoitteita ovat sosiaalisen yhteenkuuluvuuden vahvistaminen ja eriarvoisuuden torjuminen ja pienentäminen. (van Gerven 2022, 160.) Työvoimapolitiikassa keskitytään usein vain työmarkkinoihin sekä siellä toimimiseen liittyviin tarpeisiin ja unohdetaan työnhakijan omat tarpeet ja resurssit. Politiikalla pyritään ihmisten nopeaan työllistymiseen. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2020.)
Välityömarkkinoiden rooli
Välityömarkkinat sijaitsevat avointen työmarkkinoiden ja työttömyyden välimaastossa, jossa tuetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Erilaisten hankkeiden, sosiaalisten yritysten, säätiöiden, järjestöjen ja työpajojen rooli välityömarkkinoilla on aina ollut merkittävä. Näillä kolmannen sektorin toimijoilla on valtavasti tietoa ja osaamista heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten tarpeista. Lisäksi heillä on tietoa vaikeasti työllistyvien, osatyökykyisten, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien työllisyyspalveluiden ja muiden tukimuotojen tuottamisesta sekä näkemys siitä, mihin tarpeisiin eri toimenpiteillä tulisi pyrkiä. (SOSTE…2019, 4.)
Tavoitteellinen toiminta
Heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille, joilla vahvistamisen tarpeita on voimavarojen ja osaamisen puolella, ei TE-palveluilla ole riittävästi tarjolla heidän tarvitsemaansa tukea. TE-palveluiden työmarkkinapalvelut auttavat ihmistä löytämään töitä ja työllistymään, mikä ei niinkään paranna työllistymisedellytyksiä vaan auttaa työllistymisessä. Työllistymisedellytyksien tuki olisi kuitenkin tärkeää juuri välityömarkkinoilla oleville heidän siirtyessä avoimille työmarkkinoille. Onneksi välityömarkkinoilla tarjotaan esimerkiksi yritysyhteistyön kautta räätälöityjäkin työmarkkinapalveluita, joiden lähtökohtana on ihmisten toiminta- ja työkyvyn sekä työelämän vaatimusten yhteensovittaminen. Kun yksilöiden ja yritysten tarpeet huomioidaan ja yhteensovitetaan, saavutetaan pitkäkestoisia työsuhteita. Välityömarkkinoiden rooli yksilön kanssakulkijana kohti avoimia työmarkkinoita on merkittävä, yritysyhteistyön aikana yksilöt itse saavat tarvittavan tuen sekä voimaantuvat saadessaan kuvan omista voimavaroistaan ja osaamisestaan. Yritykset taas pääsevät käytännössä hyödyntämään välityömarkkinoilla olevien henkilöiden osaamista sekä työpanosta. (SOSTE…2019, 69–81.)
Kirjoittaja
Kirjoittaja on sosionomi AMK -opiskelija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Sosiaali- ja terveysministeriö. 2020. Työkykyohjelma 2020–2022: Ohjelma ja hankeopas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:11. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-9866-7 [viitattu 24.9.2022].
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. 2019. VÄLITYÖMARKKINAT JA TARVELÄHTÖISET TYÖLLISYYSPALVELUT. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.soste.fi/wp-content/uploads/2020/01/SOSTE-julkaisu-2019-Valityomarkkinat-ja-tarvelahtoiset-tyollisyyspalvelut.pdf [viitattu 24.9.2022].
van Gerven, M., Mesiäislehto, M., Ollonqvist, J., Malava, T., Netta, T. & Saikku, P. 2022. Eri poluilla työllisyyteen: Suomen sosiaaliturvajärjestelmän erityispiirteet ja ongelmakohdat kansainvälisessä vertailussa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:51. E-kirja. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-369-2 [viitattu 27.9.2022].