Kirjoittajat: Henna Haimi & Elina Vaikkinen

Jaksaminen lasten kanssa on koetuksella varmasti meillä jokaisella ajoittain. Kiireinen arki voi väsyttää. Miljoona asiaa täytyisi saada tehtyä eikä mitään saa aikaiseksi. Mutta mitä on uupuminen? Pienten lasten vanhempina halusimme tarkastella aihetta enemmän.

Vanhempien uupumiseen vaikuttavat erilaiset vanhemmuuteen liittyvät stressitekijät. Stressitekijöitä ovat yleisimmin arkiset asiat, krooniset ja akuutit stressitekijät. Arkisia stressitekijöitä ovat esimerkiksi kodin ja palkkatyön yhdistäminen. Kroonisilla stressitekijöillä tarkoitetaan pidempään jatkuvaa elämää kuormittavaa tekijää, kuten esimerkiksi lapsen kehitysvammaa tai vanhemman masennusta. Akuutit stressitekijät ovat yllättäviä vastoinkäymisiä elämässä, kuten esimerkiksi perheenjäsenen kuolema tai vakava sairastuminen. (Rintala ym. 2019, 10–11.) Ensi- ja turvakotien liitto nostaa keskeisimmiksi uupumiseen vaikuttaviksi asioiksi vanhempien yksinäisyyden sekä vanhemman kokemat vaatimukset vanhemmuutta kohtaan (Ensi- ja turvakotien liitto 2021).

Yksi yleisimpiä syitä vanhempien uupumiselle on yksinäisyys. Yksinäisyydestä johtuvaan uupumiseen on monia, itsestä johtuvia ja johtumattomia syitä. Pienten lasten kanssa pärjääminen voi olla haasteellista ilman tukiverkostoa. Riittämättömyyden ja turvattomuuden tunteet ovat yleisiä eikä välttämättä ole ketään, kenelle purkaa tunteitansa. Tukiverkoston puute voi johtua huonoista perhesuhteista tai pitkistä välimatkoista. Matkustamiseen vaaditaan rahallisia resursseja, joita ei välttämättä ole. Tukiverkosto voi koostua myös iäkkäistä vanhemmista, joilta ei kehdata pyytää apua tai joille ei haluta olla kiitollisuuden velassa. Moni vanhemmista myös arkailee pyytää ulkopuolista apua, esimerkiksi neuvolan kautta saatavaa perhetyötä. (Rantalaiho 2006, 46–77.)

Vanhempien omalla näkemyksellä siitä, millainen on ihannevanhempi, on havaittu olevan merkittävä yhteys vanhempien uupumiseen. Jos vanhemman odotukset ovat korkealla eikä hän koe täyttävänsä omia ihanteitaan, kokee vanhempi voimakkaampaa syyllisyyttä omasta vanhemmuudestaan. (Rintala ym. 2019, 24–27.) Ulkopuolelta tulevat vaatimukset ja paineet vanhemmuuteen ovat kovat. Jokaisen pitäisi muistaa, mikä on vanhemmuuden perimmäinen tarkoitus: turvata lapsen kasvu ja kehitys, ei vertailla omaa vanhemmuuttaan muihin. Armollisuus itseään kohtaan on sallittua, jopa suotavaa, eikä avun pyytäminen ole heikkoutta tai epäonnistumista.

Kun vanhempi voi hyvin, lapsi voi hyvin

Vanhempien uupuminen voi heijastua myös lapsen hyvinvointiin. Lapsi tarvitsee hellyyttä, ymmärrystä ja ennen kaikkea henkisesti läsnä olevaa vanhemmuutta. Vaikka lapset ovatkin aina etusijalla, ei omaa itseään tule unohtaa. Oma aika on todella tärkeää. Jos oma tukiverkosto puuttuu kokonaan tai on lähes olematon, tuntuu että seinät kaatuvat päälle eikä kukaan auta, kannattaa asia ottaa ihan reilusti puheeksi esimerkiksi neuvolassa. Ei tarvitse esittää, että kyllä minä pärjään. Kielteiset vanhemmuuden tunteet ovat sallittuja eikä niitä tarvitse säikähtää.

Tämä on myös hyvä muistutus meille tulevaisuuden ammattilaisille sosiaalialalla. Vanhemman väsymys tulee ottaa vakavasti. Väsymyksellä ja uupumuksella voi olla tuhoisat seuraukset koko perheelle. On tärkeää antaa tukea ennen uupumisen iskemistä. Joskus myös pelkkä kysymys ”mitä sinulle kuuluu” voi riittää.

Lähteet

Ensi- ja turvakotien liitto. 2021. Uupunut vanhempi. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://ensijaturvakotienliitto.fi/vauvaperhe/kun-voimat-on-lopussa/uupunut-vanhempi/ [viitattu 10.3.2021].

Rantalaiho, U-M. 2006. Kun ei tule kuulluksi – lapsiperheiden vanhempien kokemuksia arjesta ja avun tarpeista. Teoksessa Hokkanen, L. & Sauvola, M. (toim.) Puhumattomat paikat – Puheenvuoroja perheestä. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. Oulu, 46–77. Saatavissa: http://www.sosiaalikollega.fi/poske/julkaisut/julkaisusarja/Julkaisu_22.pdf [viitattu 19.3.2021].

Rintala, R. & Suominen, J. 2019. Suomalainen ihannevanhempi. Jyväskylän yliopisto. Psykologian laitos. Pro gradu -tutkielma. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/64364/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201906052979.pdf?sequence=1&isAllowed=y [viitattu 10.3.2021].

Kirjoittajat

Kirjoittajat Henna Haimi ja Elina Vaikkinen ovat pienten lasten vanhempia, jotka opiskelevat ensimmäistä kevättä sosionomiksi Xamkissa ja tasapainoilevat perheen, työn ja opiskelun yhdistämisen keskellä.