Tag Archives: sosiaali- ja terveysala

Työhyvinvointi kuuluu kaikille

Kirjoittaja: Elsa Valjakka

Jotta sosiaalialalla voidaan tuottaa palveluita tehokkaasti ja laadukkaasti, on
ensiluokkaisen tärkeää keskittyä pohtimaan, mitä työhyvinvointi on ja kuinka siihen
voidaan vaikuttaa. Työhyvinvoinnin kokemukseen vaikuttavia tekijöitä ovat työhön
liitetty turvallisuuden, mielekkyyden, terveyden ja hyvinvoinnin kokemus (Sosiaali- ja
terveysministeriö s.a.). Sosiaalialan työssä on kuitenkin tiedostettu, että
psykososiaalisen työn kuorma on suuri ja vaikuttaa merkittävästi koettuun
työhyvinvointiin (Pekkarinen 2023). Psykososiaaliset kuormitustekijät työssä voivat
liittyä työn järjestelyihin, sisältöön tai työyhteisön sisällä vallitsevien sosiaalisten
suhteiden toimivuuteen (Työsuojeluhallinto 2023).


Työhyvinvoinnin tila ja työssä kuormittavat tekijät

Miten Suomi voi? -tutkimuskooste tuo näkyväksi, että koronapandemia on jättänyt
jälkensä koko Suomen työhyvinvointiin (Työterveyslaitos s.a.). Kevan työhyvinvointia
käsittelevä tutkimus osoittaa, että sosiaali- ja terveysalan puolella koettu henkinen ja
fyysinen työkyky on menossa huolestuttavaa vauhtia alaspäin. Lisäksi työntekijät
kokevat, että työhyvinvoinnin kehityksen suunta työyhteisöissä on
laskusuhdanteessa. Erityisesti varhaiskasvatuksessa työskentelevät henkilöt
kuvaavat vaikuttamismahdollisuuksiensa ja voimavarojensa heikentyneen työhönsä
liittyen. (Pekkarinen & Pulkkinen 2023, 13–18, 32.)

Sosiaali- ja terveysaloilla on yleisesti ottaen ollut viime vuosien aikana merkittävin
määrä haasteita työvoiman saatavuudessa (Tehvameri 2021, 49–51). Sosiaalityön
kuormittavuus on tutkimuksissa tunnistettu. Sosiaalityössä asiakkaiden määrä on
yhtä työntekijää kohden suuri, työtahti kova ja asiakkailla useita ongelmia samaan
aikaan. Työkentillä asiakkaiden moniongelmaisuus aiheuttaa myös väkivallan uhkaa
ja konkreettisia väkivaltatilanteita. (Salo ym. 2016, 3, 6–8, 16.) Lastensuojelun
laitoshoidossa työskentelevät työntekijät kuvaavat myös olevansa tyytymättömiä
henkilöstön määrään suhteessa asiakkaisiin. Työmäärä yhtä ihmistä kohden lisää
työhön liittyviä paineita ja on tätä kautta yhteydessä työhyvinvointiin sekä palvelun
laadukkuuteen (Tiili & Kukkonen 2021, 23). On mielestäni oleellista pohtia ovatko
työntekijöiden rekrytointihaasteet seuraus siitä, että työn tiedetään olevan
kuormittavaa ja työhyvinvoinnin tätä kautta puutteellista. Kukapa haluaisi tietoisesti
altistaa itseään tarpeettoman suurille työpaineille ja stressille.

Työhyvinvointiin on mahdollista vaikuttaa

Vaikka työhyvinvointia uhkaavat monet tekijät, voidaan hyvinvoinnin kokemukseen
silti vaikuttaa. Miten Suomi voi? -tutkimushanke on koonnut tietoa yleisesti siitä,
kuinka työhyvinvointia voidaan lisätä. Tutkimushankkeen mukaan olisi yleisesti
alasta riippumatta oleellista panostaa työyhteisön sisäiseen vuorovaikutukseen.
Kaikkia kuuntelevalla ja kunnioittavalla työotteella voidaan saada paljon hyvää
aikaan. Lisäksi johtamisessa tulisi keskittyä nostamaan esille yhteisiä onnistumisia ja
kannustaa oman ammattitaidon kehittämiseen työmotivaation ylläpitämiseksi.
(Työterveyslaitos s.a.) Myös Tiilin ja Kukkosen (2021, 21) mukaan työyhteisöstä
saatava sosiaalinen tuki on tärkeää, koska sen avulla voidaan vähentää työstä
aiheutuvaa stressiä.

Organisaation tasolla olisi hyvä kiinnittää huomiota riittäviin
resursseihin ja siihen, että työt jakautuvat työntekijöiden kesken tasaisesti. Lisäksi
luomalla mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön annetaan työntekijöille
mahdollisuus sovittaa työ- ja vapaa-aika paremmin yhteen. (Työterveyslaitos s.a.)
Myös henkilökohtaiset ominaisuudet voivat vaikuttaa työhyvinvointiin. Salon ja
kumppaneiden (2016, 24–25) mukaan omien tunteiden hallinta sekä tietoisuustaidot
auttavat käsittelemään asiakkaiden haastavia tilanteita, jolloin henkistä uupumusta ei
pääse tapahtumaan. Vastuu työhyvinvoinnin ylläpidosta kuuluu siis kaikille. Jokainen voi olla omalla
toiminnallaan vaikuttaa siihen, että Suomessa työhyvinvoinnin kokemus saadaan
taas nousuun.

Lähteet

Pekkarinen, H. 2023. Sosiaalialalla käynnistettävä työhyvinvointiremonitti. Talentia.
WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.talentia.fi/blogi/sosiaalialalla-onkaynnistettava-tyohyvinvointiremontti/ [viitattu 25.9.2023].

Pekkarinen, L. & Pulkkinen, J. 2023. Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2022.
Kevan tutkimuksia 2023:1. Helsinki: Keva. PDF-dokumentti. Saatavissa:
https://www.keva.fi/globalassets/2-tiedostot/ta-tiedostot/esitteet-jajulkaisut/julkisen_alan_tyohyvinvointi_2022.pdf [viitattu 25.9.2023].

Salo, P., Rantonen, O., Aalto, V., Oksanen, T., Vahtera, J., Junnonen, S.,
Baldschun, A., Väisänen, R., Mönkkönen, K. & Hämäläinen, J. 2016.
Sosiaalityöntekijöiden hyvinvointi. Sosiaalityön kuormittavuus, voimavaratekijät ja
sosiaalityöntekijöiden mielenterveys. Työterveyslaitos. PDF-dokumentti. Saatavissa:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131353/Sosiaality%C3%B6ntekij%C3%B6iden%20hyvinvointi.pdf?sequence=1 [viitattu 25.9.2023].

Sosiaali- ja terveysministeriö. s.a. Työhyvinvointi. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://stm.fi/tyohyvinvointi [viitattu 25.9.2023].

Tiili, A. & Kukkonen, J. 2021. Lapsen vuoksi. Lastensuojelun laitoshoidon
vetovoimatekijät ja alalta työntävät tekijät. Lastensuojelun keskusliiton verkkojulkaisu
2021:2. Helsinki: Talentia. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.lskl.fi/wpcontent/uploads/2021/03/Lapsen-vuoksi-Lastensuojelun-laitoshoidonvetovoimatekijat-ja-alalta-tyontavat-tekijat.pdf [viitattu 25.9.2023].

Tehvameri, T. 2021. Katsaus sote-alan työvoimaan. Toimintaympäristön
ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua. TEM toimialaraportti
2021:2. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. PDF-dokumentti. Saatavissa:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162852/TEM_2021_02_t.pd
f?sequence=1&isAllowed=y [viitattu 25.9.2023].

Työterveyslaitos. s.a. Miten suomi voi. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://www.ttl.fi/tutkimus/hankkeet/miten-suomi-voi [viitattu 25.9.2023].

Työsuojeluhallinto. 2023. Mitkä ovat työn psykososiaaliset kuormitustekijät. WWWdokumentti. Päivitetty 20.6.2023. Saatavissa:
https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus/kuormitustekijat [viitattu
25.9.2023].

Kirjoittaja

Elsa Valjakka on kolmannen vuoden sosionomiopiskelija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.