Tag Archives: rauhankasvatus

Nuorisotyöntekijöiden rooli rauhankasvattajina 

Kirjoittaja: Senja Hartikainen

Meistä jokainen voi toimia rauhankasvattajana nonformaaleissa oppimisympäristöissä. Nuorisotyöntekijöiden rooli tässä tehtävässä kuitenkin korostuu, sillä he kohtaavat päivittäin työssään nuoria. Ukrainan sota aiheuttaa nuorissa ahdistusta, pelkoa ja huolta. Nuorisotyöntekijöiden on osattava kohdata nämä nuoret, tarjottava heille tukea ja vastattava heidän kysymyksiinsä. Onko nuorisotyöntekijöillä tällä hetkellä riittävästi osaamista kohdata nuoret muuttuneessa maailmantilanteessa? Mielestäni nykyisiä hyviä toimintatapoja on koottava yhteen ja uusia käytäntöjä sekä menetelmiä on kehitettävä.

Globaalikasvatus ja rauhankasvatus 

Rauhankasvatus on osa globaalikasvatusta. Globaalit ilmiöt haastavat koulutusta ja kasvatusta ja pakottavat löytämään uusia ratkaisuja tilanteiden hallitsemiseen. Globaalikasvatuksella tavoitellaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää maapalloa, jossa toteutuu yhdenvertaisuus, tasa-arvoisuus ja rauha. Lasten ja nuorten tulee ymmärtää oman toimintansa merkitys yhteiskunnassa sekä oppia kriittisen ajattelun taitoa, kestävää elämäntapaa ja vastuullisuutta. Kasvattajien tehtävänä on tukea lasten ja nuorten osallisuutta. Globaalikasvatus pohjaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joissa keskiössä on puuttua globaaliin sosiaaliseen epätasa-arvoon. (Rajala & Lehtomäki 2019.)  

Rauhankasvatuksen käsite on kaivettava pois pölyyntyneestä pöytälaatikosta ja päivitettävä tämän päivän tasolle. Nykyisin käsitteellä viitataan kaiken henkisen, kulttuurisen, taloudellisen sekä hengellisen väkivallan ehkäisemiseen. Käsite ei siis koske ainoastaan sotaa. (Kallioniemi 2023.) Mielestäni nuorisotyöntekijät voivat dialogisella työotteellaan vaikuttaa nuorten asenteisiin ja suhtautumiseen ja sitä kautta moninaisuuden ymmärtämiseen sekä erilaisten elämäntapojen hyväksymiseen.

Rauha voidaan määritellä koko maailmaa koskevaksi arvoksi ja tilaksi, mutta myös konkreettisella tasolla esimerkiksi opiskelurauhaksi. Tavoitteena on joka tapauksessa voimaannuttaa yksilö oman elämänsä toimijaksi, jolla on vaikutusmahdollisuudet edistää rauhan toteutumista. Näin saadaan aikaan kestävää muutosta. (Koponen s.a.) Suomen ensimmäisessä kansallisessa toimintaohjelmassa vuosille 2021–2024 ”Nuoret, rauha ja turvallisuus” nuoret nähdään voimavaroina, joilla on vaikutusvaltaa rauhan rakentamiseen (Ulkoministeriö 2021).  

Sodan vaikutukset nuoriin  

Miten pystytään vastaamaan sota-alueelta tulevien pakolaisten tarpeisiin? Sota-alueella elävät nuoret ovat haavoittuvassa iässä, koska heidän sosiaaliset, emotionaaliset ja kognitiiviset taitonsa ovat vasta kehittymässä. Sodan julmuudet horjuttavat kehitystä, ja seuraukset tulevat näkymään pitkällä aikavälillä nuorten mielenterveydessä ja sosiaalisessa toiminnassa. Keväällä 2023 julkaistussa tutkimuksessa vertailtiin sota-alueella asuvien nuorten mielenterveyttä Ukrainan rauhallisella alueella asuvien nuorten hyvinvointiin. Sota-alueella elävät nuoret kärsivät päivittäisestä stressistä ja traumoista. Traumaperäisen stressihäiriön riski oli nelinkertainen sodan kokeneilla nuorilla. Keskivaikean ja vaikean masennuksen sekä ahdistuneisuushäiriön riskit olivat myös kolminkertaiset suhteessa nuoriin, jotka eivät eläneet sota-alueilla. Myös Ukrainan rauhallisilla alueilla esiintyi tavanomaista enemmän ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta. Nuoret pelkäävät sodan laajenemista ja ovat huolissaan läheistensä turvallisuudesta. (Osokina ym. 2023, 335–340.) 

Vertailukohteena nostan esiin suomalaisten nuorten hyvinvoinnin sota -aikana. Nuorten kokemuksia korona-aikana selvittäneessä tutkimuksessa muun muassa selvitettiin suomalaisten nuorten ajatuksia Ukrainan sodasta. Iän ja oppiasteen myötä myös kokemus turvallisuudesta muuttui. Suomalaisista nuorista naisista vajaa puolet koki turvattomuutta ja epävarmuutta maailman tilanteesta. Kolmasosa koki ahdistusta Suomeen kohdistuvasta sotilaallisesta uhasta. Kuitenkin nuorista useat kantoivat huolta sodan seurauksista Suomelle, kuten polttoaineen ja ruoanhinnan noususta. (Helfer ym. 2022.)  

Nuorisotyö edistää nuorten hyvinvointia sota-aikana 

Nuorten tulisi ymmärtää toistensa taustat ja erilaiset lähtökohdat sodasta (Sheehkdoon 2023, 40). Median kautta uutisointi tapahtumista on jokaisen nähtävillä, joten nuorisotyön tehtävä on keskustella ennakkoluuloista sekä vihapuheesta nuorten kanssa. Toisten kunnioittaminen ja sovussa eläminen kansalaisuuksista riippumatta on kaiken pohja. (Rauhankasvatusinstituutti s.a.)  

Nuorisotyöntekijöiden tehtävänä on mahdollistaa nuorille tavallisen arjen jatkuminen ja turvallisuuden tunne. Erityisen tärkeää on ryhmäytymisen edistäminen ja ryhmässä toimiminen. Kun nuori kokee itse olevansa valmis keskustelemaan sodasta, nuorisotyöntekijältä vaaditaan kuuntelemisen taitoa. (Rauhankasvatusinstituutti s.a.) Rauhankasvatus kuuluu osaksi jokaista kohtaamista (Ryhänen 2023, 20–21). 

Nuorisotyöntekijät havaitsevat nuorten keskuudessa syrjiviä käytänteitä, ja kiusaamiseen tulee puuttua. (Rauhankasvatusinstituutti s.a.) Tässä ajassa tulisi oppia rakentamaan rauhanomaisia ratkaisuja tilanteisiin ja olemaan ennen kaikkea ystävällinen muita kohtaan (Paatero 2016). Konfliktien ratkominen ilman väkivaltaa takaa jokaiselle nuorelle turvallisen ympäristön. 

Lähteet

Helfer, A., Manner, J. & Pitkänen, T. 2022. Poikkeustila toisen jälkeen: nuorten näkemyksiä koronasta Ukrainan sotaan. Nuorisotutkimusseura RY. Nuorisotutkimusverkosto. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.nuorisotutkimusseura.fi/nakokulma89 [viitattu 12.10.2023].  

Kallioniemi, A. 2023. Lähtökohtia koulun rauhankasvatukseen. Teoksessa Rautionmaa, H. &

Koponen, S. (toim.) Rauhankasvatus opetuksessa. Rauhankasvatus opetuksessa – opas. Helsinki: HEA – Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskus, 4–5. E-kirja. Saatavissa: https://www.helsinki.fi/assets/drupal/2023-10/HEA_rauhankasvatus_opas_1.pdf [viitattu 12.10.2023]. 

Koponen, S. s.a. Rauhankasvatus: idealismia kriittisten silmälasien läpi. Teoksessa Rautionmaa, H. & Koponen, S. (toim.) Rauhankasvatus opetuksessa. Rauhankasvatus opetuksessa – opas. Helsinki: HEA – Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskus, 7–8. E-kirja. Saatavissa: https://www.helsinki.fi/assets/drupal/2023-10/HEA_rauhankasvatus_opas_1.pdf [viitattu 12.10.2023]. 

Osokina, O., Silwal, S., Bohdanova, T., Hodes, M., Sourander, A. & Skokauskas, N. 2023. Impact of the Russian Invasion on Mental Health of Adolescents in Ukraine. Journal of the American Academy of Child & Adolescent Psychiatry 3. 335–343. Verkkolehti. Saatavissa: https://doi.org/10.1016/j.jaac.2022.07.845 [viitattu 12.10.2023].  

Paatero, S. 2016. Maailma koulussa: Globaalit muutokset ovat nyt niin kiihkeitä, että nuoret tarvitsevat tukea kasvaakseen aktiivisiksi ratkaisijoiksi. Maailman kuvalehti 29.11.2016. Verkkolehti. Saatavissa: https://maailmankuvalehti.fi/2016/12/lyhyet/maailma-koulussa/ [viitattu 12.10.2023].  

Rajala, A. & Lehtomäki E. 2019. Mitä on globaalikasvatuksen tutkimus? Kasvatus 5, 427–429. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://hdl.handle.net/10138/311909 [viitattu 12.10.2023].  

Rauhankasvatusinstituutti. s.a. Kuinka käsitellä konfliktia ja rauhaa lasten ja nuorten kanssa? WWW-dokumentti. Saatavissa: https://rauhankasvatus.fi/kuinka-kasitella-konfliktia-ja-rauhaa/ [viitattu 12.10.2023].  

Ryhänen, V. 2023. Rauhankasvatus sivutuotteena? Teoksessa Rautionmaa, H. & Koponen, S. (toim.) Rauhankasvatus opetuksessa. Rauhankasvatus opetuksessa – opas. Helsinki: HEA – Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskus, 20–21. E-kirja. Saatavissa: https://www.helsinki.fi/assets/drupal/2023-10/HEA_rauhankasvatus_opas_1.pdf [viitattu 12.10.2023].  

Sheekhdoon, L. 2023. Lasten taustat tulee huomioida. Teoksessa Rautionmaa, H. & Koponen, S. (toim.) Rauhankasvatus opetuksessa. Rauhankasvatus opetuksessa – opas. Helsinki: HEA – Helsingin yliopiston koulutuksen arviointikeskus, 40. E-kirja. Saatavissa: https://www.helsinki.fi/assets/drupal/2023-10/HEA_rauhankasvatus_opas_1.pdf [viitattu 12.10.2023].  

Ulkoministeriö. 2021. Nuoret, rauha ja turvallisuus: Suomen kansallinen toimintaohjelma 2021–2024. Ulkoministeriön julkaisuja 2021:3. Helsinki: Ulkoministeriö. E-kirja.  Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-281-352-7 [viitattu 12.10.2023]. 

Kirjoittaja

Kirjoittaja Senja Hartikainen on sosionomiopiskelija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.