Kirjoittaja: Monica Lepistö

ADHD:stä puhutaan nykyään enemmän kuin ennen, mutta saavatko ADHD-oireiset ihmiset tarpeeksi ajoissa tukea? Tässä kirjoituksessa tarkastelen, millaisia puutteita sosiaalialan palveluissa edelleen on ja mitä voitaisiin kehittää. Mielestäni ADHD:n kohdalla olisi tärkeää lisätä ymmärrystä siitä, että kyse ei ole mielenkiinnon puutteesta tai laiskuudesta. Oikeanlaisella tuella moni pystyy löytämään itselleen toimivia keinoja arkeen omia vahvuuksiaan hyödyntäen.

ADHD:tä usein ajatellaan vain ylivilkkaudeksi tai keskittymisongelmiksi, vaikka vaikutukset voivat näkyä paljon laajemmin ihmisen arjessa. Oireet voivat vaikeuttaa esimerkiksi opiskelua, työn tekemistä, ihmissuhteita sekä arjen suunnittelua ja ajanhallintaa. Moni voi kohdata tilanteita, joissa omia haasteita ei ymmärretä tai niitä tulkitaan väärin (Käypähoito 2025).

ADHD näkyy arjessa monella tavalla

ADHD voi laajemminkin vaikuttaa esimerkiksi arjenhallintaan, ajankäyttöön, tunteiden säätelyyn sekä siihen, kuinka helposti asioihin pystyy keskittymään tai asioita tekemään. Toisilla oireet näkyvät enemmän levottomuutena ja impulsiivisuutena, kun taas toisilla haasteet voivat näkyä esimerkiksi unohteluna tai vaikeutena saada tehtäviä loppuun.

ADHD voi näkyä jo lapsuudessa, mutta kaikilla sitä ei tunnisteta ajoissa. Osa saa diagnoosin vasta aikuisena ja on voinut kokea jo vuosien saatossa hankaluuksia arjessa. Tämä voi vaikuttaa esimerkiksi itsetuntoon, opiskeluun tai työelämässä pärjäämiseen.

Neuro-oireiselle olisi tärkeää saada tukea mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jos arjessa huomataan toistuvia haasteita esimerkiksi keskittymisessä tai toiminnassa. Tällöin olisi suositeltavaa pohtia tilannetta ennen kuin ongelmat kasvavat. ADHD:n arviointi ei kuitenkaan perustu vain yksittäisiin oireisiin, vaan siinä kartoitetaan kokonaistilannetta. (Käypähoito 2025; Nepsos 2022-2024.)

Miksi ADHD:n kohdalla tarvitaan palveluiden kehittämistä?

Tieto ADHD:stä on lisääntynyt, mutta palvelut Suomessa eivät ole yhdenvertaisia. Palveluiden saatavuudessa voi olla suuria eroja. Toiset saavat tukea nopeasti, kun taas toisilla tutkimuksiin tai palvelutarpeen arviointiin pääsy voi kestää. Paveluun pääsyn pitkittyminen voi lisätä kuormitusta sekä asiakkaalle että hänen läheisilleen. Tutkimuksissa on noussut esiin, että palvelujärjestelmä voi tuntua monimutkaiselta erityisesti silloin, kun ihminen tarvitsee samanaikaisesti tukea useasta eri paikasta. (Nepsos 2022-2024). Tämän vuoksi olisi tärkeää, että palveluissa nähtäisiin ihminen kokonaisuutena eikä vain yksittäisten oireiden kautta. (Nepsos 2022-2024).

Sosiaalialalla tarvitaan enemmän neuro-osaamista

Mielestäni yksi tärkeimmistä kehittämiskohteista sosiaalialalla olisi ADHD:n ja muiden neuropsykiatristen haasteiden parempi ymmärtäminen. Kaikilla ammattilaisilla ei välttämättä ole riittävästi tietoa siitä, miten ADHD voi vaikuttaa arjen toimintakykyyn. On todennäköisempää, että ammattilainen tulkitsee esimerkiksi asiakkaan motivaation ja sitoutumattomuuden väärin. Tutkimuksissa on nostettu esiin tarve lisätä ammattilaisten osaamista sekä vahvistaa yhteistyötä eri palveluiden välillä. (Nepsos 2022-2024).

Mitä voitaisiin tehdä paremmin?

Yksi tärkeä kehittämiskohde olisi matalan kynnyksen tuki ja palveluiden selkeyttäminen. ADHD-oireinen henkilö voi hyötyä esimerkiksi konkreettisesta ohjauksesta, selkeästä vuorovaikutuksesta ja pitkäjänteisestä tuesta. Lisäksi olisi tärkeää, että tutkimuksiin ja palveluihin pääsy tapahtuisi riittävän ajoissa. Näin ongelmat eivät ehtisi kasautua. Varhainen tuki voisi ehkäistä myöhempiä mielenterveyden haasteita, syrjäytymistä ja koulutuksen keskeytymistä. (Nepsos 2022-2024).

Kirjoittaja

Monica Lepistö on sosionomiopiskelija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.

Lähteet

Käypähoito. 2025. ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.kaypahoito.fi/hoi50061?utm_source=chatgpt.com#s1 [viitattu 18.5.2026]

Nepsos. 2022-2024. Neuropsykiatrisesti oireilevat nuoret palvelujen pyörteissä – sosiaalityön, nuorisopsykiatrian ja erityispedagogiikan yhteistutkimus. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://sites.utu.fi/sote/wp-content/uploads/sites/53/2025/02/NEPSOS-Politiikkasuositukset-final.pdf [viitattu 27.5.2026]