Kirjoittaja: Johanna Hirvonen
Luontopositiivisuus haastaa meidät aktiiviseen toimintaan luonnon elpymisen ja monimuotoisuuden tukemiseksi. Ympäristökaupunkina profiloitunut Lahti ja Sitra tarjoilivat näkökulmia luontopositiivisten kaupunkien ja alueiden kehittämiseen 15.2.2024 järjestetyssä Luontopositiivinen kaupunki rakennetaan yhdessä -tapahtumassa. Tilaisuus nosti esiin käytäntöjä luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseksi ja luontokadon pysäyttämiseksi kaupunkipolitiikassa ja kaupunkien kehittämisessä.
Mitä luontopositiivisuudella tarkoitetaan?
Luontopositiivisuus nousi vahvasti esiin YK:n Montrealin luontokokouksessa joulukuussa 2022. Tuolloin yli 190 maata sitoutui tavoitteeseen globaalin luontokadon pysäyttämiseksi ja kehityksen kääntämiseksi luontomyönteiseksi vuoteen 2030 mennessä (Pantsar 2023, 15). Luontopositiivisuudelle löytyy useita määritelmiä, yhteisenä nimittäjänä eri määritelmille voidaan pitää myönteistä ja aktiivista toimintaa luonnon elpymisen ja monimuotoisuuden tukemiseksi, ei vain taistelua luontokatoa vastaan. Luontopositiivisuus on työtä lajien, populaatioiden ja ekosysteemien hyvinvoinnin, runsauden, monimuotoisuuden ja elpymisen lisäämiseksi (Lehtomäki 2022, A Global Goal for Nature s.a.).
Lahdessa järjestetyssä tapahtumassa aihetta lähestyttiin eri näkökulmista: luontopositiivisuus kaupunkien kehittämisessä, yritysten vastuullisuusstrategioissa ja taiteessa. Tapahtuman pääpuhuja, Cristina Gómez Garcia Reyes Maailman talousfoorumista painotti vaihtoehtojen löytämistä kulutuskeskeisyydelle sekä luontopositiivisten tekojen ymmärtämistä monialaisena, eri toimialat ylittävänä yhteistyönä.
Kuva: djedj, Pixabay.com
Luontopositiivisuus kaupunkien ja alueiden kehittämisessä
Luontopositiivisuutta ei tule nähdä kaupunkien ja alueiden yksittäisten viherryttämisprojektien muodossa toteutuvina esteettisinä luontoinvestointeina vaan luontokadon pysäyttämiseen tähtäävänä ja luonnon monimuotoisuutta edistävänä monitoimijaisena yhteistyönä. Lahden tapahtumassa puhunut Sitran Kestävyysratkaisujen johtaja Lasse Miettinen herätti puheenvuorollaan pohtimaan, miten kaupunkialueita voitaisiin nykyistä enemmän palauttaa luonnon hallintaan ja vähentää rakennetun ympäristön muodossa toteutuvaa ihmisen kontrollia kaupunkitiloissa ja -luonnossa.
Lahti valittiin vuonna 2021 Euroopan ympäristöpääkaupungiksi osoituksena innovatiivisesta toiminnasta ja edelläkävijyydestä ympäristötoiminnassa. Luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi tehtävä luontopositiivinen työ on siis jatkumoa pitkäjänteisesti tehdylle ympäristötyölle. Kaupunki tulee laatimaan yhdessä Sitran ja Kestävä Lahti -säätiön kanssa luontopositiivisen kaupungin toimintamallin, joka on siirrettävissä muihin kaupunkeihin ja alueille kansallisesti ja kansainvälisesti (Lahti laatii luontokadon torjumiseen mallin 2024).
Luontopositiivinen kaupunki rakennetaan yhdessä -tapahtuman yhteydessä pääsi tutustumaan tulevaisuuden puutarhaan näyttelyn muodossa. Kuva: Johanna Hirvonen
Luontolähtöiset palvelut Etelä-Savon vahvuudeksi
Luontopositiivinen kaupunki rakennetaan yhdessä -tapahtuma tarjosi tavoitteellisesta, luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi tehtävästä kaupunkien kehittämistyöstä esimerkin, jonka pohjalta myös muut kaupungit ja alueet voivat käynnistää työn luontopositiivisuuden vahvistamiseksi.
Etelä-Savossa on erinomaiset mahdollisuudet luontopositiivisten kaupunkien ja alueiden kehittämiselle. Maakunnan vahvuutena on monimuotoinen, puhdas luonto. Kyse on ainutlaatuisesta luontopääomasta, jonka vaaliminen edellyttää panostuksia kaikilta maakunnassa asuvilta ja toimivilta: asukkailta, päätöksentekijöiltä, yrityksiltä sekä esimerkiksi alueen korkeakouluilta, tutkimuslaitoksilta ja järjestötoimijoilta.
Luontotyön edistämiseksi ja luontolähtöisyyden vahvistamiseksi maakunnasta löytyy osaamista. Yhtenä esimerkkinä tästä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Xamkissa jo vuosien ajan tehty tutkimus-, kehittämis- ja koulutustyö luontolähtöisten hyvinvointipalvelujen ja luontomenetelmien kehittämiseksi.
On ilo todeta, että myös tällä hetkellä aiheen ympärillä Etelä-Savossa tapahtuu. Vuoden 2024 alussa käynnistyi Xamkin hallinnoimana työ korkean osaamisen luontolähtöisten palvelujen kehittämiseksi alalla jo toimivien ja alalle aikovien yritysten kanssa (Xamk 2024). Yli kaksivuotinen kehittämistyö mahdollistuu LISÄ – Lisäarvoa maaseutualueiden kehittämiseen korkean osaamisen luontolähtöisillä palveluilla -hankkeen resursseilla. Nyt käynnistynyt työ tarjoaa hyvät lähtökohdat lisätä luontolähtöisten hyvinvointipalvelujen tarjontaa maakunnassa ja tehdä näkyväksi eteläsavolaista osaamista luontolähtöisten palvelujen tuottamisessa.
Luontopositiivinen kaupunki rakennetaan yhdessä -tapahtuman puheenvuoroja pääset katsomaan Lahden youtube -kanavalta.
Tietoa LISÄ-hankkeesta löydät täältä.
Kirjoittaja
Johanna Hirvonen
Yliopettaja, TKI-asiantuntija
Sosiaaliala Xamk, LISÄ – Lisäarvoa maaseutualueiden kehittämiseen korkean osaamisen luontolähtöisillä palveluilla -hanke
Lähteet
A Global Goal for Nature. s.a. WWW-dokumentti. Saatavissa osoitteessa https://www.naturepositive.org/ [viitattu 22.2.2024].
Lahti laatii luontokadon torjumiseen mallin. 2024. Lahti laatii luontokadon torjumiseen mallin, jota voi soveltaa kotimaassa ja kansainvälisesti. Uutiset. WWW-dokumentti. Saatavissa osoitteessa https://www.lahti.fi/uutiset/lahti-laatii-luontokadon-torjumiseen-mallin-jota-voi-soveltaa-kotimaassa-ja-kansainvalisesti/?_thumbnail_id=272808 [viitattu 22.2.2024].
Lehtomäki, J. 2022. Kohti luontopositiivista maailmaa? Näkökulma – Ympäristöministeriön asiantuntijoiden kirjoituksia. Valtioneuvosto. WWW-dokumentti. Saatavissa osoitteessa https://valtioneuvosto.fi/-//1410903/kohti-luontopositiivista-maailmaa- [viitattu 22.2.2024].
Pantsar, M. 2023. Elinkeinoelämä ja luonnon monimuotoisuus. Missä mennään ja mitä tarvitaan? Ympäristöministeriön julkaisuja 6. PDF-dokumentti. Saatavilla osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-361-235-8 [viitattu 22.2.2024].
Xamk. 2024. LISÄ – Lisäarvoa maaseutualueiden kehittämiseen korkean osaamisen luontolähtöisillä palveluilla. WWW-dokumentti. Saatavissa osoitteessa https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/lisa/ [viitattu 7.3.2024].