Kirjoittaja: Pirita Tuomi

Aamuvuoro alkaa kiireellä. Päivän aikana asiakkaiden luona käydään nopeasti, siirtymäaikaa on vähän ja aikataulu määrittää työn rytmiä. Oven takana odottaa kuitenkin ihminen, ei pelkkä tehtävälista. Kotihoidossa kiire näkyy yhä useammin siinä, että aikaa aidolle kohtaamiselle jää liian vähän.

Kun työ muuttuu suorittamiseksi

Kotihoidon tarkoituksena on tukea ikääntyneiden turvallista ja arvokasta elämää omassa kodissa. Käytännössä työn arki on kuitenkin muuttunut entistä tehokkuuslähtöisemmäksi. Käyntiaikoja lyhennetään, työntekijöiden toimintaa seurataan tilastojen avulla ja päivän onnistumista arvioidaan usein sen perusteella, kuinka nopeasti käynnit on tehty.

Kiire ei ole uusi ilmiö kotihoidossa, mutta viime vuosina sen vaikutukset ovat näkyneet entistä voimakkaammin. THL:n raporttien mukaan kotihoidon henkilöstö kokee työn kuormituksen ja kiireen lisääntyneen samalla, kun asiakkaiden hoidon tarve on muuttunut aiempaa vaativammaksi (THL 2024).

Työntekijät joutuvat jatkuvasti tasapainoilemaan tehokkuuden ja asiakaslähtöisen kohtaamisen välillä. Usein tilanne on ristiriitainen: asiakkaalla olisi tarve keskustella, mutta työntekijän on siirryttävä nopeasti seuraavaan paikkaan.

Myös SuPerin mukaan kotihoidon työntekijät kokevat, että kiire ja riittämättömät resurssit vaikeuttavat asiakkaiden kiireetöntä ja inhimillistä kohtaamista. Tämä lisää työn eettistä kuormittavuutta ja tunnetta siitä, ettei asiakkaalle pystytä antamaan riittävästi aikaa (SuPer 2025).

Tutkimusten mukaan hyvä vuorovaikutus lisää ikääntyneen turvallisuuden tunnetta, osallisuutta ja hyvinvointia (THL 2023). Kohtaaminen ei siis ole ylimääräinen osa työtä, vaan tärkeä osa laadukasta hoitoa ja huolenpitoa.

Mitä kiire aiheuttaa?

Kiire näkyy erityisesti siinä, mikä jää tekemättä. Keskustelu lyhenee, kuunteleminen jää kesken ja läsnäolo vähenee. Monelle ikääntyneelle kotihoidon käynti voi olla päivän ainoa ihmiskontakti. Silloin pienilläkin asioilla on suuri merkitys: katsekontaktilla, rauhallisella kohtaamisella ja sillä, että asiakas kokee tulevansa aidosti kuulluksi.

Kun kohtaamiseen ei ole riittävästi aikaa, vaikutukset näkyvät myös työntekijöissä. Riittämättömyyden tunne lisääntyy ja työ alkaa kuormittaa eri tavalla kuin ennen. Sosiaali- ja terveysalan työhyvinvointia käsittelevien tutkimusten mukaan jatkuva kiire heikentää työntekijöiden jaksamista ja lisää alan vaihtamisen riskiä (Työterveyslaitos 2022).

Kotihoidon laadussa ei ole kyse vain lääkehoidosta tai päivittäisistä toimenpiteistä. Laatu syntyy myös siitä, millaiseksi kohtaaminen muodostuu. Asiakkaalle merkityksellinen hetki voi olla työntekijälle vain muutaman minuutin pysähtyminen.

Mitä pitäisi muuttaa?

Kotihoidossa olisi tärkeää pohtia, mitä pidämme arvokkaana. Onko tärkeintä ehtiä mahdollisimman nopeasti vai kohdata ihminen hyvin? Tehokkuus ei saisi ohittaa ihmisarvoista kohtaamista.

Kotihoidon kehittämisessä tulisi huomioida paremmin työn todellinen luonne. Työ ei ole pelkkää tehtävien suorittamista, vaan myös vuorovaikutusta, kuuntelemista ja turvallisuuden tunteen luomista. Riittävä henkilöstö, realistiset aikataulut ja työntekijöiden mahdollisuus kiireettömään kohtaamiseen hyödyttäisivät sekä asiakkaita että työntekijöitä.

Kiire voi viedä aikaa, mutta kohtaaminen antaa työlle merkityksen. Siksi kiireettömällä kohtaamisella on väliä.

Kirjoittaja

Kirjoittaja on sosionomi(AMK)-opiskelija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa ja työskentelee kotihoidossa ikääntyneiden parissa.

Lähteet

SuPer 2025. Kotihoidon hoitajat eettisen kuorman kasvavan taakan alla. Saatavissa: https://www.superliitto.fi/artikkelit/kotihoidon-hoitajat-eettisen-kuorman-kasvavan-taakan-alla/ [viitattu 18.5.2026].

THL 2023. Ikääntyneiden hyvinvointi ja palvelut. Saatavissa: https://thl.fi/data-ja-tilastot/iakkaiden-palvelut [viitattu 18.5.2026].

THL 2024. Kotihoito ja kotihoidon henkilöstö. Saatavissa: https://thl.fi/aiheet/ikaantyminen/palvelut/kotihoito [viitattu 18.5.2026].

Työterveyslaitos 2022. Sosiaali- ja terveysalan työhyvinvointi. Saatavissa: https://www.ttl.fi [viitattu 18.5.2026].

Voutilainen, P. & Löppönen, M. 2016. Hyvä hoito ja hoivan laatu. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.