Kirjoittajat: Kati Klemettilä, Emmi Malin, Mia Roivas, Maarit Viinonen ja Katja Ääpälä
Sosiaaliala on pahassa kriisissä työvoiman riittävyyden suhteen. Kaikki tämän blogitekstin kirjoittajat ovat kokeneet työvoimapulan vaikutuksen omilla työurillaan. Sosiaalialan veto- ja pitovoimaa tulisi kehittää kokonaisuutena huomioiden myös jo alalla työskentelevien näkökulmat. Sosiaalialan imagon tulee olla jatkossakin sellainen, että se houkuttelee uusia tekijöitä alalle.
Mikä työntekijöitä houkuttaa?
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian mukaan palkkasuositus laillistetulle sosionomille, kuntoutuksen ohjaajalle ja geronomille on 3 500 euroa ja vastaavalle ohjaajalle 200 euroa suurempi (Talentia 2021). Palkan tulisi vastata työn vaativuutta. Suositusten mukainen palkkaus nostaa alan arvoa sekä vetovoimaa. Alan veto- ja pitovoimaan vaikuttavat myös muutkin asiat kuin palkkaus.
Palkan lisäksi tärkeitä työhyvinvointia lisääviä ja työpaikan valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat työaikojen joustavuus, etätyömahdollisuus ja erilaiset työsuhde-edut. Esimerkkeinä voisi mainita kattavan työterveyshuollon, lounasedut ja työnantajan tarjoaman tuen työntekijän hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Erityisen tärkeä on myös toimiva työnohjaus.
Tulevaisuudessa sosiaalialan veto- ja pitovoiman saavuttamisessa avainasemassa tulevat olemaan työelämän laadun parantaminen ja kehittäminen sekä tehtävärakenteiden uudistaminen.
Hyvä johtaminen saa työntekijät pysymään
Sosiaaliala on tällä hetkellä muutoksessa, organisaatioissa korostuvat muutos- ja tiedolla johtamisen taidot. Esihenkilön tulee arvostaa ja kannustaa työntekijöitä, ja häneltä toivotaan myös substanssiosaamista. Työterveyslaitoksen Krista Pahkin (2017) tiivistää hyvän johtamisen kolmeen k:hon: kysy, kuuntele ja kannusta. Hyvä esihenkilö pyrkii aktiivisesti luomaan avoimen keskustelukulttuurin, jolloin työntekijät uskaltavat tuoda esiin myös epäkohtia ja hankalia asioita. Sillä, miten työntekijät kokevat esihenkilön kuuntelevan, on merkitystä sekä työtyytyväisyyden että organisaation menestymisen kannalta. Pahkin (2017) uskoo, että tulevaisuudessa johtamisesta tulee jaettua ja työnjohdollisesta ajattelusta irtaudutaan: ”tulevaisuuden johtaja on suunnannäyttäjä ja koossapitävä voima”.
Kehittyvä organisaatio osallistaa ja kouluttaa työntekijöitään
Organisaation kehittämisen näkökulmasta muutosten suunnittelussa on hyvä huomioida henkilöstön mukaan ottaminen jo suunnitteluvaiheessa sekä riittävän ajan varaaminen huolelliselle suunnittelulle ja kehittämiselle. Kehittämiseen alusta asti osallistuva henkilöstö ymmärtää taustalla olevat syyt ja perusteet, ja sitä kautta sitoutuu muutokseen.
Sosiaalialan työvoiman riittävyyteen voidaan vastata myös lisäämällä työntekijöiden kouluttautumismahdollisuuksia. Työnantajan koulutusmyönteisyydestä on laaja-alaista hyötyä; työnantaja saa näin tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa, ja työntekijä pääsee kehittämään omaa uraansa.
Työn veto- ja pitovoima on lähtökohta työvoiman saatavuudelle
Sosiaalialan työ koetaan merkitykselliseksi. Tämä on voimavara, jonka varaan on hyvä rakentaa, mutta yksistään se ei riitä. Ajattelu tulisi kääntää positiivisten asioiden etsintään: mitä alalla ja työpaikoilla on tarjottavana henkilöstölle? Miten johtaminen palvelisi paremmin arjessa toteutettavaa työtä? Riittävien resurssien turvaaminen mahdollistaa työn tekemisen hyvin, eikä ainoastaan riittävän hyvin. Työn veto- ja pitovoimaa tulee kehittää, sillä se on lähtökohta työvoiman saatavuudelle tulevaisuudessa. (Tevameri 2021, 90–91.) Sosiaalialan imagoa ei ole tarpeellista heikentää tuomalla epäkohtia esiin negatiivisesti, vaikka rakentavaa kritiikkiä on suotava esittää.
Kirjoittajat
Kati Klemettilä, Emmi Malin, Mia Roivas, Maarit Viinonen ja Katja Ääpälä opiskelevat Hyvinvoinnin edistämisen koulutusohjelmassa sosionomi (YAMK) tutkintoa Xamkissa. Kaikilla kirjoittajilla on monipuolista kokemusta eri tehtävistä sosiaalialalla.
Lähteet
Pahkin, K. 2017. Hyvä johtaja kysyy, kuuntelee ja kannustaa. Työterveyslaitos. WWW-dokumentti. Saatavissa: Hyvä johtaja kysyy, kuuntelee ja kannustaa | Työterveyslaitos (ttl.fi) [viitattu 19.10.2022].
Talentia 2021. Sosiaalialan ja varhaiskasvatuksen palkkasuositukset. Saatavissa: https://www.talentia.fi/tyoelamainfo/palkkaus/palkkasuositukset/ [viitattu 16.10.2022].
Tevameri, T. 2021. Katsaus sote-alan työvoimaan. Toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-812-7 [viitattu 22.10.2022].