Kirjoittaja: Tanja Äijälä

Korona on vaikuttanut monin eri tavoin lapsiperheiden hyvinvointiin, mutta ennen kaikkea se alkaa näkyä lastensuojelun kentällä. Todellisuudessa oikea tilanne nähdään vasta myöhemmin. Tämä poikkeuksellinen ajanjakso tuottaa useita sosiaalisia vaikutuksia lasten ja perheiden elämään. Selvityksien (Valtioneuvosto 2021) mukaan koronaepidemialla on kielteinen vaikutus erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin ja perheisiin. Tästä syystä tulisi tunnistaa ne lapset ja nuoret, joiden hyvinvoinnin turvaaminen vaatii erityisesti panostusta. Vanhemmat ovat myös kuormittuneet poikkeusoloista, jotka lisäävät vanhemmuuden tuen tarvetta. Nämä asiat näkyvät nyt muun muassa lastensuojelun perhetyössä.

Kuinka koronakriisi on vaikuttanut lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin?

Koronakriisi on vaikuttanut huomattavasti lasten ja nuorten hyvinvointiin ja heidän oikeuksiensa toteutumiseen. Suurin uhka on, että se lisää lasten ja nuorten eriarvoistumista. Nyt tulisi panostaa siihen, että eriarvoisuuden kaventaminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen olisi systemaattista ja tavoitteellista. Koronavirus voi aiheuttaa lapsille ahdistusta, turvattomuutta ja epävarmuutta. Erityisesti se on vaikuttanut lasten ja nuorten psyykkiseen kehitykseen varsinkin niillä lapsilla, joilla on jo entuudestaan ollut psyykkistä oireilua. Vakavimpina oireina on ollut eristäytyminen ja itsetuhoisuus. (Valtioneuvosto 2021.)

Perheiden arkea ovat kuormittaneet monenlaiset haasteet, joihin he tarvitsevat tukea ja apua. Perheiden pärjäämisen tueksi tulee tarjota apua ihan arjen asioihin. Lastensuojelupalvelut ovat olleet jo ennen koronaa hyvinkin kuormittuneita eikä tilannetta ole auttanut se, että lasten ja nuorten palveluita on jouduttu siirtämään, supistamaan ja jopa laittamaan tauolle. Kasvokkaista työskentelyä on siirretty etäyhteyksin toteutettavaksi, vaikka lasten kannalta kasvotusten tapahtuvat kohtaamiset ovat todella tärkeitä.

Taloudellinen epävakaus ja toimeentulovaikeudet ovat lisänneet perheiden pahoinvointia ja vaikeuttaneet arjessa selviytymistä. Vaikeudet heijastuvat myös lapsiin, jotka myös kantavat huolta perheen toimeentulosta. Koronakriisi on myös heikentänyt sukupuolten välistä oikeudenmukaisuutta, joka heijastuu nyt erityisesti nuoriin. Jokela (2020) toteaa, että koronakriisi on tuonut entistä selvemmäksi useita tasa-arvon ongelmakohtia. Rajoitustoimenpiteet ovat koetelleet erityisesti nuoria, ulkomaalaistaustaisia ja heikossa työmarkkina-asemassa olevia naisia. Uhkana on ajautua koronan jälkihoidossa lasten ja nuorten tilannetta entisestään heikentäviin taloudellisiin sopeutustoimiin. (Valtioneuvosto 2021.)

Koronakriisin vaikutus lastensuojelunpalveluihin vuonna 2020

Koronakriisi on vaikuttanut eniten palveluiden järjestämiseen sekä saatavuuden ongelmiin samaan aikaan, kun asiakkaiden palveluntarve on kasvanut. Palveluiden alikäyttöäkin esiintyi palvelutarpeen kasvusta huolimatta. Lastensuojeluilmoitukset vaihtelivat alueittain, mutta selkeää oli, että kevät vähensi niitä ja syksyllä ilmoitukset lisääntyivät. Käytännön työskentely muutti muotoaan asiakastyössä ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa sekä digitaalisia palveluita lisättiin. (Väisänen 2021,18–19.)

Kuinka koronakriisi on vaikuttanut lastensuojelun käytännön työhön?

Arjessa korona on vaikuttanut asiakastyöhön sekä yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa. Lastensuojelutyö ei ole siirtynyt kokonaan etäyhteyksiin, mutta siitä on muodostunut tärkeä työkalu joissakin tapaamisissa. (Tiili ym. 2020, 3.) Tukiperhetoimintaa vähennettiin eikä vierailuja lastensuojeluyksiköihin sallittu poikkeusaikana (Hietanen & Peltola ym. 2020, 37).

Asiakasperheisiin on oltu yhteydessä ainakin puhelimitse ja tarvittaessa on tehty kotikäyntejä. Asiakassuunnitelmien tarkastuksia on tehty etäyhteyksin tai niitä on siirretty. Kokonaistilanteiden arviointi on heikentynyt, koska myös asiakkaat pelkäävät tartuntaa eivätkä sen vuoksi ole halunneet tavata työntekijää. Tässä on yksi syy, miksi tukitoimien vastaanottaminen on heikentynyt ja myös arvioinnin laatu huonontunut. Kuitenkin poikkeusolot ovat saaneet aikaan myös sen, että lastensuojelun kentällä on alettu innovoida uusia työskentelymuotoja. Perheiden kanssa on järjestetty retkiä, ulkoilua kävelytapaamisten merkeissä ja monenlaista muuta eri toimintaa. (Hietanen & Peltola ym. 2020, 46.)

Koronakriisi jatkuu edelleen, ja nyt ainakin perhetyön kentällä alkaa näkyä vanhempien todellinen väsymys, voimattomuus ja toimettomuus. Asiakkaiksi on tullut juuri niitä haavoittuvassa asemassa olevia lapsiperheitä, jotka nyt todella tarvitsevat apua ihan arjen pyöritykseen ja vanhemmuuden tukemiseen. Aika näyttää, millaisen jälkipyykin koronakriisi aiheuttaa lastensuojelun saralla.

Lähteet

Hietanen-Peltola, M., Vaara, S., Hakulinen, T. & Hastrup, A. 2020. Lasten, nuorten ja perheiden peruspalvelut koronakeväänä 2020. Työpaperi 26/2020. Helsinki: THL.

Jokela, M.2020. THL. Uusi tutkimushanke arvioi koronakriisin vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon Suomessa. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://thl.fi/fi/-/uusi-tutkimushanke-arvioi-koronakriisin-vaikutuksia-sukupuolten-tasa-arvoon-suomessa [viitattu 27.5.2021].

Tiili, A., Paasivirta, A., Kuokkanen, J., Eriksson, P. & Nelimarkka, S. 2020. Koronan vaikutukset lastensuojeluun. Tutkimuksesta tiiviisti 34/2020. Helsinki: THL.

Valtioneuvosto.2021. Valtioneuvoston julkaisuja 2021:2. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162647/VN_2021_2.pdf?sequence=1&isAllowed=y [viitattu 14.5.2021].

Väisänen, A. 2021. Koronakriisin vaikutukset lastensuojelun palveluihin. Tampereen ammattikorkeakoulu. Sosionomin tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyö.PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/432240/Vaisanen_Anniina.pdf?sequence=3 [viitattu 14.5.2021].

Kirjoittaja

Kirjoittaja Tanja Äijälä on Xamkin sosiaalialan opiskelija.