Senioreiden yhteisöllinen asuminen

Kirjoittaja: Maria Vanhatalo

Kuva: Pixabay.com

Ikäihmisten asumisen muoto on ollut ajankohtaista ennen, se on sitä nyt ja on myös tulevaisuudessa. Viime vuosikymmeninä siihen on jouduttu mielestäni kiinnittämään huomiota enemmän, sillä yhteisöllinen asuminen omien aikuisten lasten ja lastenlasten kanssa on vähentynyt lasten muuttaessa aikuistuttuaan omiin koteihin ja esimerkiksi maalta kaupunkiin. Ikääntyneet vanhemmat ovatkin jääneet useimmin asumaan puolisonsa kanssa tai yksin.  Ikäihmisten hyvinvoinnille ja toimintakyvyn säilymiselle on keskeinen vaikutus asuinoloilla, asuinympäristöllä sekä sosiaalisilla suhteilla (Asuminen ja ympäristö s.a.).

Yhteisöllinen asuminen

Ihmisen jokapäiväisessä elämässä koti on tärkeä asia, ja iäkkäistä ihmisistä suurin osa haluaa mahdollisimman pitkään asua kotona. Asuminen vuokralla yhteisöllisen asumisen yksikössä on yksi ratkaisu siihen. Yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan omaa huonetta tai asuntoa, joka on välimuoto omasta kodista ja ympärivuorokautisesta hoivasta. Käytettävissä on myös oleskeluun ja seurusteluun yhteisiä tiloja, joissa voi tavata muita asukkaita. Yhteisöllisessä asumisessa on mahdollisuus tukipalveluihin tai kotihoitoon tarvittaessa, siinä voidaan asua myös ilman palveluja. Palvelut ovat asukkaalle maksullisia ja maksu määräytyy käytettyjen palveluiden sekä bruttotulojen mukaan. Tarjolla olevia palveluita ovat mm. terveyden- ja sairaanhoito, siivous, vaatteiden huolto sekä turvapalvelut. Yhteisöllinen asuminen painottuu yhteisöllisyyteen. (Yhteisöllinen asuminen s.a..)

Kuva: Pixabay.com

Yhteisöllisyys ja yhteisöllinen elämäntapa

Palin (2022) kertoo tutkielmassaan, että mielekästä toimintaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta voidaan rakentaa helposti yhteisöllisellä toiminnalla isollekin ryhmälle. Ikääntyneen toimintakykyä voidaan ylläpitää tai jopa parantaa sosiaalisilla kontakteilla joissain määrin, lisäksi arjen mielekkyys paranee yhteisöllisyydellä. Arjen rytmitys, sosiaalisuuden tukeminen sekä toimintakyvyn ylläpitäminen paranevat yhteisöllisellä toiminnalla.

Helsingin Arabianrannassa on yhteisöllinen talo, 70 asukkaan kerrostalo nimeltään Loppukiri. Sen tarkoituksena on aktiivisuuden mahdollistaminen sekä ikääntyneiden asukkaiden sosiaalinen kanssakäyminen. Asukkaat pysyvät virkeinä aktiivisen elämän sekä tarpeellisuuden tunteen avulla ja näin hoivavaihe myös lyhenee.  (Gruborovics 2013, 5.) Mielestäni on tärkeää, että ikäihmisten elämässä säilyisi aktiivisuus sekä tunne siitä, että he ovat tarpeellisia. Monelle ikäihmiselle työelämästä pois jääminen saattaa olla kriisi, ja he saattavat tuntea itsensä ulkopuoliseksi ja tarpeettomaksi. Tämmöinen yhteisöasuminen voi ehkäistä edellä mainittuja ajatuksia.

Gruborovics (2013, 11) kertoo, että Loppukirissä yhteisö on toiminnallista. Saman katon alla asuvat asukkaat jakavat talon arjen työt sekä kokoontuvat ruokapöydän ääreen yhdessä me-hengen ja yhteenkuuluvuuden tunteen jakaen ja sitä nostattaen. Toiminnallisen yhteisön Loppukiristä tekevät yhdessäolo ja yhdessä tekeminen.

Yhteisöllisessä Senioritalo Loppukirissä tehtyjen haastattelujen perusteella yhteisöllisyys ilmenee nimenomaan arjen toiminnoissa. Työnteko, naapuriapu ja yhteisruokailu ovat tärkeimpiä teemoja arjessa. Työnteko tuo haastateltavien mukaan elämään rytmiä ja tarkoitusta sekä jäsentää elämää. Sosiaalisen turvallisuuden kannalta naapuriapu on tärkeää ja sitä onkin harjoiteltu yhteisössä. Naapuriavulla ei kuitenkaan tarkoiteta sitä, että asukkaat ryhtyisivät omaishoitajiksi toisilleen, vaan siitä vastuu on yhteiskunnalla. Yhteisöllisyyden ytimenä sekä kantavana teemana koetaan yhteisruokailut. Sosiaalista turvallisuutta tuo myös nämä päivittäin tapahtuvat kohtaamiset ruokailun merkeissä. (Gruborovics 2013.)

Kuva: Pixabay.com

Lähteet

Asuminen ja ympäristö. S.a. Ikäinstituutti. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.ikainstituutti.fi/asuminen-ja-ymparisto/ [viitattu 20.11.2023].

Gruborovics, E. 2013. Yhdessä jaettu. Yhteisöllinen elämäntapa senioritalo Loppukirissä. Jyv’skylän yliopisto. Historian ja etnologian laitos. Etnologian pro gradu -tutkielma. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/42695/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201312182835.pdf?sequence=1&isAllowed=y [viitattu 20.11.2023].

Palin, S. 2022. Yhteisöllisyys ikääntyneen arjessa. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Pro gradu -tutkielma. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/142425/PalinSusanna.pdf?sequence=2&isAllowed=y [viitattu 20.11.2023].

Yhteisöllinen asuminen. S.a. Soite. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://soite.fi/palvelut-ja-yhteys/ikaihmisten-palvelut/yhteisollinen_asuminen/  [viitattu 20.11.2023].

Kirjoittaja

Kirjoittaja on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelija.