Kirjoittaja: Enni Hänninen

Valitsin aiheekseni leikkipedagogisen työotteen edut varhaiskasvatuksessa, koska mikä lasten arjessa olisi tärkeämpää kuin leikkiminen. Leikin merkitys lapsen elämässä muodollisten toimintojen ohella voi hyvin helposti unohtua. On tärkeä palauttaa mieleen se, millä tavalla lapsi luontaisesti oppii. Leikkipedagogisen työotteen avulla oppimisesta tehdään lapselle hauskaa, ja se tapahtuu lapselle luontaisella tavalla eli leikkien. Aikuinen voi olla leikissä eri roolissa riippuen siitä, millaisen roolin leikki aikuiselta vaatii. 

Hanne Nyman (2018) kirjoittaa sivullaan siitä, kuinka leikki voimauttaa sekä lasta että aikuista. Tämän voisi ajatella olevan yksi keskeinen tekijä leikkipedagogisen työotteen eduista. Iloitseminen ja onnistumisen kokemukset antavat paljon lapselle ja kasvattajalle. Tällainen työmuoto tukee lämpimän vuorovaikutussuhteen kehittymistä.  

Oppii kuin huomaamattaan 

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2022) jo itsessään määrittävät leikin keskeiseksi toimintatavaksi varhaiskasvatuksessa. Voidaan siis todeta, että leikin avulla lapsen elämään voidaan tuoda monipuolisesti kaikki vasun osa-alueet. Nyman (2018) korostaa kotileikin merkitystä, sillä sen avulla lapsella on mahdollisuus jäljentää aikuisen tekemistä ja tällä tavalla oppia arjen perusasioita. Oppiminen tapahtuu kuin vahingossa ilman pakottavaa ponnistelua tai aikuisen välitöntä ohjausta. 

Jos pysähdytään miettimään varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa, ajattelen, että lapset saavat ilon ja oppimisen kokemuksia enemmän leikkimisestä kuin erikseen järjestetystä ohjatusta toiminnasta. Ohjattu toiminta on usein aikuislähtöistä ja -johtoista, jollei lapsia ole aidosti kuunneltu ja aiheita heidän viesteistään poimittu. 

Leikin avulla lapsen on mahdollista ilmaista itseään. Pieni lapsi ilmaisee itseään itkulla, naurulla ja sanattomilla viesteillä. Jo hyvin pienen lapsen kanssa voidaan oppia leikissä uusia asioita. Vauvaikäisen kanssa on mahdollista leikkiä hassutteluleikkejä, jotka tukevat kehitystä lämpimän vuorovaikutussuhteen siivittämänä. 

Mikä meille on tärkeää?

Varhaiskasvatuksen työntekijöiden on tärkeää tarkastella omaa toimintaansa ja pohtia, mikä on lapsille aidosti merkityksellistä. Vaikka varhaiskasvatussuunnitelmaa (2022) on pidettävä aina ohjaavana asiakirjana, voidaan sitä soveltaa jokaiselle lapselle sopivaksi. Jos leikkiminen tuntuu kasvattajasta haastavalta, on hyvä pysähtyä myös sen äärelle. Leikkimistä voidaan harjoitella, sillä niinhän lapsetkin tekevät, opettelevat uutta. Siinä ollaankin sitten uuden oppimisen äärellä kaikki. 

Turvallisuus on oleellinen osa varhaiskasvatuksen arkea. Turvallisuuteen kuuluu lapsella myös se, että hän kokee kuuluvansa osaksi yhteisöään. Leikin avulla lasten yhteisöllisyyttä voidaan vahvistaa. Kasvattajan ollessa osa leikkiä, voi hän tukea lasten keskinäistä vuorovaikutusta. Tässä taas yksi leikissä oppimisen esimerkki. 

Varhaiskasvatuksen pedagoginen suunta tulevaisuudessa

Haluan itse olla varhaiskasvattaja, joka osaa tarkastella omaa toimintaansa eri näkökulmista. Leikkipedagogiikka on ollut aiempina vuosikymmeninä niin sanotusti normi, ja muutos toimintakeskeisyyteen on tapahtunut erilaisten muutosten myötä ajan saatossa. Onneksi suunta leikin merkityksen korostamiseen on palannut. Lapsen oppimisen taival on pitkä ja lapsen kasvu yhteiskunnan jäseneksi monivaiheinen. On tärkeää, että lapsen annetaan leikkiä niin kauan kuin lapsesta se luontevalle tuntuu. Ja toivottavasti myös jokainen aikuinen joskus muistaa sisällään olevan lapsen, joka toisinaan voi herätä ja kaivata jälleen leikkimään.  

Hanne Nymanin (2018) sanoin: ”On ymmärrettävä, että ”leikki on kaikki, leikissä on kaikki. Jotta lapsi voi löytää tämän, on aikuisen ymmärrettävä olla kaikki, eli olla leikki.” 

Kirjoittaja

Enni Hänninen on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelija ja varhaiskasvatuksen opettajan sijainen. 

Lähteet 

Nyman, H. 2018. Miksi leikki? Hannelandia. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.hannelandia.fi/leikki/ [viitattu 25.11.2023]. 

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 2022. Opetushallitus. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_2.pdf [viitattu 25.11.2023].