Taiteen avulla rohkeutta varhaiseen puuttumiseen

Kirjoittajat: Susanna Heikkilä, Milla Hietaranta, Lotta Kokkonen ja Roosa Reinikainen

Otimme taideaktivismikokeilussamme kantaa varhaiseen puuttumiseen ruohonjuurisarjakuvan avulla.  Miksi ongelmiin puuttumista pelätään? Miksi ongelmien annetaan kasvaa ja syventyä ennen kuin niihin puututaan? Miksi on niin helppo asettua vain sivustaseuraajan rooliin?

Tuen tarpeen havaitseminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa on ensiarvoisen tärkeää, sillä oikeassa hetkessä annettu tuki ehkäisee ongelmien kasautumista, auttaa tehokkaammin ja säästää myös resursseja. Pienikin huoli tulisi osata ottaa puheeksi, eikä saisi tuudittua siihen ajatukseen, että “kyllä joku muu hoitaa, ei ole minun vastuullani”. Ulkopuolisena voi olla myös helppo ajatella, että oma huoli on ylimitoitettua, eikä tuelle ole ehkä mitään tarvetta – mutta sitähän ei todellisuudessa voi tietää ottamatta asiaa esille. Haluamme kannustaa ihmisiä pitämään silmänsä auki ja puuttumaan rohkeasti huolen herätessä.

Mikä on ruohonjuurisarjakuva?

Ruohonjuurisarjakuva on visuaalisesti kerrottu tarina, jolla haetaan muutosta yhteiskuntaan. Sarjakuva on edullinen matalan kynnyksen vaikuttamisen väline, jolla välitetään viesti valitulle kohderyhmälle. Ruohonjuurisarjakuva antaa ihmisille mahdollisuuden itseilmaisuun ja vaikuttamiseen. Sarjakuvan tekijöinä ovat tavalliset ihmiset, eivät taiteilijat. Sarjakuvat ovat yleensä paikallisyhteisöjen tai yhteisöaktivistien tekemiä. Sarjakuvia voi laittaa esille moniin eri paikkoihin, kuten bussipysäkeille tai ilmoitustauluille. (Vapalahti 2021.)

Käytimme taideaktivismikokeilussa sarjakuvan tekemiseen Canva-sovellusta (Kuva 1). Sovellusta pystyy käyttämään tietokoneella tai lataamalla sen puhelimeen sovelluskaupasta. Sovellus on monipuolinen ja helppo käyttää. Sen avulla sarjakuvan tekeminen onnistui hyvin.

Kuva 1. Liisan tarina ruohonjuurisarjakuvana.

Soveltuvuus sosiaalialan asiakastyöhön

Tekemäämme taideaktivismikokeilua eli ruohonjuurisarjakuvaa voisi soveltaa hyvin monikäyttöisesti esimerkiksi harjoittelu- tai työpaikalla. Ruohonjuurisarjakuva voi olla hyvin asiakaslähtöinen ja osallistava keino asiakastyöskentelyssä hyvin moniammatillisesti.

Konkreettisesti ruohonjuurisarjakuvaa voisi työstää asiakkaiden kanssa niin, että he saisivat piirtää paperille esimerkiksi ongelmiaan tai heitä puhuttelevia yhteiskunnan epäkohtia sarjakuvan muotoon, jolloin niitä on helpompi käsitellä. Asiakkaan voi olla myös helpompi tuoda ajatuksiaan ilmi sarjakuvan avulla.

Ruohonjuurisarjakuva sopii välineenä kaikille eri-ikäisille asiakkaille lapsista vanhuksiin, koska ruohonjuurisarjakuvassa ei tarvitse käyttää välttämättä edes sanoja ongelmien ja ajatusten kuvaamiseen. Pelkät yksinkertaiset kuvatkin riittävät herättelemään ajatuksia ja keskustelua. Työntekijän on hyvin helppo käyttää ruohonjuurisarjakuvaa välineenä asiakkaan kanssa.

Ajatuksiamme taideaktivismista sosiaalisessa vaikuttamisessa

Taideaktivismi on tehokas tapa puhutella ihmisiä ja ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin. Taiteen avulla on helppo herättää katselijan huomio ja jättää muistijälki, joka mahdollisesti herättää katselijassa omaa pohdintaa ja kysymyksiä. Esimerkiksi kuva jää helpommin mieleen kuin pelkkä asiasta kirjoittaminen, eikä kuvan katsomiseen kulu myöskään niin paljoa aikaa. Taide on myös luonteva keskustelunaihe, mikä voi avata ihmisten välistä vuorovaikutusta. Yksilötasolla se on oiva tapa avartaa omaa maailmankatsomusta ja luoda mielipiteitä. Taiteen loputtomat mahdollisuudet takaavat, että jokainen voi olla aktivisti juuri omalla tavallaan. Taideaktivismi antaa myös mahdollisuuden vaikuttaa osallistavin keinoin oman ympäristön asioihin (Open ilmasto-opas 2021).

Lähteet

Open ilmasto-opas. 2021. Ilmastonmuutos kuvataiteen opetuksessa. Verkkojulkaisu. Päivitetty 29.3.2021. Saatavissa: Kuvataide | Open ilmasto-opas (openilmasto-opas.fi) [viitattu 16.3.2021].

Vapalahti, K. 2021. Taideaktivismi tietoisuuden ja ajattelun herättäjänä. Parasta Etelä-Savoon hanke. Powerpoint. Päivitetty 29.3.2021. Saatavissa: https://learn.xamk.fi/mod/resource/view.php?id=532302 [viitattu 16.3.2021].

Kirjoittajat

Kirjoittajat Susanna Heikkilä, Milla Hietaranta, Lotta Kokkonen ja Roosa Reinikainen ovat ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelijoita Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Mikkelissä.

Vastaa