Kotona vankina – chatista apua matalalla kynnyksellä

Kirjoittajat: Rosa Kemppainen ja Tuuli Koivu

Ajankohtaisia aiheita miettiessämme ensimmäisenä keskustelussamme tuli esille koronavirus ja sen vaikutukset yhteiskuntaan. Esimerkiksi nuorten syrjäytyminen ja vanhusten pakkokaranteeni sekä palveluiden huono saatavuus koronan aikana ovat olleet suuresti esillä valtamediassa. Keskustellessamme karanteenista ja syrjäytymisestä, päädyimme pohtimaan, mikä on tilanne parisuhdeväkivallan suhteen, sillä siitä emme olleet nähneet uutisointia. Mietimme, onko se lisääntynyt kotiin eristäytymisen takia, muun muassa etätöiden sekä lomautusten vuoksi. Tutkiessamme aihetta huomasimme, että chat-palveluiden merkitys on korostunut huomattavasti apua hakiessa.

Chat – matalan kynnyksen väylä

Istun vessassa, ovi lukossa ja itken. Lyönnit satuttavat vartalossani edelleen. Yritän olla mahdollisimman hiljaa ja näkymätön. Etten vaan ärsyttäisi puolisoani enää yhtään enempää. Kaikki oli taas minun syytäni. En tiedä laitoinko väärää ruokaa vai sanoinko jotain väärin. Onnellinen perhe-elämämme loppui kuin seinään puolisoni lomautuksen myötä. Turvallinen kotini on muuttunut vankilaksi, enkä tiedä miten pääsisin pois. Hän vahtii jokaista liikettäni ja jokaista elettäni. Kaikki hänen ahdistuksensa ja stressinsä purkautuu suunnattomalla väkivallalla minua kohtaan. Mitä teen? Kuka voisi auttaa? Mistä saisin voimaa päästä pois tästä vankilasta?”

Yllä oleva teksti on itse kirjoittamamme kuvitteellinen tilanne.

Keväällä 2020 koronaepidemian aikaansaaman poikkeustilan vallitessa asiakasmäärät laskivat turvakodeissa. Tähän ilmiöön saattoi vaikuttaa muun muassa pelko koronatartunnasta sekä vähentyneet sosiaalipalvelut, joiden kautta normaalisti ohjataan asiakkaita turvakoteihin. On myös hyvin paljon mahdollista, että kotona olevan väkivaltaisen kumppanin kontrolloiva käytös vähensi avun hakemisen mahdollisuuksia. Juuri tällainen kontrolloiva väkivalta on auttavien puhelinten, esimerkiksi Nollalinjan, mukaan kasvanut korona-aikana. Myös yhteydenotot auttaviin puhelimiin vähenivät kevään aikana. Yksi syy tähän saattoi olla eristäytyminen koteihin. Puhelimeen ei välttämättä pysty puhumaan väkivallan tekijän ollessa koko ajan kuuloetäisyyden päässä. Chat-palveluiden merkitys kasvoikin suuresti avun hakemisen keinona. Esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liiton chat-palvelussa keskusteluja väkivallan uhrien kanssa tammikuussa 2020 oli 44, kun taas vastaava määrä toukokuussa 2020 oli 330. Chat on matalan kynnyksen vaihtoehto avun tarpeeseen. Se on myös helppo ja niin sanotusti äänetön tapa pyytää apua. (Hietamäki ym. 2020, 64–71.)   

Ensi- ja turvakotien liiton chat-palvelu

Kuten edellä mainitsimme, suuri kasvu avun hakemisessa parisuhdeväkivaltaan liittyvissä asioissa tapahtui chat-palvelussa. Vuonna 2019 Ensi- ja turvakotien liiton chattiin yhteydenottoja tehtiin hieman yli tuhat kappaletta, kun taas vuonna 2020 vastaava luku oli yli viisi tuhatta. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntija Tuulia Kovanen alleviivaa chatin merkitystä myös sen suhteen, että monet yhteyttä ottaneet olivat ensikertalaisia. Suurin osa heistä oli nuoria äitejä, jotka kertomansa mukaan eivät olisi ottaneet yhteyttä muuten kuin chatin kautta. Jo pelkkä keskusteleminen helpotti monen apua hakevan olotilaa. Ensi- ja turvakotien liitto oli valmiudessa heti korona-ajan alusta alkaen. He lisäsivät chatin aukioloja sekä chat-työntekijöiden määrää. (Savelainen 2021.)

Myös Setlementti Tampere ry:n tuottama Nollalinja-palvelu on mukana vastaamassa koronan aiheuttamaan kasvavaan avun tarpeeseen. He ovat avaamassa omaa chat-palveluaan Nollalinjan verkkosivuilla kevään 2021 aikana. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021.)

Kävimme läpi useita ajankohtaisia lähteitä parisuhdeväkivaltaan liittyen. Niistä kävi selvästi ilmi, että parisuhdeväkivallan määrä on valitettavasti lisääntynyt koronan aikana. Mielestämme on erittäin hyvä, että tarjolla on monia erilaisia keinoja hakea apua. On myös mahtavaa huomata, että näitä erilaisia palveluita kehitetään tarpeiden ja tilanteen mukaan. Tästä hyvänä esimerkkinä on juuri chat-palvelut ja niiden korostunut merkitys avun hakemisessa. 

Lähteet

Hietamäki, J., Peltonen, J. & Haapakangas, K. 2020. Turvallisuus ja lähisuhdeväkivalta. Teoksessa Kestilä, L., Härmä, V. & Rissanen, P. (toim.) Covid-19-epidemian vaikutukset hyvinvointiin, palvelujärjestelmään ja kansantalouteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportti 14/2020, 64–71. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140661/URN_ISBN_978-952-343-578-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y [viitattu 28.4.2021].

Savelainen, M. 2021. Korona mullisti avun hakemisen. Ensi- Ja turvakotien liitto. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://ensijaturvakotienliitto.fi/enska/korona-mullisti-avun-hakemisen/ [viitattu 28.4.2021].

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021. Nollalinja ottaa chat-palvelun käyttöön kevään aikana – takana puheluiden määrässä mitattuna ennätysvuosi. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://thl.fi/fi/-/nollalinja-ottaa-chat-palvelun-kayttoon-kevaan-aikana-takana-puheluiden-maarassa-mitattuna-ennatysvuosi [viitattu 28.4.2021].

Kirjoittajat

Kirjoittajat Rosa Kemppainen ja Tuuli Koivu ovat ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelijoita XAMKissa.

Vastaa