Moniammatillisuus sosiaalialalla – uhka vai mahdollisuus?

Kirjoittaja: Sari Outinen

Moniammatillisuus on asiakaslähtöistä yhteistyötä. Moniammatillisen yhteistyön onnistuessa asiakas saa laadukasta palvelua. Työntekijät voivat myös yhdistää osaamistaan ja resursseja, mikä tuo yhteiskunnalle säästöjä. Moniammatillisuudesta, sen tärkeydestä ja hyödyistä puhutaan paljon opiskelujenkin yhteydessä. Olen kuitenkin huomannut, että moniammatillisuudesta kyllä puhutaan paljon, mutta se ei aina välttämättä toteudu arjessa – varsinkaan eri organisaatioiden välillä tapahtuvan yhteistyön kohdalla.

Moniammatillisuus voi olla joko organisaation sisällä esimerkiksi eri ammattiryhmien välillä tai eri organisaatioiden välillä tapahtuvaa yhteistyötä. Tavoitteena on saada aikaiseksi asiakaslähtöinen dialoginen vuorovaikutussuhde, sen ylläpitäminen sekä vallan, tiedon ja osaamisen jakaminen. (Sesay 2013.)

Yhtenä haasteena on, että ammattilaiset eivät ole valmiita toimimaan yhteistyössä tai organisaation rakenne tai toimintakulttuuri ei mahdollista yhteistoimintaa toisten ammattilaisten kanssa. Esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien kohdalla asiakkaan itse voi olla haastavaa tuoda kaikkia elämässään ja arjessaan olevia haasteita ja tuen tarpeita esille. He saattavat myös olla sairaudentunnottomia. Tällöin olisikin erityisen tärkeää eri ammattilaisten tehdä yhteistyötä, jotta asiakas saisi juuri hänen tarpeitaan vastaavat palvelut ja tuet. Kokemukseni mukaan esimerkiksi sosiaalityössä toiset pitävät vielä tiukasti kiinni ”omista” asiakkaistaan, ja heillä on vaikeuksia ottaa muiden ammattilaisten näkemyksiä vastaan tai jakaa tietoa sekä rakentaa yhdessä ratkaisuja asiakkaan tarpeisiin. Tämä nähtiin myös yhtenä haasteena Sandströmin ym. (2018) julkaisussa Moniammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen kuvaamana.

Moniammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveysalalla on asiakaslähtöistä, ja yhteistyössä asiakkaan ja eri ammattiryhmien kanssa vuorovaikutuksellisesti selvitetään asiakkaan tilanne, tarpeet, tarvittavat toimenpiteet ja ongelmien ratkaisut. Moniammatillisella yhteistyöllä voidaan säästää resursseja poistamalla päällekkäisiä toimintoja, auttaa hahmottamaan asiakkaalle, kuka tekee ja millä aikataululla sekä auttaa asiakasta saamaan laadukasta ja asiakaslähtöistä palvelua. (Sandström ym. 2018.)

Moniammatillisuuden hyödyt

Asiakaslähtöisyyden edellytyksenä on toimiva moniammatillinen yhteistyö (Sandström ym. 2018). Sosiaalityössä lähtökohtana tulisikin aina olla asiakas. Moniammatillisen työryhmän jäsenilta vaaditaan asiantuntijuutta, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja. Edellytyksinä onnistumiselle on osata hahmottaa omaa ammatillisuutta uudella tavalla, osata ylittää asenteellisia rajoja, olla valmiita luopumaan oman ammattitaidon ja osaamisen rajojen vartioinnista sekä hallita oma ammattiala hyvin voidakseen jakaa ammatillisuutta toisille. (Sesay 2013.)

Moniammatillisuus voi onnistuessaan esimerkiksi vahvistaa asiakaslähtöisyyttä, tarjota mahdollisuuden oppia toisilta, tuoda työnjakoon sekä tiedonkulkuun selkeyttä sekä lisätä toisten arvostamisen ja heidän osaamisensa hyödyntämistä. Se lisää myös työhyvinvointia ja parantaa työilmapiiriä. (Sandström ym. 2018.)

Moniammatillisuuden haasteet

Moniammatillisen yhteistyön haasteita on monia. Luottamuksen puute ehkäisee kaikenlaisen yhteistyön niin asiakkaan ja työntekijän kuin eri työntekijöiden välillä. Yhteisen kielen puuttuminen voi haitata yhteistyötä ja kieliä myös yhteisten ajatusten puuttumisesta. (Huhtamäki 2019, Sesay 2013). Myös kiire nähdään yhtenä haasteena moniammatilliseen työhön. Tällöin oman työn hallinta on vaikeaa ja haasteena on löytää yhteinen aika työntekijöiden kesken. (Huhtamäki 2019.)

Tiedonkulun ongelmat, tietoturvallisuus sekä lainsäädäntö esim. vaitiolovelvollisuus sekä itsemääräämisoikeus vaikeuttavat omalta osaltaan moniammatillisuuden onnistumista. Erilaiset näkemyserot eri ammattiryhmien kesken tuovat haastetta yhteistyön onnistumiselle samoin kuin omasta lähtökohdasta kiinni pitäminen tai toisten ammattiryhmien osaamisen tunnistamisen puute. Tällöin asiakasta ja hänen läheisiään ei huomioida kokonaisvaltaisesti palveluissa. (Huhtamäki 2019, Sandström ym. 2018.)

Mielestäni moniammatillisuus on mahdollisuus sosiaalialalla. Olenkin saanut olla mukana rakentamassa yhteistyötä eri ammattilaisten kanssa asiakaslähtöisemmäksi. Haasteet ovatkin muutettavissa hyödyiksi ja mahdollisuuksiksi. Moniammatillisuuden merkitystä, osaamista ja ymmärrystä on vain vietävä enenevissä määrin kentälle. Se vaatii tekijöiltään asennemuutosta ajatteluun ja työtapoihin sekä joustavuutta ja sitoutumista. Onnistuessaan se tarvitsee myös esimiehiltä ymmärrystä moniammatillisuudesta ja sen hyödyistä. Aluksi se voi saada aikaan myös muutosvastarintaa ja vaatia enemmän resursseja. Pidemmällä aikavälillä asiakas saa helpommin juuri hänen tarpeisiinsa kohdennetut palvelut ja tuet. Ammattilainen hyötyy osaamisen ja työn jakamisesta sekä työhyvinvoinnin lisääntymisestä.

Lähteet

Huhtamäki, L. 2019. Paljon palveluja tarvitsevien yhteisasiakkaiden loukot sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Pro gradu-tutkielma. Tampereen yliopisto. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://trepo.tuni.fi/handle/10024/105652. [viitattu: 9.4.2021].

Sandström, S., Keiski-Turunen, A., Hassila, L., Aunola, E. & Alahuhta, M. 2018. Moniammatillinen yhteistyö sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen kuvaamana. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 44. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/152021/ePooki%2044_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y. [viitattu: 4.10.2020].

Sesay, A. 2013. Tarkastelussa moniammatillinen yhteistyö ja sen edellytykset. Elinikäisen ohjauksen verkkolehti. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://verkkolehdet.jamk.fi/elo/2013/03/28/tarkastelussa-moniammatillinen-yhteistyo-ja-sen-edellytykset/. [viitattu: 4.10.2020].

Kirjoittaja

Kirjoittaja Sari Outinen on toisen vuoden sosionomiopiskelija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (XAMK) monimuotototeutuksessa