Monthly Archives: tammikuu 2021

Oikeutta vai turvallisuutta?

Päivi Kytö, Elina Paassilta-Mattila, Anu Roitto ja Varpu Teikari

Opiskelemme hyvinvoinnin edistämisen Yamk-tutkintoa Xamkissa. Opinnoissa pohdimme yksilön hyvinvointia ja siihen vahvasti liittyvää itsemääräämisoikeutta sekä turvallisuutta. Covid-19 pandemian aiheuttamat poikkeusolot ovat johtaneet useisiin kanteluihin sekä yhteydenottoihin oikeusasiamiehelle (EOAK/3232/2020).  Kanteluiden aiheina ovat olleet mm. asiakkaaseen kohdistuvat menettelytavat, itsemääräämisoikeuden loukkaaminen ja yhteydenpidon rajoittaminen. Poikkeusoloja on käytetty perusteluna rajoitustoimenpiteille, jotka ovat loukanneet esimerkiksi vanhusten perusoikeuksia hoivakodeissa.

Covid-19 on yleisvaarallinen tartuntatauti.  Se voi olla kohtalokas ikäihmisille ja onkin aiheuttanut paljon kuolemantapauksia Suomessa. Viimeistään poikkeusolot ja niiden esiintuomat ihmisoikeus- ja itsemääräämisoikeusloukkaukset nostivat esiin vanhentuneen ja puutteellisen lainsääsäädäntömme asiakkaan ja potilaan asemasta ja oikeuksista. Erityisesti vanhustenhuollon asiakkaat ovat jääneet ilman lainsäädännöllistä turvaa rajoittamis- ja itsemääräämisoikeudellisissa asioissa. (Nikumaa ym. 2018.)

Asumispalveluissa hoitotyötä ohjaa lainsäädännön ohella eettisyys. Pandemian aikana on jouduttu miettimään asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista turvallisuutta vaarantamatta. Ammattilaisten tulee huomioida tarkasti itsemääräämisoikeudet. Samalla heillä on kuitenkin velvollisuus turvata ja edistää asiakkaan tarvitsemaa huolenpitoa, hoitoa, turvallisuutta, hyvinvointia ja terveyttä. Ammattilainen joutuu joissakin tilanteissa luovimaan erilaisten perusoikeuksien välissä. (Tukiliitto.fi s.a.)

Ammattietiikka on asiasisällöltään lainsäädäntöä laajempi käsite. Se vastuuttaa työntekijöitä ja työyhteisöjä eettiseen keskusteluun, harkintaan ja päätöksentekoon. Sosiaalihuollon henkilökunnan on tunnettava lainsäädäntöä. Heidän on osattava käytännössä huomioida lakisidonnaisuus, oikeasuhtaisuuden ja yhdenvertaisuuden periaatteet. Vastoin lakeja olevia ohjeita ja suosituksia ei saa noudattaa. (EOAK/3513/2020.)

Pandemian leviämisen alueellisten erojen takia työyhteisöt ja organisaatiot ovat kovan paineen alla ohjeistuksien muuttuessa nopeasti. Työyhteisöissä korostuvat itsearvioinnin merkitys, hyvä ja kattava tiedonkulku sekä yhtenäiset käytänteet. Haastavissa ongelmatilanteissa ammattilaisen tulisi osata täyttää lakiin perustuvat velvollisuutensa, turvata omaa juridista asemaansa sekä kunnioittaa ja turvata asiakkaiden itsemääräämisoikeutta.  Ammattieettinen harkinta ohjaa ensisijaisesti sosiaalialan ammattilaisen työtä.

Lähteet

EOAK/3513/2020. Lähiomaisen hautajaisiin pääsyn epääminen poikkeusolojen takia. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/3513/2020 [viitattu 11.12.2020].

EOAK/3232/2020. Vanhuksiin kohdistuvat ratkaisut koronaepidemian aikana. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.oikeusasiamies.fi/r/fi/ratkaisut/-/eoar/3232/2020 [viitattu 11.12.2020].

Nikumaa, H., Poikonen, H. & Mäki-Petäjä-Leinonen, A. 2018. Asiakas- ja potilaslaki yhdistyvät – miten muuttuu muistisairaan ihmisen itsemääräämisoikeus? Blogi. Päivitetty: 30.4.2018. Saatavissa: https://blogs.uef.fi/oikeuttakohtuudella/2018/04/30/asiakas-ja-potilaslaki-yhdistyvat-miten-muuttuu-muistisairaan-ihmisen-itsemaaraamisoikeus/ [viitattu 11.12.2020].

Tukiliitto.fi s.a. Mitä itsemääräämisoikeus on? WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.tukiliitto.fi/tuki-ja-neuvot/itsemaaraamisoikeus/mita-itsemaaraamisoikeus-on/ [viitattu 11.12.2020].

Kirjoittajat

Päivi Kytö, Elina Paassilta-Mattila, Anu Roitto ja Varpu Teikari

Xamk Hyvinvoinnin edistäminen Yamk-opiskelijat

Palveluseteli ilman palveluita?

Elina Aaltonen, Emmi Paavilainen, Raisa Mänttäri ja Taija Nykänen

Elämme eriarvoisessa Suomessa, jossa alueet kamppailevat erilaisten haasteiden kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisessä. Jokaisella on oikeus saada tarvitsemansa palvelut yhdenvertaisesti asuinkunnan tilanteesta riippumatta.

Olemme sosiaalialan (YAMK)-opiskelijoita Xamkista, ja kirjoitimme opinnoissamme artikkelin palvelusetelin käytöstä sosiaali- ja terveysalalla. Se sai meidät kiinnostumaan sekä huolestumaan palvelusetelin tulevaisuudesta Sanna Marinin hallitusohjelmassa.

2020-luvulla sote-uudistuksen yhtenä kärkenä on perustaa Suomeen laaja-alaisia sosiaali- ja terveyskeskuksia. 18 hyvinvointialuetta tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina, ja yksityiset toimijat sekä kolmas sektori täydentävät niitä. 

Marinin hallituksen ohjelmassa sanotaan, että palvelusetelilaki jää voimaan, ja se on tarkoitus uudistaa jatkossa erikseen. Mutta mitä tämä uudistus oikeasti tarkoittaa? Sen tiedämme ainakin, että palvelusetelin käyttömahdollisuuksiin on kaavailtu tiukennuksia lailla.

Juha Sipilän hallituksen sote-uudistuksessa oli tarkoitus avata terveyspalvelut kilpailulle, jolloin yksityinen sektori olisi saanut aiempaa isomman roolin sote-palveluissa valinnanvapauden myötä. Sote-uudistus kuitenkin epäonnistui, ja nyt lausuntokierroksella olevassa Marinin hallituksen sote-lakiuudistuksessa valinnanvapaus on hylätty. Voiko maakunnilla ja tulevilla hyvinvointialueilla olla niin suurta palvelukapasiteettia, että se riittää varmasti kattamaan sosiaali- ja terveydenhuollon? Vaikka Marinin hallituksen esityksessä aiotaan säilyttää palvelusetelin käyttömahdollisuus, on siihen tulossa tiukennuksia, ja suunta on selvästi julkisten palveluiden puoleen. (Valtioneuvosto 2020.)  

Jos yksityiset toimijat kokevat julkisen puolen liian vahvana kilpailijana ja he joutuvat ahtaalle tiukentuneen lainsäädännön vuoksi, onko heillä mahdollisuutta tarjota palvelujaan myös tulevaisuudessa? Voimmeko ajautua tilanteeseen, jossa yksityinen ja kolmas sektori eivät enää täydennäkään julkisia palveluja? Mitä teemme, jos jonot kasvavat räjähdysmäisesti, eikä meillä ole yksityisiä toimijoita, jotka ottaisivat palvelusetelimme vastaan?

Kuntakyselyn mukaan palvelusetelillä tuotettu sote-palvelu oli noin 20 prosenttia edullisempaa kuin kuntien oma tuotanto. Palvelusetelin höytyjä kuntalaisille olivat palvelujen saatavuuden paraneminen, valinnanvapauden ja joustavuuden lisääntyminen, sekä palvelun saaminen nopeammin. Palvelusetelin myötä palvelutuotannon koettiin monipuolistuneen. Palveluseteli lisää yritysten määrää ja alueen elinvoimaa. Sen nähdään lisäävän yritysten kehitysmahdollisuuksia ja -halua. (Palveluseteli – Tehoa ja joustoa 2015.) Jos palvelusetelin käytön on havaittu tuovan näin suuria hyötyjä koko alueelle, miksi sen käyttömahdollisuutta ei haluta lisätä entisestään, vaan toimitaan jopa päinvastoin?  Miksi palvelusetelin käyttöä rajoitetaan lailla aiempaa tiukemmin? Onko siinä ajateltu kuntalaisten etua vai jotain muuta?

Lähteet

Valtioneuvosto. 2020. Hallitus on tehnyt muutoksia sote-uudistuksen lakiesitysluonnokseen lausuntokierroksen perusteella. Päivitetty 13.10.2020. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/hallitus-on-tehnyt-muutoksia-sote-uudistuksen-lakiesitysluonnokseen-lausuntokierroksen-perusteella [Viitattu 1.12.2020].

Palveluseteli – Tehoa ja joustoa. 2015. Suomen yrittäjät. Päivitetty 1.12.2015. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.yrittajat.fi/sites/default/files/palveluseteli_tehoa_ja_joustoa2015_1.pdf [Viitattu 1.12.2020].

Kirjoittajat

Elina Aaltonen, Emmi Paavilainen, Raisa Mänttäri ja Taija Nykänen

Sosiaalialan YAMK-opiskelijat