Kirjoittajat: Hanna-Riikka Ahtiala, Sini Joutjärvi, Noora Niemi ja Karoliina Sorvari

Miten globaalit kriisit, kuten COVID-19-pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat vaikuttaneet erityisesti lapsiperheiden talouteen? Miltä perheiden talous näyttää tällä hetkellä tilastojen valossa ja mitä tulevaisuus mahdollisesti tuo tullessaan?

Globaalit kriisit vaikuttavat lapsiperheiden talouteen ja elämään. Suurimpina kärsijöinä ovat vähävaraiset ja huono-osaiset lapsiperheet. Hiilamon ym. (2022) mukaan viimeaikainen hintojen nousu on nostanut köyhyysastetta 2,5 prosentilla. Ennen COVID-19-pandemiaa Suomessa arvioitiin elävän yli 120 000 lasta vähävaraisissa perheissä, ja määrän arvioidaan nousseen siitä. Osa näistä perheistä tarvitsee apua ruoan ja taloustarvikkeiden ostoon sekä elämän perusasioiden hankkimiseen. (Ahtokivi 2021.)

Toistuvien kriisien aika

Elämme aikaa, jossa ihmiskuntaa koettelee kriisi kriisin perään; COVID-19-pandemia, Ukrainan sota ja viimeisimpänä energiakriisi. Näiden kriisien lisäksi ilmastonmuutos painaa päälle, ja inflaatio on lähtenyt laukalle. Ruoan, polttoaineen ja sähkön hintojen nousun taustalla ovat pitkälti samat syyt.

Matala korkotaso ja COVID-19-pandemian talousvaikutusten hillitsemiseksi ympäri maailmaa käynnistetty elvytyspolitiikka ovat johtaneet raaka-aineiden kysynnän kasvuun, ja samanaikaisesti pandemia on vähentänyt niiden tarjontaa. Kysynnän ja tarjonnan epäsuhta on johtanut hintojen nousuun. Venäjän helmikuussa käynnistämä hyökkäyssota on vaikuttanut haitallisesti erityisesti Euroopassa. Merkittävä osa polttoaineesta ja sähköstä on tuotu Eurooppaan Venäjältä, ja tuonnin vähennyttyä kysynnän ja tarjonnan epäsuhta on pahentunut. Polttoaineiden hinnannousu vaikuttaa suoraan sähkön hintaan, ja polttoaineiden ja sähkön hinnat vaikuttavat suoraan ruoan hintaan kuljetus- ja valmistuskustannusten noustessa.

Hintojen nousu ja ostovoima

Kriisien myötä ei talouden kehityksestä pystytä tekemään varmoja ennusteita. Sähkön hinnannousun takia tuleva talvi luo kuluttajille paineita pienentää omaa sähkönkulutustaan, ja kulutusta joudutaan säätelemään jopa valtion tasolla. Hyödykkeiden ja energian hinnan arvioitua nopeampi nousu heikentää kotitalouksien ostovoimaa ja vaikuttaa yksilötason kulutustottumuksiin.

COVID-19-pandemian väistyessä palveluiden kulutus lisääntyy, minkä vuoksi yksityinen kulutus hintojen noususta huolimatta kasvaa. Ostovoimaa heikentää myös sosiaalietuuksien hidas kasvu. Myöskään palkat eivät nouse samassa tahdissa.

Velkaantuminen

Suuri osa velkojen määrästä johtuu asuntolainoista. Omistusasumisen ajatellaan tuovan osaltaan vakautta perhe-elämään.   Muita yleisiä velkoja ovat kulutusluotot sekä opinto- ja autolainat. Jotta velkaa myönnetään, joudutaan yleensä osoittamaan maksukyky lainan antajalle. Velanottajalla itsellään on viime kädessä vastuu siitä, että pystyy maksamaan lainan. Työttömyys voi yllättää ja tällöin maksukyky voi vaarantua.  (Takuusäätiö.fi). Globaalit kriisit ovat aiheuttaneet tällaisia maksuvaikeuksia tavallista enemmän myös lapsiperheille.

Tilastot osoittavat lainojen korkotason nousua, mikä johtaa kokonaisuudessaan lainanhoitokulujen kasvuun. Velkaantumistaso on viimeisten vuosien aikana kohonnut, mikä lisää perheiden taloudellista painetta.

Valtion tukitoimet

Hallitus on tehnyt vuodelle 2023 lakiesityksiä pienituloisten perheiden talousmenojen tukemiseen huomioimalla esimerkiksi nousseita asumiskuluja. (Kela 2022). Myös sähkön hinta on huomioitu verotusta helpottamalla. Lisäksi hallitus on tehnyt esityksen sähkötuesta vuodelle 2023.

Joulukuulle 2022 hallitus on tehnyt päätöksen ylimääräisen kertaluontoisen lapsilisän maksamisesta. Lapsiperheiden tukiin on tehty seuraavia lakiesityksiä vuodelle 2023: työttömyysturvaan lapsilisäkorotus, lapsilisän yksinhuoltajakorotus, opintorahan huoltajakorotus ja toimeentulotuen alle 18-vuotiaan perusosan korotus. (Kela 2022.)

Lopuksi

COVID-19-pandemia kasvatti vähävaraisten suomalaisten lapsiperheiden määrää. Jatkuvat kriisit ovat kurjistaneet perheiden tilanteita edelleen. Kuluttajaliiton (2022) tutkimuksen mukaan 20 % suomalaisista elää jo sellaisessa taloudellisessa ahdingossa, jossa heillä ei ole varaa kustannusten nousuun. Huoli rahojen riittävyydestä aiheuttaa myös psyykkistä kuormitusta.

Tulevaisuus näyttäytyy epävarmana ja pelottavanakin. Vielä ei tiedetä näiden peräkkäisten kriisien vaikutusta lapsiperheiden ja yhteiskuntiemme tulevaisuuteen. Toisaalta tilanteet voivat kääntyä positiiviseen suuntaan nopeastikin. Saarisen (2022) artikkelin mukaan työllisyystilanne ei ole heikentynyt samoin kuin 1990-luvulla. Työllisyysaste on tällä hetkellä noususuunnassa, ja tulevaisuus töiden suhteen näyttää hyvältä.

Ihmiset löytävät vaikeina aikoina voimavaroja läheisistään, ja ihmisten halu auttaa muita on kasvanut. Muiden auttamisen on koettu kriisi- ja häiriötilanteissa auttavan auttajankin jaksamista ja lisäävän voimavaroja. (Valtioneuvosto 2022, 4.)

Kirjoittajat

Hanna-Riikka Ahtiala, Sini Joutjärvi, Noora Niemi ja Karoliina Sorvari ovat Hyvinvoinnin edistämisen YAMK-opiskelijoita, jotka työskentelevät lastensuojelussa, perhetyössä, varhaiskasvatuksessa ja toisella asteella. Blogiteksti on tiivistelmä artikkelista.

Lähteet

Ahtokivi. I. 2021. Korona ajanut lapsiperheitä ahdinkoon – ruoka-avulle kova tarve. www-sivu. Saatavissa:  https://www.verkkouutiset.fi/a/korona-ajanut-lapsiperheita-ahdinkoon-ruoka-avulle-kova-tarve/#6d26ad8f. [viitattu 18.10.2022].  

Hiilamo, A., Korpela, T., Mukkila, S., Mäkinen, L., Ristikari, T & Räsänen, T. 2022. Hintojen nousun vaikutuksia lapsiperheköyhyyteen voidaan lieventää vain vähän lapsilisäjärjestelmän muutoksilla. Kelan tutkimusblogi. www-sivu. Saatavissa: https://tutkimusblogi.kela.fi/arkisto/6774 [viitattu 27.10.2022].

Kela. 2022. Ajankohtaista henkilöasiakkaille. www-sivu. Saatavissa: https://www.kela.fi/ajankohtaista-henkiloasiakkaat [viitattu 20.10.2022]. 

Saarinen, M. 2022. Voiko lama toistua yhtä kauheana kuin 1990-luvulla?. Helsingin Sanomat. Julkaistu 27.7.2022. Päivitetty 29.7.2022 klo 10:01. www-sivu. Saatavissa: https://www.hs.fi/visio/art-2000008952387.html [viitattu 14.11.2022]. 

Takuusäätiö. 2022. Velkaantumisen syyt. www-sivu. Saatavissa:

Velkaantumisen syyt – Takuusäätiö (takuusaatio.fi) [viitattu 4.11.2022].

Valtioneuvosto. 2022. Varautumisosaaminen, yhteisöllisyys ja selkeät toimintasuositukset lisäävät kriisivalmiutta. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/2a086d9c-2eef-454c-b430-1a7cc5aff6d9/df72fd3b-a482-4fde-b652-7573b5335a5a/RAPORTTI_20220412130449.pdf [viitattu 14.11.2022].