Saana Juopperi
Pelastakaa Lapset ry:n selvitys Lapsen ääni 2020 kertoo lasten näkemyksiä koronakeväästä, ja sen mukaan lapset kokivat poikkeusolojen muuttavan elämäänsä huomattavasti ja heikentävän hyvinvointiaan melko radikaalisti; jopa joka neljäs koki henkisen hyvinvointinsa erittäin huonoksi tai melko huonoksi. Kyselyn mukaan poikkeusolosuhteiden aikana lasten oma stressi ja ahdistuneisuus lisääntyivät ja mielenterveysongelmat pahentuivat. Kyselyyn vastanneista yli puolet kokivat aiempaa suurta yksinäisyyttä, ja enemmistö koki opinnoissaan pärjäämisen vaikeutuneen tai heikentyneen etäopintojen vuoksi. Vastauksissa nousee esiin myös lasten huoli perheistään, kuten toimeentulosta ja sen heikentymisen vaikutuksista perheen ilmapiiriin. Erityisesti matalatuloisten perheiden lapset kertoivat muita lapsia useammin heikentyneestä henkisestä hyvinvoinnistaan, haasteista koulunkäynnistä sekä perheen tuen tarpeen lisääntymisestä, ja he olivat muita lapsia enemmän huolissaan poikkeusolojen vaikutuksista.
Tarkastelin taannoin psykologian aineopinnoissani koronapandemian ja poikkeusolosuhteiden vaikutuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon. Uskon, että koronan vaikutukset ja haasteet tulevat näkymään yhteiskunnassamme vielä pitkään, ja rohkenen todeta, että ensimmäisiä keinoja näihin haasteisiin vastaamisessa on pandemian suorien ja epäsuorien vaikutusten ymmärtäminen.
Meillä kaikilla on tarve kuulua joukkoon
Tarkastelin muun muassa sosiaalisten suhteiden merkitystä ja koulun sosi-aalisen luonteen vaikutuksia lasten hyvinvointiin ja oppimismotivaatioon, jotka saattoivat vaarantua kevään poikkeusolosuhteissa ja etäopiskelussa. Myönteisten ja merkittävien ihmissuhteiden muodostaminen ja ylläpitäminen on ihmisillä mm. Kiurun (2018, 124 – 127) mukaan sisäsyntyinen tarve, ja hyväksytyksi tulemisen ja joukkoon kuulumisen tarve eritoten lapsilla ja nuorilla erityisen suuri. Hänen mukaansa koulu- tai opiskelukontekstissa täyttyvä yhteenkuuluvuuden tarve lisää itsemääräämisteoriankin valossa myönteisiä opiskeluun liittyviä tunteita, oppimismotivaatiota ja opiskeluun sitoutumista, ja ikätovereilta saatu tuki on omiaan vähentämään stressiä vaativissa suoriutumistilanteissa.
Ystävien vaikutus toimii toki toisinkin päin; ei-motivoituneiden kavereiden vaikutus voi vahvistaa kielteisiä kouluun liittyviä asenteita ja heikentää kouluun sitoutumista. Kouluinstituutiosta vieraantumisen kokemukset ja toistuvat poissaolot voivat lisätä pahimmillaan koulun keskeyttämisen riskiä (Kiuru 2018, 132), mikä on mielestäni vakavasti otettava huomio koronakevään kaltaisten poikkeusolojen toteutuessa ja etäopetukseen siirryttäessä.
”Oppimismotivaatio on vahvasti yhteydessä sosiaaliseen ympäristöön ja siihen liittyviin kokemuksiin. Ystävät ja kaverit tarjoavat kumppanuutta, viihdykettä, yhteenkuuluvuudentunteita sekä emotionaalista tukea.” (Kiuru 2018, 133.)
Mitä voimme tehdä vahvistaaksemme keskinäistä yhteyttä?
Varmasti paljonkin, mutta esimerkiksi aikuisten ajantasainen ja vahva tietämys lasten ja nuorten kaverisuhteista ja kaveriverkostojen mekanismeista sekä niiden merkityksestä nousee mielestäni arvoon arvaamattomaan; niiden avulla voimme tunnistaa, säädellä ja tarvittaessa puuttua ajoissa ilmapiiriä ja oppimistuloksia heikentäviin tekijöihin. Huomion arvoista on mielestäni kuitenkin myös Kiurun (2018, 136) viittaus Kindermannin ja Volletin havaintoon siitä, että jos oppilas kokee saavansa paljon tukea vanhemmiltaan ja opettajiltaan, heidän kouluun sitoutumisensa ei juurikaan ole altis kavereiden vaikutuksille. Myös lukuisat muut tutkimustulokset osoittavat, että vanhempia tukemalla voidaan tehokkaasti ehkäistä ja hoitaa useita erityyppisiä lasten, nuorten ja perheiden ongelmia, ja eritoten tarpeeksi varhain annettu parisuhteen ja vanhemmuuden tuki vahvistaa koko perheen voimavaroja ja hyvinvointia (Heiskanen ym. 2019, 33). En osaa pukea edes sanoiksi sitä, kuinka äärimmäisen tärkeänä väylänä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa pidän parisuhteen ja vanhemmuuden varhaista ja ennaltaehkäisevää tukea, varsinkaan silloin, kun ajattelen koronapandemia aiheuttamaa suurta muutosta meidän kaikkien, mutta eritoten kaikkien lasten ja nuorten, elämässä.
Uskon kouluympäristön sosiaalisella merkityksellä olevan meille kauaskantoiset vaikutukset niin yksilö- kuin yhteisötasolla, ja se näkyy myös Pelastakaa Lapset ry:n kyselystä. Koronakevät osoitti mielestäni myös mahdollisuuden nykypäivän teknologian sekä digitaalisuuden ansiosta opetuksen siirtämiseen virtuaaliseksi, mutta myös sen, ettei virtuaalinen opetus tällaisenaan välttämättä ole lasten ja nuorten hyvinvoinnille kovinkaan toimivaa.
Toki on muistettava, ettei poikkeusolosuhteiden etäopetus ole suoranaisesti verrattavissa normaaliolosuhteiden virtuaaliopetukseen ja sen vaikutukseen motivaatiossa. Toivon silti, että saamme vielä ajan saatossa paljon tutkimustietoa koronakevään tilanteen vaikutuksista sekä etäopetuksen toimivista ja ontuvista tekijöistä, sillä ne voisivat antaa meille suuntaa kouluinstituution ja -yhteisön kehittämiseen tasapainoisemmaksi ja vastaamaan paremmin niin yksilön kuin yhteiskunnan nykypäivän tarpeisiin. Mielestäni pikaisen ja äänekkään pohtimisen alle tulisi ottaa myös se, kuinka tällaisessa kuin nyrkillä kasvoille isketyssä poikkeustilanteessa voisimme vahvistaa lasten ja nuorten autonomian, valinnanvapauden, vaikuttamisen sekä erityisesti läheisyyden kokemuksia tilanteissa, joissa ulkoa tulevat rajoitukset ja määräykset ovat kovia, rajoittaen myös sosiaalista kanssakäymistä?
Lähteet
Heiskanen, L., Helamaa, T., Laru, S., Muuronen, K., Salmi, A., Satuli-Kukkonen, T. & Ukkonen-Wallmeroth, J. 2019. Vanhemmuuden ja parisuh-teen tukeminen järjestöjen yhteistyönä. Teoksessa Hakulinen, T., Laajasalo T. & Mäkelä, J. (toim.) Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen
Teoriasta käytäntöön. THL – Ohjaus 9/2019. Helsinki: PunaMusta, 30–38.
Kiuru, N. (2018). Kaveriverkostot ja oppimismotivaatio. Teoksessa K. Salmela-Aro (toim.), Motivaatio ja oppiminen (s. 123-140). PS-Kustannus: Keuruu.
Pelastakaa lapset ry, Lapsen ääni 2020: Lasten näkemyksiä koronakeväästä.https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/pelastakaalapset/main/2020/05/22105112/Lapsen_aani_2020_FI_web.pdf
Kirjoittaja
Saana Juopperi, yrittäjä, sosionomiopiskelija Xamk
