Kirjoittaja: Heidi Hokkanen

Nyky-yhteiskunnassa nuorten ja myös nuorten aikuisten elämä ja arki useimmiten pyörii sosiaalisen median ympärillä. Kavereihin pidetään yhteyttä useiden sovellusten avulla viestien, kuvien ja videoiden kautta sekä omasta elämästä jaetaan enemmän tai vähemmän materiaalia muille ihmisille sosiaalisen median välityksellä. Samalla aukeaa mahdollisuus nähdä itse muiden elämää, josta valitettavasti näytetään useimmiten vain ne parhaat palat. Sosiaalisen median luoma käsitys tavoittelemisen arvoisesta elämästä ja ulkonäöstä luo eittämättä paineita kasvuiässä oleville nuorille.  

On tutkittu, että ulkonäköpaineiden ja sosiaalisen median tekijöiden väliltä löytyy yhteys. Nuoret kokevat ristiriitaa siitä, että sosiaalisessa mediassa ihannoidaan laihoja ja lihaksikkaita, mutta kuitenkin annetaan olettaa, että kaikkien tulisi olla oma itsensä (Saarinen 2018, 48).  Julkaisujen teema ja luonne oli myös yhteydessä ulkonäköpaineiden kokemiseen. Yhteys ulkonäköpaineisiin löydettiin terveyteen, kuntoiluun ja ulkonäköön liittyvissä julkaisuissa, ja kyseisten teemojen sisältöjen epärealistisuus ja epätodennäköisyys aiheuttivat erityisesti paineita. (Heljälä & Hirvensalo 2018, 64.) Tutkimuksessa huomattiin myös, että sosiaalisen median käyttömäärän aktiivisuus oli yhteydessä sosiaalisesta mediasta koettuun ulkonäköpaineeseen (Heljälä & Hirvensalo 2018, 62). 

Nuoret kertovat sosiaalisesta mediasta löytyvän sekä positiivisia, että negatiivisia asioita. Nuoret kokevat sosiaalisen median olevan hyvä tiedonlähde, ja sen avulla on mahdollista oppia uutta, löytää uusia näkökulmia ja kehittyä. Yhteydenpidon kavereihin, perheeseen ja sukulaisiin nuoret kokevat helppona ja nopeana sosiaalisen median kautta, nuorten mielestä sosiaalinen media vähensi myös yksinäisyyden tunnetta, ja nuoret kokivat myös itsetunnon kohoamista positiivisten kommenttien ja tykkäysten kautta. (Saarinen 2018, 64.)

Kuitenkin sosiaalinen media koetaan koukuttavana asiana, joka vie liikaa aikaa. Nuoret kuvaavat sosiaalisen median olevan haitaksi sekä fyysiselle kunnolle että unelle. Nuoret kokevat sosiaalisen median vääristävän omaa minäkuvaa sekä luovan riittämättömyyden tunnetta ja laskevan mielialaa. Median luoma paine luo myös oman elämän vertailua muiden elämään. (Saarinen 2018, 66–67.)

Sosiaaliala ja sosiaalinen media

Sosiaalinen media on koko ajan kasvava alusta, jota on alettu hyödyntämään enemmän myös sosiaalialalla, ja siinä on mielestäni niin sanottu ”iskun paikka”. Sosiaalialalla, etenkin nuorten parissa työskentelevillä työntekijöillä on hyvä tila pyrkiä osoittamaan ja näyttämään elämää niin, ettei se tule sosiaalisen median filttereiden, kuvanmuokkausohjelmien ja tarkan seulonnan lävitse ja pyrkiä ohjaamaan nuoria mediakriittisyyteen ja armollisuuteen itseä kohtaan. Sosiaalialan yrityksillä ja työntekijöillä on hyvä mahdollisuus luoda myös informoivaa, tukevaa ja kannustavampaa materiaalia sosiaaliseen mediaan. 

Sosiaalinen media on hyvä renki, sieltä löytyy paljon hyvää niin oppimiseen kuin vaikka inspiroitumiseen, mutta se on huono isäntä, jos sosiaalinen media alkaa viedä aikaa tärkeämmiltä asioilta, kuten fyysiseltä hyvinvoinnilta, ihmissuhteilta tai alkaa luoda itselle stressiä ja paineita elämästä ja ulkonäöstä.  

Lähteet

Heljälä, F. & Hirvensalo, S. 2018. Sosiaalisen median yhteisöpalveluiden käytön yhteys kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisten ulkonäköpaineisiin. Turun yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Pro gradu -tutkielma. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018042418387 [viitattu 20.4.] 

Saarinen, J. 2018. 15–17-vuotiaat nuoret sosiaalisessa mediassa. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma. PDF-dokumentti. Saatavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-201806132645 [viitattu 20.4.] 

Kirjoittaja

Kirjoittaja Heidi Hokkanen on ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.