Kirjoittajat: Heidi Matilainen ja Katja Vähäkuopus
Sosiaali- ja terveysministeriö on nostanut kulttuurihyvinvoinnin osaksi elintapaohjauksen tarkistuslistaa. Tarkistuslista tukee rajapintatyöskentelyä elintapaohjauksen järjestämisessä kuntien, kaupunkien sekä hyvinvointialueiden välillä. (Elintapaohjauksen tarkistuslista 2022.) Pääsimme kulttuurihyvinvoinnin YAMK-opintoihin tehtävässä opinnäytetyössämme testaamaan yhtä elintapaohjauksen keinoa – Luovasti luonnossa ryhmätoimintaa. Opinnäytetyö toimi pilottiryhmänä Kunnan liikuntaneuvonnasta mieliluontoon -hankkeessa, jonka päätoteuttajana oli Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö (ODL), Liikuntaklinikka. Tämä blogikirjoitus käsittelee opinnäytetyön käsitteitä ja tuloksia pääpiirteittäin.
Kulttuurihyvinvointi voidaan määritellä hieman eri tavoin riippuen siitä, mistä näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Kulttuurihyvinvointia voidaan tarkastella muun muassa ilmiönä, toiminnan kenttänä, alana tai yksilön kokemuksena (Lilja-Viherlampi 2021). Kaikkia olemassa olevia määritelmiä yhdistävänä tekijänä on kuitenkin yksilön oma kokemus hyvinvoinnistaan ja siitä, mitä kulttuuri on.
Kulttuurin ja taiteen yhteys ihmisen hyvinvointiin on koettu merkittäväksi. Kulttuuria ja taidetta voidaankin pitää yhtenä mielen hyvinvointia edistävänä tekijänä. Mielen hyvinvointi on merkittävä osa ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. (Positiivinen mielenterveys eli mielen hyvinvointi 2023.) Myös liikunnan ja luonnon hyvinvointivaikutukset ihmiselle on tunnistettu jo tuhansia vuosia sitten (Leppänen & Pajunen 2017, 21.)
Kulttuurihyvinvointi yhdistettynä liikuntaan, luontoon ja mielen hyvinvoinnin edistämiseen on ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämistä ja ohjausta myönteisiin elintapoihin. Elintapaohjaus on prosessi, jonka tarkoituksena on tarjota neuvoja ja ohjausta elämäntapamuutosten tekemiseen. (Elintapaohjaus on kunnan ja hyvinvointialueen yhteinen tehtävä 2023.) Kulttuurihyvinvoinnin voi löytää läheltä arjen pienistä asioista: metsän tuoksusta, mäenlaskusta, rauhallisesta kävelystä, lämpimästä auringonnoususta, kevään ensimmäisestä leskenlehdestä, ihanasta konsertista ystävän kanssa, lämpimästä kaakaosta keväthangilla tai romanttisesta elokuvasta.
Millaisia tuloksia saatiin aikaan?
Opinnäytetyössä mitattiin Luovasti luonnossa -ryhmään osallistuneiden mielen hyvinvointia kahden mittarin avulla. Ryhmään osallistui viisi työikäistä henkilöä, neljä naista ja yksi mies, heidän keski-ikänsä oli 42 vuotta. Eniten muutoksia saatiin esille ryhmäläisten mielen hyvinvoinnissa, jota mitattiin alku- ja loppukyselyssä Hopkins Symptom Checklist (HSCL) -kyselylomakkeen masennusta ja ahdistusoireita mittaavan osion avulla ja jokaisella ryhmäkerralla tehtävällä Profile of Moods States (POMS) -kyselyllä. HSCL-kyselyn tarkemmat tulokset on esitetty kuvassa 1 ja POMS-testin tulokset kuvassa 2.
KUVA 1. Mielen hyvinvoinnin keskimääräiset muutokset alku- ja loppukyselyn perusteella (N=5). Vastausvaihtoehdot olivat: 1=ei lainkaan, 2=jonkin verran, 3=melko paljon, 4=erittäin paljon.
”Ryhmästä hyötyivät erityisesti he, jotka liikkuvat terveyden kannalta liian vähän.”
KUVA 2. POMS-kyselyiden tulokset keskiarvoina kuvattuina, kaikki ryhmäkerrat (N=5).
POMS-kyselyn tuloksia arvioitiin 34 kysymyksellä, jotka voitiin luokitella kuuteen eri pääluokkaan. Jokaista tunnetta pystyi arvioimaan asteikolla 0-4 (0=ei yhtään, 1=hieman, 2= kohtalaisesti, 3=melko paljon ja 4=täysin). Pisteet laskettiin pääluokittain yhteen ja ryhmäläisten tuloksista laskettiin keskiarvot, jotka on kuvattu taulukossa 1. Mitä korkeammaksi pistemäärä nousi, sen voimakkaampi tunnetila oli kyseessä.
Taulukko 1. POMS-kyselyn tulosten luokittelu kuuden pääluokan mukaan.
| JÄN = jännittyneisyys | kokonaisluku kautta 24 |
| MAS = masennus | kokonaisluku kautta 28 |
| VIH = viha | kokonaisluku kautta 20 |
| TAR = tarmokkuus | kokonaisluku kautta 24 |
| VÄS = väsymys | kokonaisluku kautta 20 |
| EPÄ = epävarmuus | kokonaisluku kautta 20 |
Ryhmäläisten liikuntakäyttäytyminen muuttui ryhmäkertojen jälkeen niin, että liikkuminen muuttui rennommaksi ja osallistujat löysivät luontoliikunnan uudestaan. Luontosuhteessa tapahtui myös muutoksia, ja ryhmäläiset kertoivat ryhmätoiminnan nostaneen esiin kulttuurimaisemat sekä avartaneen silmiä siitä, mihin kaikkeen voi kiinnittää huomiota luonnossa (äänet, tuoksut, kasvit, eläimet).
Yhden ryhmäläisen kulttuurisuhde muuttui ryhmän aikana. Hän koki kulttuurin merkityksen ja kiinnostavuuden heränneen uudelleen. Ryhmäläiset toivat esille useita ideoita toiminnan kehittämiseen. Kaikki ryhmäläiset kokivat ryhmän hyödylliseksi tai melko hyödylliseksi. Osa oli alkanut oleskella enemmän ulkona. Heidän luonnossa liikkumisensa oli lisääntynyt, ja he olivat kokeneet saavansa enemmän jaksamista itselleen. Osa kertoi, että he olivat jaksaneet lähteä käymään kaupassa kävelyllä; asia, jota ei ollut aiemmin jaksanut tehdä. Osa koki mielen virkistyneen.
Opinnäytetyömme tulokset eivät ole yleistettävissä, vaan ne kertovat tutkitun ryhmän kokemuksista. Työmme avulla koemme löytäneemme yhden keinon yhdistää kulttuurihyvinvointi osaksi elintapaohjausta. Ryhmästä hyötyivät erityisesti he, jotka liikkuvat terveyden kannalta liian vähän. Liikunnallisesti aktiivisemmat olisivat toivoneet vielä enemmän liikunnallisuutta ryhmään. Kulttuurin ja luontoliikunnan yhdistäminen voi siis olla keino saada vähän liikkuvia liikkumaan. Tämä on tärkeä pitää mielessä sekä tutkia kulttuurin ja liikunnan yhdistämistä lisää. Rohkeat kokeilut voivat synnyttää jotakin uutta!
Kirjoittajat
Heidi Matilainen ja Katja Vähäkuopus ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kulttuurihyvinvoinnin YAMK-opinnoista valmistuneet opiskelijat.
Opinnäytetyömme herätti valtakunnallista kiinnostusta ja pääsimme esittelemään sen alustavia tutkimustuloksia valtakunnallisille Liikuntalääketieteen päiville syksyllä 2024, jossa teemana oli liikunta ja mielenterveys. Lisäksi hanke, jolle opinnäytetyön teimme, voitti valtakunnallisessa liikuntaneuvonnan seminaarissa Jyväskylässä 1. – 2.4.2025 liikuntaneuvonnan ”huippu malli” -tunnustuksen. Lisätietoa hankkeesta.
Opinnäytetyömme löytyy Theseus-tietokannasta.
Lähteet
Elintapaohjauksen tarkistuslista. 2022. Sosiaali- ja terveysministeriö. WWW-dokumentti. Saatavissa https://stm.fi/documents/1271139/132877911/ElintapaohjauksenTarkistuslista.pdf/4e07bded-6dd0-61e4-f742-59d03252e998/ElintapaohjauksenTarkistuslista.pdf?t=1662720718208 [viitattu 13.5.2024].
Elintapaohjaus on kunnan ja hyvinvointialueen yhteinen tehtävä. 2023. THL. WWW-dokumentti. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/yhdyspinnat-hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisessa/elintapaohjaus-on-kunnan-ja-hyvinvointialueen-yhteinen-tehtava [viitattu 13.5.2024].
Leppänen, M. & Pajunen, A. 2017. Terveysmetsä: tunnista ja koe elvyttävä luonto. Gummerus.
Lilja-Viherlampi, L-M. 2021. Mitä on kulttuurihyvinvointi? WWW-dokumentti. Saatavissa https://www.academia.edu/112990646/Mit%C3%A4_on_kulttuurihyvinvointi [viitattu 1.6.2024].
Mitä mielen hyvinvointi on? S.a. WWW-dokumentti. Saatavissa https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/mielen-hyvinvoinnin-omahoito-ohjelma/mita-mielen-hyvinvointi [viitattu 1.6.2024].
Positiivinen mielenterveys eli mielen hyvinvointi. 2023. THL. WWW-dokumentti. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/positiivinen-mielenterveys-eli-mielen-hyvinvointi [viitattu 8.12.2024].