Kirjoittajat: Kia Lahenius ja Sani Saijets

Sosiaalinen media on nykyään osa arkipäiväämme. Erityisesti nuoret käyttävät paljon aikaa sosiaalisessa mediassa ja hyödyntävät sen eri palveluita. Vanhemmat taas pyrkivät sinnittelemään mukana sosiaalisen median muuttuvilla alustoilla. Nuorisotyöntekijät ovat huomanneetkin sosiaalisen median olevan hyvä kanava viestiä nuorten kanssa, koska lähes jokaisella nuorella on oma puhelin ja käytössä edes jokin sosiaalisen median palvelu. 

Eri sosiaalisen median alustojen hyödyntäminen työssä 

Sosiaalinen media kattaa paljon erilaisia keskustelualustoja ja kuvasivustoja. Keskustelualustoilla, kuten esimerkiksi Whatsapp, Twitter, Facebook ja Snapchat, nuorisotyöntekijät pystyvät tavoittamaan nuoria ja perustamaan esimerkiksi erilaisia keskusteluryhmiä. Myös yksityisten viestien lähettäminen juuri tietylle henkilölle onnistuu näiden palveluiden kautta.  Nuorten on usein helpompi kertoa omista asioistaan nuorisotyöntekijälle verkossa kuin kasvokkain (Huotari 2015, 49). Keskustelualustoja voidaan hyödyntää myös erilaisten nuorten tapahtumista tiedottamiseen, kuten työpajat, nuorisoillat, retket, leirit sekä teemapäivät. Kuvasivustoja, kuten Instagram, osa nuorista käyttää päiväkirjamaisesti julkaisemalla lähes päivittäin videoita tai kuvia omasta elämästään. Nuorisotyöntekijät voivat tällöin seurata, mitä nuoren elämässä tapahtuu ja tarjota tarvittaessa erilaisia tukia. 

Sosiaalisen median huonot puolet 

Vaikka sosiaalisella medialla onkin paljon positiivisia vaikutuksia nuorisotyössä, ei ongelmilta voida välttyä. Koska nuoret saattavat ottaa yhteyttä nuorisotyöntekijään mihin aikaan vuorokaudesta tahansa, voi työ- ja vapaa-ajan erottaminen olla vaikeaa (Huotari 2015, 38). Sosiaalisessa mediassa nuorten on helpompaa valehdella omasta tilanteestaan ja jopa esiintyä toisena henkilönä. Koska sosiaalinen media muuttuu jatkuvasti, osa nuorisotyöntekijöistä ei pysy muutoksessa mukana eikä näin ollen pysty hyödyntämään sosiaalista mediaa työssään (Kallio 2015, 63). Koska sosiaalisen media alustat ovat julkisia, osa työntekijöistä kokee tietoturvan olevan heikko. Esimerkiksi nuorten kertomat asiat voivat helpommin levitä eteenpäin ulkopuolisille.   

Lähteet 

Huotari, J. 2015. Etsivä löytää vai löytääkö. Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Pro gradu -työ. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/46509/URN%3aNBN%3afi%3ajyu-201507142579.pdf?sequence=1&isAllowed=y [viitattu 6.5.2021]. 

Kallio, A. 2015. Sosiaalinen media nuorisotyössä. Jyväskylän yliopisto. Tietotekniikan laitos. Pro gradu -työ. PDF-dokumentti. Saatavissa: URN:NBN:fi:jyu-201502111284.pdf [viitattu 6.5.2021]. 

Kirjoittajat

Kirjoittajat Kia Lahenius ja Sani Saijets opiskelevat ensimmäistä vuotta sosionomeiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.