Tag Archives: mielenterveyden häiriöt

Mielenterveystyö ei vielä vastaa kysyntää

Kirjoittaja: Maisa Kerttula

Ihmisten fyysinen terveys ja hoitomuodot ovat edistyneet paljon viime vuosikymmenien aikana, mutta mielenterveyden muutoksissa ei ole valitettavasti tapahtunut samaa muutosta. Mielenterveyden ongelmat eivät ole vain yhdellä ratkaisulla hoidettavissa, vaan ne ovat usein monen eri tekijän ja ongelman summa. Tilastot kertovat karuja totuuksia siitä, kuinka laaja ongelma on ja ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että tilanne ei ole lähivuosina helpottamassa, päinvastoin.

Aikuisista 20-25% sairastaa mielenterveyden häiriöitä vuosittain ja kustannuksiksi on arvioitu Suomen osalta 11 miljardia euroa vuodessa! Sanotaan, että kysyvä saa apua, mutta miten voidaan parhaiten auttaa, jos sairastunut on kyvytön kysymään, jonot palveluihin ovat liian pitkät tai resursseja ei ole riittävään apuun? (Mieli 2021; THL 2023.) 

Hoidon saatavuuden epäoikeudenmukaisuus 

Hallitus julkaisi vuoden 2020 alussa mielenterveysstrategian, jonka tarkoituksena on turvata mielenterveystyön tavoitteellisuus ja jatkuvuus. Hoitoa varmasti saakin, mutta minkälaista, milloin ja miten tehokasta, voi riippua suuresti elintasosta. Mielenterveyspalvelut tarjoavat lääkäri- ja sairaanhoitajakäyntejä apua tarvitsevalle, mutta nämä eivät kuitenkaan ole itsessään riittävä ratkaisu ongelmaan. Lääkkeellinen hoito voi toimia ensiapuna ja mahdollistaa mielenterveysongelmista kärsivän jaksamisen jonottaessa jatkohoitoa, jota ei kuitenkaan valitettavan usein ole saatavilla oikea-aikaisesti. (THL 2023.) 

Psykoterapia hoitona on tehokasta mielenterveysongelmissa, ja se edistää kuntoutusta. Vuonna 2011 Kelan harkinnanvarainen psykoterapia muuttui lakisääteiseksi kuntoutuspsykoterapiaksi. Teoriassa siis kaikki hyvin, mutta käytännössä kaikkea muuta. Vuosien 2011-2017 välillä kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden määrä kaksinkertaistui. (Kela 2018.) Kelan myöntämiä psykoterapeutteja ei ole tarpeeksi ja itsekustannettuna monellakaan ei ole siihen varaa. Ja vaikka sattuisit löytämään itsellesi psykoterapeutin Kelan tukemana, ei korvaus kata koko käyntiä. Jäljelle jäävä summa voi olla liian suuri maksettavaksi, sillä mielenterveyden ongelmat ovat korostuneet pienituloisten ja köyhemmän väestön keskuudessa. (Kela 2023.) 

Psykiatrian erikoislääkäri Jyrki Korkeilan (2015) mukaan psykoterapiapalveluita käyttävät ovat useiden tutkimusten mukaan muuta väestöä korkeammin koulutettuja eivätkä usein edes kärsi diagnosoidusta psykiatrisesta häiriöstä. Jo tämä itsessään kertoo hoidon epäoikeudenmukaisuuden trendin: jos olet hyvin toimeentuleva, sinulla on myös varaa saada apua nopeammin. Pienituloisemman väestön keskuudessa hoidon saaminen on pitkän odotuksen takana ja ongelmat kasaantuvat. Ennaltaehkäisevän työn tärkeys korostuu, mutta kuinka sitä toteutettaisiin tehokkaasti ja oikea-aikaisesti? 

Hoitopolun todellisuus 

Ihmisen sairastuessa mielenterveyden häiriöön eli psykiatriseen häiriöön hoitopolku suunnitellaan aina tapauskohtaisesti ja yksilöllisesti. Tietoa hakiessa esimerkiksi Mielenterveystalon sivuilla on lueteltu monia eri vaihtoehtoja, joilla apua voi saada mielenterveyspalveluiden, menetelmien ja hoitomuotojen kautta (Mielenterveystalo).  

Oman läheiseni sairastuttua mielenterveyden häiriöön melkeinpä kaikki nämä palvelut ja menetelmät loistivat poissaolollaan. Tarjottiin lääkärikäyntiä, joka määräsi lääkkeitä pitkillä sivuvaikutuslistoilla, joihin kuului muun muassa itsetuhoisen käytöksen riskin kasvaminen. Tarjottiin säännöllistä käyntiä sairaanhoitajan vastaanotolla, jolla ei todellisuudessa ole tarpeenmukaista osaamista ongelmien kohtaamiseen ja purkamiseen keskustelun kautta. Siinä se. Omaisia ei otettu mukaan hoitopolkuun ja potilaalta vaadittiin kohtuutonta oma-aloitteisuutta ja aktiivisuutta psyykkiseen kuntoon nähden. Terapiatiedusteluun vastattiin, että henkisen kunnon täytyy olla parempi terapian läpikäymiseen.  

Voiko siis olla, että ihmisen täytyy olla tarpeeksi varakas tai itseohjautuva ja aktiivinen tarpeenmukaista apua saadakseen? Luulen, että vain pieni osa todellisuudessa mielenterveyden häiriöitä sairastavista kuuluu tähän porukkaan. Tästä voi johtua myös se, että vain puolet sairastuneista aikuisista saa tarvitsemaansa hoitoa. (Mieli 2021.) 

Ennaltaehkäisyn tärkeys 

Etsivä vanhustyö ja etsivä nuorisotyö ovat jo laajalle levinneet työkäytännöt, mutta ehkäisevä mielenterveystyö ei vielä toteudu valtakunnallisesti. Mielenterveysongelmat voivat kehittyä vähitellen pitkän ajan kuluessa eikä psyykkisen kunnon heikkenemistä itse huomata. Varhaista tukea ja ennaltaehkäisevää työtä ohjaava etsivä työ voisi auttaa useamman avun piiriin tunnistaen avuntarpeessa olevat mielenterveyden häiriöille altistuneet tai jo sairastuneet ihmiset. Sanna Marinin hallitusohjelmassa on kirjaus mielenterveyslainsäädännön uudistamisesta. Tähän kuuluu muun muassa mielenterveyspalvelujen saatavuuden parantaminen ja laadun kehittäminen sekä etsivän työn määrittely sosiaalihuollon lakisääteiseksi tehtäväksi. Nähtäväksi jää, mitä seuraava hallitus saa aikaan mielenterveystyön ja sen hoitovelan purkamisen suhteen. (Talentia 2022; HE 197/2022.) 

Lähteet

HE 197/2022. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi. 

Kela 2018. Kelan kuntoutuspsykoterapiassa olevien määrä on kaksinkertaistunut 2010-luvulla. Tilastokatsaus. Tilasto- ja tietovarastoryhmä. Verkkojulkaisu. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/231801/Kelan_kuntoutuspsykoterapiassa_olevien_maara_on_kaksinkertaistunut_2010-luvulla.pdf?sequence=3 [viitattu 29.3.2023]. 

Kela 2023. Korvauksen määrä. Verkkojulkaisu. Saatavissa: https://www.kela.fi/kuntoutuspsykoterapia-korvauksen-maara [viitattu 29.3.2023]. Päivitetty 23.2.2023. 

Korkeila, J. 2015. Psykoterapian vaikuttavuus mielenterveydenhäiriössä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, artikkelin tunnus: nix02191 (050.064). Verkkolehti. Saatavissa: https://www.kaypahoito.fi/nix02191 [viitattu 29.3.2023]. 

Mielenterveystalo. Mielenterveyspalvelut. Verkkojulkaisu. Saatavissa: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/mielenterveyspalvelut [viitattu 29.3.2023]. 

Mieli 2021. Tilastotietoa mielenterveydestä. Verkkojulkaisu. Saatavissa: https://mieli.fi/yhteiskunta/mielenterveys-suomessa/tilastotietoa-mielenterveydesta/ [viitattu 29.3.2023]. Päivitetty 16.12.2021. 

Talentia 2022. Talentian lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Verkkojulkaisu. Saatavissa: https://www.talentia.fi/wp-content/uploads/2022/10/talentia-ry-lausunto-he-197_2022-1.pdf [viitattu 2.4.2023]. 

THL, Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos 2023. Mielenterveyshäiriöt. Verkkojulkaisu. Saatavissa: https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/mielenterveyshairiot [viitattu 29.3.2023]. Päivitetty 28.3.2023. 

Kirjoittaja

Maisa Kerttula on sosionomiopiskelija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.