Kirjoittaja: Mikko Järvinen
Kirjoitan tulevan sosionomin näkökulmasta kannustamisen ja palautteen antamisen merkityksestä työpaikalla. Olen nähnyt monen työkaverini uupuvan sosiaalialalla pitkille sairaslomille saakka. Vaikka säännöllinen positiivinen palaute ei kadottaisikaan lopullisesti kaikkia työuupumustapauksia Suomessa, ainakin kehut toisivat valoa ja hyvää mieltä työyhteisöihin paikoin raskaidenkin työtaakkojen keskelle.
Jos heittäisin ilmaan valkoisen valheen, sanoisin empimättä, että työkaverin tai ylipäätään toisen ihmisen kehuminen on helppoa. Sehän tuottaa toiselle vain hyvää mieltä, eikö? Jos kysyn itseltäni, milloin viimeksi annoin vilpitöntä kannustavaa palautetta kollegoilleni, ei se tainnut ainakaan eilen olla. Miten on mahdollista, että palautteen antaminen ilman kritiikkiäkin voi olla niin vaikeaa?
Kuva 1. Positiivinen palaute tuottaa hyviä asioita.
Mitä palaute ja arvostus merkitsevät?
Sosiaalialan työntekijät tunnistavat varmasti, mitä esimerkiksi asiakasperheen antama positiivinen palaute merkitsee. Kun asiakasperheen vanhempi kertoo kyyneleet silmissään, että perheen elämä on muuttunut paremmaksi – kiitos perhetyöntekijän, kukapa ei kokisi tarkoituksenmukaiseksi tulla seuraavanakin päivänä töihin?
Palautteella on kaksi tarkoitusta: Se näyttää ihmiselle, missä hän on ja pitää hänet oikeassa suunnassa. Kun ihminen saa palautetta, hän tietää oman käyttäytymisensä vaikutukset toisiin ihmisiin. Palaute auttaa näkemään vahvuudet ja haavoittuvuudet sekä toimii työkaluna tavoitteiden saavuttamiseksi. (Ahonen & Lohtaja-Ahonen 2014, 13.)
Arvostus työryhmässä tarkoittaa puolestaan työntekijän kokemusta siitä, että hän on merkityksellinen osa tiimiä. Kun ihminen kokee tulevansa nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi omana itsenään, syntyy yhteyttä ja luottamusta. Nämä ovat perusedellytyksiä työlle ja hyvinvoinnille (Mielenterveystalo.)
Kuva: Pixabay.com
Palautteen antaminen tuntuu yllättävän hankalalta
Yhdysvaltalainen Dale Carnegie (2018, 49) kirjoitti jo 1930-luvulla yhdessä maailman tunnetuimmista self-help-teoksista, Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa, että syystä tai toisesta emme anna arvostusta ihmisille, vaikka arvostus on yksi laiminlyödyimmistä hyveistä. Työelämässä kannustus ja myönteiseen keskittyminen olisi varmin tapa lisätä onnistumisia (Ahonen & Lohtaja-Ahonen 2014, 19). Suomalaisia työpaikkoja vaivaa kuitenkin iso arvostusvaje ja puute palautteesta. Epävarmuus ja kiire lisäävät ihmisten kaipuuta palautteelle (Sarkkinen 2017.)
Miksi palautteen antaminen sitten tuntuu, ainakin minusta, usein niin vaikealta? Joissain amerikkalaisissa julkaisuissa suomalainen kulttuuri rinnastetaan aasialaisiin kulttuureihin kasvojen menettämisen pelon näkökulmasta. Suomalaiset pelkäävät ristiriitoja muiden kanssa ja sitä, että toinen loukkaantuu, suuttuu tai hämmentyy. Tämän takia myös palautteen, positiivisenkin, antaminen on meille vaikeaa (Ahonen & Lohtaja-Ahonen 2014, 54.)
Kehuja ei kuitenkaan kannattaisi pitää piilossa, koska myönteinen palaute auttaa ihmistä toimimaan oikein tulevissakin työtehtävissä. Positiivinen palaute antaa työkaverille mentaalista virtaa ja viestin, että hän on ammattitaitoinen osaaja sekä osa työporukkaa (Frisk 2021.)
Kuva: Pixabay.com
Kannustaminen jää piippuun
Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen on todennut suomalaisten elävän pihtaamisen kulttuurissa, jossa hyvää jaetaan vain pieninä annoksina. Tilalle pitäisi rakentaa raikas anteliaisuuden kulttuuri, ja ehkä helpoin anteliaisuuden tapa on palaute (Sarkkinen 2017.) Työkaverin kannustaminen onkin parhaiden työtiimien yhdistävä tekijä. Parhaat työtiimit nimittäin kehuvat toisiaan huomattavasti useammin kuin moittivat. Muuta ei tarvita kuin jokaisen ilon hetken huomaaminen ja työntekijät, jotka kertovat näistä havainnoistaan ääneen (Ahonen & Lohtaja-Ahonen 2014, 22.)
Voisinko itse toimia huomenna töissä, kuten parhaissa työtiimeissä toimitaan? Kun näen työkaverini kirjanneen hyvin asukkaan luokse tehdyn kotikäynnin, annan vilpitöntä positiivista palautetta laadukkaasta dokumentoinnista. Samalla muistutan kollegaani, että hän on erinomainen työkaveri ja hoitaa työnsä hyvin. Miksi enää ujostelisin tällaista, jonka tiedän tuovan arvokasta työtä tekevälle työtoverilleni hyvän mielen ja tunteen siitä, että häntä arvostetaan?
Kirjoittaja
Mikko Järvinen on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun avoimen väylän polkuopiskelija, joka päivittää tutkintoaan yhteisöpedagogista sosionomiksi. Järvinen on työskennellyt laaja-alaisesti lastensuojelussa lähes 15 vuotta. Nykyisin Järvinen työskentelee ohjaajana aikuisten mielenterveyskuntoutujien asumispalveluyksikössä Varsinais-Suomessa.
Lähteet
Ahonen R. & Lohtaja-Ahonen, S. 2014. Palaute kuuluu kaikille. 4. painos. Espoo: Human Interest.
Carnegie, D. 2018. Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa? Uudistettu laitos. Suom. R. Mäenpää. Helsinki: WSOY.
Frisk, M. 2021. Palautteen antaminen on paljon enemmän kuin kehuja ja sapiskaa – Näin onnistuu rakentava palaute. Hoitoalan ammattilaisten verkkolehti. Super. WWW-dokumentti. Julkaistu 8.6.2021. Saatavissa: https://www.superlehti.fi/tyoelama/palautteen-antaminen-on-paljon-enemman-kuin-kehuja-ja-sapiskaa-nain-onnistuu-rakentava-palaute/ [viitattu 28.3.2026].
Mielenterveystalo. Palautetietoinen kulttuuri ja työote vahvistavat yhteyttä työyhteisöissä. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/tyo/palautetietoinen-kulttuuri-ja-tyoote-vahvistavat-yhteytta-tyoyhteisossa [viitattu 28.3.2026].
Sarkkinen, M. 2017. Palaute on työelämän pienin suuri asia. Työpiste-verkkolehti. Työterveyslaitos. WWW-dokumentti. Julkaistu 20.3.2017. Saatavissa: https://www.ttl.fi/tyopiste/palaute-on-tyoelaman-pienin-suuri-asia [viitattu 28.3.2026].