Tag Archives: hyvinvointi

Miten kulttuurihyvinvoinnin voisi yhdistää osaksi elintaparyhmätoimintaa?

Kirjoittajat: Heidi Matilainen ja Katja Vähäkuopus

Sosiaali- ja terveysministeriö on nostanut kulttuurihyvinvoinnin osaksi elintapaohjauksen tarkistuslistaa. Tarkistuslista tukee rajapintatyöskentelyä elintapaohjauksen järjestämisessä kuntien, kaupunkien sekä hyvinvointialueiden välillä. (Elintapaohjauksen tarkistuslista 2022.) Pääsimme kulttuurihyvinvoinnin YAMK-opintoihin tehtävässä opinnäytetyössämme testaamaan yhtä elintapaohjauksen keinoa – Luovasti luonnossa ryhmätoimintaa. Opinnäytetyö toimi pilottiryhmänä Kunnan liikuntaneuvonnasta mieliluontoon -hankkeessa, jonka päätoteuttajana oli Oulun Diakonissalaitoksen Säätiö (ODL), Liikuntaklinikka. Tämä blogikirjoitus käsittelee opinnäytetyön käsitteitä ja tuloksia pääpiirteittäin.

Kulttuurihyvinvointi voidaan määritellä hieman eri tavoin riippuen siitä, mistä näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Kulttuurihyvinvointia voidaan tarkastella muun muassa ilmiönä, toiminnan kenttänä, alana tai yksilön kokemuksena (Lilja-Viherlampi 2021). Kaikkia olemassa olevia määritelmiä yhdistävänä tekijänä on kuitenkin yksilön oma kokemus hyvinvoinnistaan ja siitä, mitä kulttuuri on.

Kulttuurin ja taiteen yhteys ihmisen hyvinvointiin on koettu merkittäväksi. Kulttuuria ja taidetta voidaankin pitää yhtenä mielen hyvinvointia edistävänä tekijänä. Mielen hyvinvointi on merkittävä osa ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. (Positiivinen mielenterveys eli mielen hyvinvointi 2023.) Myös liikunnan ja luonnon hyvinvointivaikutukset ihmiselle on tunnistettu jo tuhansia vuosia sitten (Leppänen & Pajunen 2017, 21.)

Ainolanpuisto, Oulu (Katja Vähäkuopus)

Kulttuurihyvinvointi yhdistettynä liikuntaan, luontoon ja mielen hyvinvoinnin edistämiseen on ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämistä ja ohjausta myönteisiin elintapoihin. Elintapaohjaus on prosessi, jonka tarkoituksena on tarjota neuvoja ja ohjausta elämäntapamuutosten tekemiseen. (Elintapaohjaus on kunnan ja hyvinvointialueen yhteinen tehtävä 2023.) Kulttuurihyvinvoinnin voi löytää läheltä arjen pienistä asioista: metsän tuoksusta, mäenlaskusta, rauhallisesta kävelystä, lämpimästä auringonnoususta, kevään ensimmäisestä leskenlehdestä, ihanasta konsertista ystävän kanssa, lämpimästä kaakaosta keväthangilla tai romanttisesta elokuvasta.

Millaisia tuloksia saatiin aikaan?

Opinnäytetyössä mitattiin Luovasti luonnossa -ryhmään osallistuneiden mielen hyvinvointia kahden mittarin avulla. Ryhmään osallistui viisi työikäistä henkilöä, neljä naista ja yksi mies, heidän keski-ikänsä oli 42 vuotta. Eniten muutoksia saatiin esille ryhmäläisten mielen hyvinvoinnissa, jota mitattiin alku- ja loppukyselyssä Hopkins Symptom Checklist (HSCL) -kyselylomakkeen masennusta ja ahdistusoireita mittaavan osion avulla ja jokaisella ryhmäkerralla tehtävällä Profile of Moods States (POMS) -kyselyllä. HSCL-kyselyn tarkemmat tulokset on esitetty kuvassa 1 ja POMS-testin tulokset kuvassa 2.

KUVA 1. Mielen hyvinvoinnin keskimääräiset muutokset alku- ja loppukyselyn perusteella (N=5). Vastausvaihtoehdot olivat: 1=ei lainkaan, 2=jonkin verran, 3=melko paljon, 4=erittäin paljon.

”Ryhmästä hyötyivät erityisesti he, jotka liikkuvat terveyden kannalta liian vähän.”

KUVA 2. POMS-kyselyiden tulokset keskiarvoina kuvattuina, kaikki ryhmäkerrat (N=5).

POMS-kyselyn tuloksia arvioitiin 34 kysymyksellä, jotka voitiin luokitella kuuteen eri pääluokkaan. Jokaista tunnetta pystyi arvioimaan asteikolla 0-4 (0=ei yhtään, 1=hieman, 2= kohtalaisesti, 3=melko paljon ja 4=täysin). Pisteet laskettiin pääluokittain yhteen ja ryhmäläisten tuloksista laskettiin keskiarvot, jotka on kuvattu taulukossa 1. Mitä korkeammaksi pistemäärä nousi, sen voimakkaampi tunnetila oli kyseessä.

Taulukko 1. POMS-kyselyn tulosten luokittelu kuuden pääluokan mukaan.

JÄN = jännittyneisyyskokonaisluku kautta 24
MAS = masennuskokonaisluku kautta 28
VIH = vihakokonaisluku kautta 20
TAR = tarmokkuuskokonaisluku kautta 24
VÄS = väsymyskokonaisluku kautta 20
EPÄ = epävarmuuskokonaisluku kautta 20

Ryhmäläisten liikuntakäyttäytyminen muuttui ryhmäkertojen jälkeen niin, että liikkuminen muuttui rennommaksi ja osallistujat löysivät luontoliikunnan uudestaan. Luontosuhteessa tapahtui myös muutoksia, ja ryhmäläiset kertoivat ryhmätoiminnan nostaneen esiin kulttuurimaisemat sekä avartaneen silmiä siitä, mihin kaikkeen voi kiinnittää huomiota luonnossa (äänet, tuoksut, kasvit, eläimet).

Lehteä kantava etana (Vähäkuopus Katja)

Yhden ryhmäläisen kulttuurisuhde muuttui ryhmän aikana. Hän koki kulttuurin merkityksen ja kiinnostavuuden heränneen uudelleen. Ryhmäläiset toivat esille useita ideoita toiminnan kehittämiseen. Kaikki ryhmäläiset kokivat ryhmän hyödylliseksi tai melko hyödylliseksi. Osa oli alkanut oleskella enemmän ulkona. Heidän luonnossa liikkumisensa oli lisääntynyt, ja he olivat kokeneet saavansa enemmän jaksamista itselleen. Osa kertoi, että he olivat jaksaneet lähteä käymään kaupassa kävelyllä; asia, jota ei ollut aiemmin jaksanut tehdä. Osa koki mielen virkistyneen.

Maisema Turkansaaren sillalta, Oulu (Vähäkuopus Katja)

Opinnäytetyömme tulokset eivät ole yleistettävissä, vaan ne kertovat tutkitun ryhmän kokemuksista. Työmme avulla koemme löytäneemme yhden keinon yhdistää kulttuurihyvinvointi osaksi elintapaohjausta. Ryhmästä hyötyivät erityisesti he, jotka liikkuvat terveyden kannalta liian vähän. Liikunnallisesti aktiivisemmat olisivat toivoneet vielä enemmän liikunnallisuutta ryhmään. Kulttuurin ja luontoliikunnan yhdistäminen voi siis olla keino saada vähän liikkuvia liikkumaan. Tämä on tärkeä pitää mielessä sekä tutkia kulttuurin ja liikunnan yhdistämistä lisää. Rohkeat kokeilut voivat synnyttää jotakin uutta!

Kirjoittajat

Heidi Matilainen ja Katja Vähäkuopus ovat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kulttuurihyvinvoinnin YAMK-opinnoista valmistuneet opiskelijat.

Opinnäytetyömme herätti valtakunnallista kiinnostusta ja pääsimme esittelemään sen alustavia tutkimustuloksia valtakunnallisille Liikuntalääketieteen päiville syksyllä 2024, jossa teemana oli liikunta ja mielenterveys. Lisäksi hanke, jolle opinnäytetyön teimme, voitti valtakunnallisessa liikuntaneuvonnan seminaarissa Jyväskylässä 1. – 2.4.2025 liikuntaneuvonnan ”huippu malli” -tunnustuksen. Lisätietoa hankkeesta.  

Opinnäytetyömme löytyy Theseus-tietokannasta.

Lähteet

Elintapaohjauksen tarkistuslista. 2022. Sosiaali- ja terveysministeriö. WWW-dokumentti. Saatavissa https://stm.fi/documents/1271139/132877911/ElintapaohjauksenTarkistuslista.pdf/4e07bded-6dd0-61e4-f742-59d03252e998/ElintapaohjauksenTarkistuslista.pdf?t=1662720718208   [viitattu 13.5.2024].

Elintapaohjaus on kunnan ja hyvinvointialueen yhteinen tehtävä. 2023. THL. WWW-dokumentti. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtaminen/yhdyspinnat-hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisessa/elintapaohjaus-on-kunnan-ja-hyvinvointialueen-yhteinen-tehtava   [viitattu 13.5.2024].

Leppänen, M. & Pajunen, A. 2017. Terveysmetsä: tunnista ja koe elvyttävä luonto. Gummerus.

Lilja-Viherlampi, L-M. 2021. Mitä on kulttuurihyvinvointi? WWW-dokumentti. Saatavissa https://www.academia.edu/112990646/Mit%C3%A4_on_kulttuurihyvinvointi  [viitattu 1.6.2024].

Mitä mielen hyvinvointi on? S.a. WWW-dokumentti. Saatavissa https://www.mielenterveystalo.fi/fi/omahoito/mielen-hyvinvoinnin-omahoito-ohjelma/mita-mielen-hyvinvointi  [viitattu 1.6.2024].

Positiivinen mielenterveys eli mielen hyvinvointi. 2023. THL. WWW-dokumentti. Saatavissa https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/positiivinen-mielenterveys-eli-mielen-hyvinvointi  [viitattu 8.12.2024].

Työhyvinvointi kuuluu kaikille

Kirjoittaja: Elsa Valjakka

Jotta sosiaalialalla voidaan tuottaa palveluita tehokkaasti ja laadukkaasti, on
ensiluokkaisen tärkeää keskittyä pohtimaan, mitä työhyvinvointi on ja kuinka siihen
voidaan vaikuttaa. Työhyvinvoinnin kokemukseen vaikuttavia tekijöitä ovat työhön
liitetty turvallisuuden, mielekkyyden, terveyden ja hyvinvoinnin kokemus (Sosiaali- ja
terveysministeriö s.a.). Sosiaalialan työssä on kuitenkin tiedostettu, että
psykososiaalisen työn kuorma on suuri ja vaikuttaa merkittävästi koettuun
työhyvinvointiin (Pekkarinen 2023). Psykososiaaliset kuormitustekijät työssä voivat
liittyä työn järjestelyihin, sisältöön tai työyhteisön sisällä vallitsevien sosiaalisten
suhteiden toimivuuteen (Työsuojeluhallinto 2023).


Työhyvinvoinnin tila ja työssä kuormittavat tekijät

Miten Suomi voi? -tutkimuskooste tuo näkyväksi, että koronapandemia on jättänyt
jälkensä koko Suomen työhyvinvointiin (Työterveyslaitos s.a.). Kevan työhyvinvointia
käsittelevä tutkimus osoittaa, että sosiaali- ja terveysalan puolella koettu henkinen ja
fyysinen työkyky on menossa huolestuttavaa vauhtia alaspäin. Lisäksi työntekijät
kokevat, että työhyvinvoinnin kehityksen suunta työyhteisöissä on
laskusuhdanteessa. Erityisesti varhaiskasvatuksessa työskentelevät henkilöt
kuvaavat vaikuttamismahdollisuuksiensa ja voimavarojensa heikentyneen työhönsä
liittyen. (Pekkarinen & Pulkkinen 2023, 13–18, 32.)

Sosiaali- ja terveysaloilla on yleisesti ottaen ollut viime vuosien aikana merkittävin
määrä haasteita työvoiman saatavuudessa (Tehvameri 2021, 49–51). Sosiaalityön
kuormittavuus on tutkimuksissa tunnistettu. Sosiaalityössä asiakkaiden määrä on
yhtä työntekijää kohden suuri, työtahti kova ja asiakkailla useita ongelmia samaan
aikaan. Työkentillä asiakkaiden moniongelmaisuus aiheuttaa myös väkivallan uhkaa
ja konkreettisia väkivaltatilanteita. (Salo ym. 2016, 3, 6–8, 16.) Lastensuojelun
laitoshoidossa työskentelevät työntekijät kuvaavat myös olevansa tyytymättömiä
henkilöstön määrään suhteessa asiakkaisiin. Työmäärä yhtä ihmistä kohden lisää
työhön liittyviä paineita ja on tätä kautta yhteydessä työhyvinvointiin sekä palvelun
laadukkuuteen (Tiili & Kukkonen 2021, 23). On mielestäni oleellista pohtia ovatko
työntekijöiden rekrytointihaasteet seuraus siitä, että työn tiedetään olevan
kuormittavaa ja työhyvinvoinnin tätä kautta puutteellista. Kukapa haluaisi tietoisesti
altistaa itseään tarpeettoman suurille työpaineille ja stressille.

Työhyvinvointiin on mahdollista vaikuttaa

Vaikka työhyvinvointia uhkaavat monet tekijät, voidaan hyvinvoinnin kokemukseen
silti vaikuttaa. Miten Suomi voi? -tutkimushanke on koonnut tietoa yleisesti siitä,
kuinka työhyvinvointia voidaan lisätä. Tutkimushankkeen mukaan olisi yleisesti
alasta riippumatta oleellista panostaa työyhteisön sisäiseen vuorovaikutukseen.
Kaikkia kuuntelevalla ja kunnioittavalla työotteella voidaan saada paljon hyvää
aikaan. Lisäksi johtamisessa tulisi keskittyä nostamaan esille yhteisiä onnistumisia ja
kannustaa oman ammattitaidon kehittämiseen työmotivaation ylläpitämiseksi.
(Työterveyslaitos s.a.) Myös Tiilin ja Kukkosen (2021, 21) mukaan työyhteisöstä
saatava sosiaalinen tuki on tärkeää, koska sen avulla voidaan vähentää työstä
aiheutuvaa stressiä.

Organisaation tasolla olisi hyvä kiinnittää huomiota riittäviin
resursseihin ja siihen, että työt jakautuvat työntekijöiden kesken tasaisesti. Lisäksi
luomalla mahdollisuuksia vaikuttaa omaan työhön annetaan työntekijöille
mahdollisuus sovittaa työ- ja vapaa-aika paremmin yhteen. (Työterveyslaitos s.a.)
Myös henkilökohtaiset ominaisuudet voivat vaikuttaa työhyvinvointiin. Salon ja
kumppaneiden (2016, 24–25) mukaan omien tunteiden hallinta sekä tietoisuustaidot
auttavat käsittelemään asiakkaiden haastavia tilanteita, jolloin henkistä uupumusta ei
pääse tapahtumaan. Vastuu työhyvinvoinnin ylläpidosta kuuluu siis kaikille. Jokainen voi olla omalla
toiminnallaan vaikuttaa siihen, että Suomessa työhyvinvoinnin kokemus saadaan
taas nousuun.

Lähteet

Pekkarinen, H. 2023. Sosiaalialalla käynnistettävä työhyvinvointiremonitti. Talentia.
WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.talentia.fi/blogi/sosiaalialalla-onkaynnistettava-tyohyvinvointiremontti/ [viitattu 25.9.2023].

Pekkarinen, L. & Pulkkinen, J. 2023. Julkisen alan työhyvinvointi vuonna 2022.
Kevan tutkimuksia 2023:1. Helsinki: Keva. PDF-dokumentti. Saatavissa:
https://www.keva.fi/globalassets/2-tiedostot/ta-tiedostot/esitteet-jajulkaisut/julkisen_alan_tyohyvinvointi_2022.pdf [viitattu 25.9.2023].

Salo, P., Rantonen, O., Aalto, V., Oksanen, T., Vahtera, J., Junnonen, S.,
Baldschun, A., Väisänen, R., Mönkkönen, K. & Hämäläinen, J. 2016.
Sosiaalityöntekijöiden hyvinvointi. Sosiaalityön kuormittavuus, voimavaratekijät ja
sosiaalityöntekijöiden mielenterveys. Työterveyslaitos. PDF-dokumentti. Saatavissa:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131353/Sosiaality%C3%B6ntekij%C3%B6iden%20hyvinvointi.pdf?sequence=1 [viitattu 25.9.2023].

Sosiaali- ja terveysministeriö. s.a. Työhyvinvointi. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://stm.fi/tyohyvinvointi [viitattu 25.9.2023].

Tiili, A. & Kukkonen, J. 2021. Lapsen vuoksi. Lastensuojelun laitoshoidon
vetovoimatekijät ja alalta työntävät tekijät. Lastensuojelun keskusliiton verkkojulkaisu
2021:2. Helsinki: Talentia. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.lskl.fi/wpcontent/uploads/2021/03/Lapsen-vuoksi-Lastensuojelun-laitoshoidonvetovoimatekijat-ja-alalta-tyontavat-tekijat.pdf [viitattu 25.9.2023].

Tehvameri, T. 2021. Katsaus sote-alan työvoimaan. Toimintaympäristön
ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua. TEM toimialaraportti
2021:2. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. PDF-dokumentti. Saatavissa:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162852/TEM_2021_02_t.pd
f?sequence=1&isAllowed=y [viitattu 25.9.2023].

Työterveyslaitos. s.a. Miten suomi voi. WWW-dokumentti. Saatavissa:
https://www.ttl.fi/tutkimus/hankkeet/miten-suomi-voi [viitattu 25.9.2023].

Työsuojeluhallinto. 2023. Mitkä ovat työn psykososiaaliset kuormitustekijät. WWWdokumentti. Päivitetty 20.6.2023. Saatavissa:
https://www.tyosuojelu.fi/tyoolot/psykososiaalinen-kuormitus/kuormitustekijat [viitattu
25.9.2023].

Kirjoittaja

Elsa Valjakka on kolmannen vuoden sosionomiopiskelija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Sosiaalinen vaikuttaja – minäkö?

Johanna Hirvonen

Mitä ihmettä sosiaalinen vaikuttaja tarkoittaa? Viittaan termillä sosiaalialan ammattilaisten yhteen osaamisalueeseen – yhteiskunnalliseen vaikuttamistyöhön. Sosiaalisella vaikuttajalla on hyvinvointitietoa ja tietoa eriarvoisuutta ylläpitävistä rakenteista sekä rohkeutta ja välineitä suunnata valonheittimet näihin epäkohtiin ja viedä viestiä heille, jotka päätöksillään voivat heikentää tai vahvistaa ihmisten elämän peruspilareita – johtajille, kuntien päättäjille, valtakunnantason vaikuttajille, mutta myös suurelle yleisölle eli meille kaikille.

Miten voimme vaikuttaa johonkin sellaiseen, jonka olemassa olosta emme tiedä yhtään tai riittävästi? Ajatellaan vaikka virallisissa tilastoissa kansainvälisestikin vertailtaessa pienimuotoisena ongelmana näyttäytyvää nuorten asunnottomuutta, jota koskevaa tietoa on kuitenkin paljon piilossa ja joka ilmiönä vaikeuttaa oleellisesti nuoren säännöllistä ja turvallista arkea opiskeluineen tai työssä käynteineen. Jotta nuorten asunnottomuuteen voidaan vaikuttaa, piilossa olevaa tietoa täytyy saattaa näkyväksi. Tarvitsemme tietoa yhteiskuntamme rakenteista (esim. vuokrataso, asuntotarjonta, sosiaaliturvan ja asumisen tukijärjestelmän ongelmat), jotka osaltaan ylläpitävät ongelmaa.

Se, että tiedon avulla saadaan tehtyä näkymätöntä näkyväksi, ei vielä kuitenkaan riitä. Rakenteellisessa sosiaalityössä tarvitaan keinoja ja kanavia välittää tietoa päätöksentekoon, rohkeutta vaikuttaa ja areenoita, joilla tieto kuuluttaa julki. Ei ihan pikku juttu?

Ei, ei ihan pikku juttu, vaan varsin vaativa alan ammattilaisiin kohdistuva odotus täytettäväksi. Samalla myös yksi sosiaalialan työn osa-alue, jossa on vahva eettinen pohjavire: sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistäminen ”kaikkialla yhteiskunnassa niiden ihmisten osalta, joiden etua hän [sosiaalialan ammattihenkilö] ajaa.” (ks. Talentia. Sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet).

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen edellyttää työntekijältä

tietoa ja pätevän tiedon tuottamisen taitoja ja välineitä,
keskeisten sosiaalisten kysymysten tunnistamista ja jäsentämistä tiedon pohjalta,
työvälineitä ja rohkeutta välittää tietoa eteenpäin ja vaikuttaa tiedolla –päättäjiin, palveluiden käyttäjiin ja laajemminkin kansalaisiin,
monitoimijaista yhteistyötä asiakkaiden, eri alojen työntekijöiden, hallinnon ja päätöksentekijöiden kanssa

Entä mitä on se oleellinen tieto, johon vaikuttamistyö nojautuu? Se on ennen kaikkea tietoa ihmisten elämänolosuhteista ja -tilanteista, tietoa, joka auttaa meitä tunnistamaan epäoikeudenmukaisuutta, epätasa-arvoa, syrjään jäämistä ja huono-osaisuutta synnyttäviä ja ylläpitäviä yhteiskunnallisia rakenteita ja mekanismeja. Tai käänteisesti: se on tietoa, joka auttaa meitä tunnistamaan ihmisten hyvinvointia, yhteiskunnallista osallisuutta, osallistumista ja voimaantumista edistäviä rakenteita ja mekanismeja.

Yksi vaikuttamistyön väline on julkiseen keskusteluun osallistuminen. Tämän kirjoituksen myötä avattu Sosiaalinen vaikuttaja -blogi on tarkoitettu alustaksi, jolla Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Xamkin sosionomiopiskelijat eli tulevat sosiaalialan työntekijät pääsevät treenaamaan tätä ammattinsa osa-aluetta – tekemään näkyväksi sosiaalisia ilmiöitä liittyen yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen, ihmisten arkeen ja arjessa pärjäämiseen, syrjään jäämiseen tai mukaan pääsemiseen yhteiskunnassamme. Opiskelijoiden lisäksi Xamkin sosiaalialan opettajat voivat blogialustalle tuottamissaan teksteissä nostaa esiin sellaisia ajankohtaisia sosiaalialan kysymyksiä, joita esimerkiksi käsittelevät opiskelijoidensa kanssa omassa opetuksessaan.

Rakenteellinen työ odottaa tekijöitään!