Kirjoittaja: Kaisa Nieminen
Kävelet kadulla päihdeongelmaisen ihmisen ohi. Näetkö siinä ihmisen vai ongelman? Ihminen voi helposti jäädä päihderiippuvuuden varjoon. Haluan nostaa esiin päihdeongelmiin liittyvän stigman ja herättää lukijat pohtimaan, olisiko aika luopua haitallisista ennakkoluuloista.
Päihdeongelmista kärsivät kohtaavat ennakkoluuloja, syrjintää, ja heidät saatetaan esimerkiksi leimata rikollisiksi vain ihmisten ennakkoluulojen perusteella. Päihdeongelmaisia myös syyllistetään helposti sairaudestaan. (Rovamo & Toikko 2018.) Emmehän me muiden sairauksien kohdalla sano ihmiselle, että ”olet aiheuttanut tilanteesi itse, koita pärjätä”.
Kukaan ei omasta tahdostaan valitse päihderiippuvuutta. Päihderiippuvuus on sairaus siinä, missä muutkin. Silloin, kun ihminen on sairastunut riippuvuuteen, on aivoissa tapahtunut muutoksia, jotka vaikeuttavat päihteiden käytön lopettamisen, vaikka ihminen itse sitä haluaisikin. Jos ihminen voisi ”ottaa itseään niskasta kiinni ja ryhdistäytyä”, hän ei olisi silloin sairas.
Moni ajattelee, että riippuvuuden syntymiselle on jokin selkeä riskiraja, vaikka näin ei kuitenkaan ole. Kaksi olutta illassa voi tehdä ihmisen riippuvaiseksi siinä missä isompikin määrä. Alkoholi saa aivot vapauttamaan mielihyvää tuottavaa ainetta, jolloin aivot yhdistävät alkoholin mielihyvään. Pian aivot muuttuvat niin, että ”tavalliset” asiat eivät tunnu enää hyviltä. Normaaliin olotilaan pääseminen vaatii alkoholia. Toisto tekee ihmisen riippuvaiseksi, ei niinkään määrä. (Hyytiä 2018.)
Päihdeongelmiin liittyvä stigma on edelleen vahva (Jurvansuu & Rissanen 2021). Sitä kohdataan kaikkialla. Ennakkoluuloja esiintyy niin tavallisten kansalaisten keskuudessa kuin palvelujärjestelmässä, kuten terveydenhuollossa, sosiaalitoimessa ja poliisissa – juuri siellä, jossa avun pitäisi olla helposti saavutettavissa. Esimerkiksi leimaava puhe, kuten sanan ”juoppo” käyttö, voi lisätä häpeää ja estää avun piiriin hakeutumisen. (Rovamo & Toikko 2019.)
Avun piiriin hakeutumisen esteenä voi olla myös sisäistetty stigma, jolloin ihminen alkaa uskoa ympäristön kielteisiä käsityksiä ja liittää ne osaksi omaa minäkuvaansa. Sisäistetty stigma vaikuttaa ennen kaikkea itsetuntoon aiheuttaen häpeää ja osaamattomuuden tunnetta, jolloin kuntoutumisen mahdollisuudet heikkenevät. (Strand ym. 2023.)
Jokainen ihminen ansaitsee arvostavan ja inhimillisen kohtaamisen. Negatiivisten asenteiden ja ennakkoluulojen vähentämisen eteen on jokaisen meistä tehtävä työtä. Stigmojen vähentäminen on nostettu tärkeäksi aiheeksi myös nuorten huumekuolemien ennaltaehkäisyn suhteen. Alle 25-vuotiaiden nuorten kuolleisuus on huolestuttava ilmiö Suomessa. Päihteiden käyttö on jatkuvassa kasvussa, ja Suomessa huumeisiin kuolee ihmisiä enemmän kuin liikenneonnettomuuksissa. (Kailanto & Viskari 2022.)
Kuka vaan voi sairastua päihdeongelmaan, se voit olla sinä tai sinun lapsesi. Mieti siis tarkkaan, kun seuraavan kerran tarvitset apua, miltä tuntuisi, jos sinut kohdattaisiin ennakkoluulojen kautta ennen kuin ehtisit kertoa itsestäsi mitään. Päihdeongelma ei ole vain yksilön haaste vaan se on myös koko yhteiskunnan asenneongelma.
Inspiraation tekstiin sain instagramissa julkaistavalta @hapealeima-tililtä, jossa stigmaa käsitellään satiirin keinoin. Tilillä havainnollistetaan, miltä kuulostaisi, jos muista sairauksista puhuttaisiin samalla tavalla kuin päihde- ja mielenterveysongelmista.
Kirjoittaja
Kirjoittaja Kaisa Nieminen sosionomi(AMK)-opiskelija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.
Lähteet
Hyytiä, P. 2018. Addiktion neurobiologia. Lääketieteellinen aikakausikirja duodecim. WWW-Dokumentti. Saatavissa: https://www.duodecimlehti.fi/duo14556 [Viitattu 31.3.2026].
Jurvansuu, S & Rissanen, P. 2021. Päihteidenkäyttäjiin liittyvä stigma muuttuu hitaasti. PDF-Tiedosto. Saatavissa: https://tiedostot.a- klinikkasaatio.fi/tutkittua/tiimi_3_2021_paihteidenkayttajiin_liittyva_stigma_muuttuu_ hitaasti.pdf [Viitattu 31.3.2026].
Kailanto, S & Viskari, I. 2022. Huumekuolemien ehkäisyn Suomen malli. Suosituksia huumekuolemien ehkäisemiseksi. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. Helsinki. WWW- Dokumentti. Saatavissa: https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/8e454d6a- b0b4-4cf2-9ece-43fc3a551616/content [Viitattu 31.3.2026.]
Rovamo, E & Toikko, T. 2019. Päihde- ja mielenterveystyöhön kohdistetut negatiiviset asenteet ja assosiatiivinen stigma. Yhteiskuntapolitiikka. WWW- Dokumentti. Saatavissa: https://www.julkari.fi/server/api/core/bitstreams/425de721- 728a-4067-9863-2a3c690f346e/content [Viitattu 31.3.2026].
Strand, T., Ridanpää, S & Kotovirta, E. 2023. Suosituksia mielenterveyteen, päihdeongelmiin ja riippuvuuteen liittyvän stigman ja syrjinnän tunnistamiseen ja vähentämiseen. Kansanterveyden neuvottelukunnan mielenterveys-, päihde- ja riippuvuusasioiden jaosto. Sosiaali- ja terveysministeriö. WWW-Dokumentti. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/78ea1773- 5a6a-4619-a634-a4713f58a1f4/content [Viitattu 31.3.2026].