Kirjoittajat: Tarja Liikamaa, Taija Sievinen, Lauri Siiriäinen ja Jenni Tolonen
Sosiaaliala on suuressa murroksessa. Digitaalisten palveluiden lisääntyminen haastaa sekä työntekijöitä että asiakkaita. Vuoden 2023 alussa Suomessa aloittaa 21 hyvinvointialuetta, jotka vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluistamme sekä pelastustoimesta (Valtiovarainministeriö 2022). Valtakunnallisessa perhekeskuksien kehitystyössä on kärkeen nostettu digipalvelut, joiden nähdään vahvistavan yhteiskunnan tuottavuutta. (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos 2021a). Miten tämä näkyy perhekeskuksien tarjoamissa palveluissa hyvinvointialueilla? Ovatko kansalaiset eriarvoisessa asemassa palveluiden suhteen?
Tarkastelimme neljän eri hyvinvointialueen perhekeskusten sähköisiä palveluita hyvinvointialueiden sähköisten palveluportaalien avulla. Valitut alueet olivat Etelä-Savon, Kymenlaakson, Vantaan ja Keravan sekä Varsinais-Suomen hyvinvointialueet.
Digipalveluiden kehittäminen
Tekemämme katsauksen perusteella selviää, että hyvinvointialueet ovat hyvin eri tilanteissa sähköisten perhepalveluiden osalta. Esimerkiksi Varsinais-Suomen alueella ollaan vielä alkutekijöissä, kun taas Kymenlaaksossa ja Vantaan Keravan alueella digipalveluja on käytetty jo vuosia. Hyvinvointialueet ovat kehittäneet omia digipalveluitaan alueittain. Tarkastelumme herätti pohtimaan, miksi digipalveluja ei ole luotu valtakunnallisesti yhtenäisemmin? Näin resursseja voitaisiin säästää, ja palveluiden laatu ja saatavuus olisi yhdenmukaisempaa. Hyvänä esimerkkinä valtakunnallisesti yhtenäisestä digipalvelusta on tietojärjestelmä Wilma.
”Miksi digipalveluja ei ole luotu valtakunnallisesti yhtenäisemmin?”
Riskinä eriarvoisuuden lisääntyminen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2021b) tutkimuksen mukaan viidennes sähköisten palvelujen käyttäjistä koki tarvitsevansa apua verkkopalvelujen käytössä, eivätkä palvelut olleet heille esteettömiä. Sähköisten palvelujen käytön opastamiseen on valtakunnallisesti panostettu esimerkiksi hankkeiden avulla. Etelä-Savossa Vaikuttava etäpalveluohjaus -pilotissa ja Kouvolan kaupungin Digitaidoilla osalliseksi –hankkeissa on tuotu digiopastusta käyttäjän luokse hyvin tuloksin. (Kouvola.fi 2022).
Toisaalta esimerkiksi maaseudulla sähköiset palvelut voivat olla ainoa vaihtoehto pitkien välimatkojen vuoksi. Ongelmia tosin voi syntyä muun muassa huonojen verkkoyhteyksien vuoksi. Tämä pakottaa kysymään toteutuuko yhdenvertaisuus sähköisissä perhepalveluissa. Tarjonnassa on suuria eroja, eivätkä palvelut ole kaikkien saavutettavissa.
Haavoittuvimmassa asemassa olevia ei ole huomioitu riittävästi sähköisiä palveluja suunniteltaessa, mikä aiheuttaa eriarvoisuutta. Tämä on seikka, johon yhteiskunnassa tulisi panostaa, jotta digitaalisten palveluiden tavoitteet toteutuisivat (Kaihlanen ym. 2022). Parhaimmillaan digipalvelut madaltavat kynnystä hakea apua ja lisäävät tehokkuutta, mutta eivät voi täysin korvata kasvokkain tapahtuvaa palvelua. Digipalveluiden kautta ei pystytä tuottamaan empatiaa samalla tavoin kuin fyysisissä kohtaamisissa, jotka voivat olla esimerkiksi yksinäisille ihmisille hyvin merkittäviä tapahtumia. Sähköisistä palveluista on saatu pääasiassa hyvää palautetta, mutta niissä on näkynyt myös pelko lähipalvelujen vähenemisestä. (Korhonen 2016; Nieminen 2022.)
Kirjoittajat
Sosionomi, kokemusasiantuntija, Tarja Liikamaa, sosionomi, palvelupäällikkö Taija Sievinen, sosionomi, kuraattori Lauri Siiriäinen & sosionomi, projektikoordinaattori Jenni Tolonen opiskelevat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa hyvinvoinnin edistämisen YAMK-tutkintoa.
Lähteet
Kaihlanen, A., Kouvonen, A., Laukka, E., Heponiemi,T., Safarov, N., Valkonen, P. & Virtanen, L. 2022. Hyvinvointiyhteiskunnan digitaaliset palvelut yhdenvertaisiksi. 9 kriittistä toimenpidettä haavoittuvassa asemassa olevien huomioimiseksi. THL:n julkaisu. Saatavissa: https://www.aka.fi/globalassets/3-stn/1-strateginen-tutkimus/tiedon-kayttajalle/politiikkasuositukset/politiikkasuositukset/22_01_hyvinvointiyhteiskunnan_digitaaliset_palvelut_yhdenvertaisiksi.pdf [viitattu 19.10.2022].
Kouvola.fi. 2022. Digitaidoilla osalliseksi. Saatavissa: https://www.kouvola.fi/kouvolankaupunki/asiointi/digituki/ [viitattu 1.12. 2022]
Korhonen, T. 2016. Itsepalvelu voi vieraannuttaa nuoret ihmisten kohtaamisesta – “Ne ovat kuumottavia tilanteita”. WWW-dokumentti. Päivitetty 31.8.2016. Saatavissa: https://yle.fi/a/3-9130761 [viitattu 22.10.2022].
Nieminen, M. 2022. Sähköpostihaastattelu. 11.10.2022. Kymsoten vastaava perhekeskuskoordinaattori.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021a. Sähköisten palveluiden käyttö on lisääntynyt: joka viides asioi sähköisesti sosiaali- tai terveydenhuollossa viime vuonna. Artikkeli. Saatavissa: https://thl.fi/fi/-/sahkoisten-palveluiden-kaytto-on-lisaantynyt-joka-viides-asioi-sahkoisesti-sosiaali-tai-terveydenhuollossa-viime-vuonna [viitattu 16. 10.2022].
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. 2021b. Perhekeskusten kehittäminen LAPE-muutosohjelmassa. Saatavissa: https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/lapsi-ja-perhepalveluiden-muutosohjelma-lape-/perhekeskukset [viitattu 22.10.2022].
Valtiovarainministeriö. 2022. Sote-uudistus. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://vm.fi/sote-uudistus. [Viitattu 22.10.2022].