Monthly Archives: kesäkuu 2022

Yksinasuvien tulevaisuuskuvat

Kirjoittaja: Laura Korkeila

Asun rivitaloyhtiössä, jossa on 13 asuntoa. Näistä viidessä asunnossa asutaan yksin, omani mukaan lukien. Olen heistä ainut, joka elää yksin ilman perhettä. Muilla on aikuistuneet lapset avo- tai avioeron jälkeen ja kaksi elää yksin leskeksi jäämisen seurauksena. Muissa asunnoissa, seitsemässä, asuu pariskunta ja yhdessä huoltaja, jolla on kaksi lasta. Toisin sanoen taloyhtiömme pihalla ei vilise kasapäin lapsiakaan, vaikka perheitä on enemmistö. Taloyhtiömme asuntokunnat kuvastavat hyvin yhteiskuntamme nykytilaa. Lapsia syntyy vähän, mutta yksinasuvia on paljon.

Tilastokeskuksen mukaan yksinasuvia on nyt Suomessa yli 45 % kaikista asuntokunnista. Yli miljoona suomalaista asuu yksin. Nämä lukemat eivät ole pieniä suhteutettuna koko väestöömme. Siltikin yhä edelleen on valloilla käsitys, että yksin asuminen on ihmisen elämässä välivaihe ennen perheellistymistä, avo- tai avioeron jälkeen tai leskeksi jäämisen myötä. Huomattavaa on kuitenkin se, että tämä käsitys on vanhentunut. Yksinasuvien joukossa on iso joukko niitä, joille yksin asuminen on elämäntapa.

Olipa peruste mikä tahansa yksin asumiselle, on yksin asuva täysivaltainen kansalainen joukossamme. Monesti törmään yksinasuvista käsitykseen siitä, että hän on jotenkin erikoinen tai ronkeli. Yksinasuvaa pidetään siis jollain tavoin viallisena, epänormaalina. Hän ei kelpaa puolisoksi tai hän on niin itsenäinen, ettei ota ketään luokseen asumaan. Näitä kommentteja olen saanut itsekin kuulla lukuisia kertoja. Onko kuitenkaan näin? Voisiko kuitenkin olla niin, että kaikkien ihmisten elämän käsikirjoituksessa perhettä tai edes puolisoa ei ole mukana?

Se, miksi suomalainen tyypillisimmillään tarkastelee, yksinasuvan olevan jotenkin erikoinen tai ronkeli, kertoo suomalaisten tarkastelutavasta asioihin. Erikoinen ja ronkeli viittaa ongelmakeskeiseen tarkasteluun. Mitä jos katsoisimme asiaa vähemmän ongelmakeskeisesti, jopa positiivisesti? Mitä hyvää yksin asumisessa on, kun kerran yli miljoona suomalaista tekee sen joka päivä?

Usein sanotaan, että yksinasuva on vapaa. Mistä yksinasuva on vapaa? Yhteisöstä, yhteiskunnasta vai ympäristöstä? Yhteisöjä on muitakin kuin perhe, on naapurit tai ystäväpiiri. Yhteiskunnallisesti katsoen yksinasuvalla on myös veronmaksu-velvollisuus. Sentään vanhanpiian verosta on päästy eroon, luojan kiitos. Yksinasuvalla on tasavertainen velvollisuus ympäristöään kohtaan sen huolehtimisesta ja siistinä pitämisestä. Ilmaan jää siis yhä vaille selkeää vastausta kysymys, mistä yksinasuva on vapaa.  

Yhteiskuntamme nojaa edelleen pitkälti siihen, että perheellistyminen nähdään luonnollisena osana ihmisen elämänkaarta ja poliittiset päätöksenteot perustellaan usein perheiden kautta. Ensi vuonna ovat eduskuntavaalit. Tahtoisin nähdä poliittisten puolueiden uudistuvan ja keskittyvän puheissaan myös meihin yksin-asuviin. Myös meillä on äänivalta, ja meidänkin äänemme on tärkeä.  

Yksinasuvien tulevaisuus on yhteiskunnallisesti tärkeä asia. Onhan meitä yksinasuvia merkittävä osuus kansalaisten joukossa. Opinnäytetyöni tulee tutkimaan yksinasuvien hyvinvoinnin tulevaisuutta ja tulevaisuuskuvia. Tutkimukseni metodologinen tausta on tulevaisuudentutkimuksessa ja aineistokeruumenetelmänä on eläytymismenetelmä. Tutkimukseen osallistuville, tässä tapauksessa yksin-asuville, lähetetään sähköinen Forms-lomake, joka sisältää tutkijan aloittaman kehyskertomuksen. Tutkimukseen vastaajat jatkavat annettua kehyskertomusta omalla kuvailullaan tai tarinallaan. Kehyskertomuksia on tutkimuksessa mukana kaksi, jotka jaetaan tutkimukseen osallistuvien kesken. Kehyskertomukset varioivat siten, että ensimmäinen kertomus käsittelee yksinasuvien positiivista tulevaisuutta ja toinen kertomus yksinasuvien negatiivista tulevaisuutta.  

Tutkimusaineistona tulevat olemaan yksinasuvien kirjoittamat tarinat, joista diskurssi-analyysimenetelmin pyritään löytämään erilaisia diskursseja liittyen yksinasuvien hyvinvoinnin tulevaisuuteen ja tulevaisuuskuviin. Näistä diskursseista on tavoite löytää asioita, jotka antavat eväitä yksinasuviin kohdistuviin yhteiskunnallisiin päätöksiin ja ratkaisuihin. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on saada esille asioita, jotka liittyvät tulevaisuuden hyvinvointipalveluihin ja niiden kehittämiseen.  

Tutkimus tehdään yhteistyössä Suomen yksinasuvat ry:n kanssa ja opinnäytetyön on tarkoitus valmistua loppuvuodesta 2022. Siihen mennessä on tulevat eduskuntavaalit askeleita lähempänä ja me yksinasuvat odotamme, millaisia poliittisia linjauksia ja yhteiskunnallisia avauksia yksinasuviin liitetään päätöksenteossa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.  

Tutkimusaineistona tulevat olemaan yksinasuvien kirjoittamat tarinat, joista diskurssianalyysimenetelmin pyritään löytämään erilaisia diskursseja liittyen yksinasuvien hyvinvoinnin tulevaisuuteen ja tulevaisuuskuviin. Näistä diskursseista on tavoite löytää asioita, jotka antavat eväitä yksinasuviin kohdistuviin yhteiskunnallisiin päätöksiin ja ratkaisuihin. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on saada esille asioita, jotka liittyvät tulevaisuuden hyvinvointipalveluihin ja niiden kehittämiseen.

Kirjoittaja

Kirjoittaja on sosionomi YAMK -opiskelija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa.

Etsivän nuorisotyöntekijän havaintoja nuorten yksinäisyydestä

Kirjoittaja: Hanna-Riikka Sepponen

Toimin etsivänä nuorisotyöntekijänä Kouvolan kaupungin Nuorisopalveluilla. Arkihavainnoissani sekä kollegoiden kanssa keskusteluissa yksinäisyys valitettavasti näyttelee merkittävää roolia nuorten elämässä. Nuorilla ei välttämättä ole ympärillään sellaisia ihmisiä, joille voisi tai uskaltaisi puhua omista asioista. Kavereita ei ole tai he eivät ole riittävän läheisiä. Myöskään sukulaisia ei haluta kuormittaa oman elämän asioilla. Joillain nuorilla eristäytymisen ja yksinäisyyden malli on saatu lapsuudenkodista. Myös sellaiset nuoret, jotka viettävät aikaa toisten seurassa saattavat kokea ulkopuolisuutta sekä kohtaamattomuutta. (Kouvolan etsivä nuorisotyö 2021.)

Haasteena yksinäisyys ja syrjäytyminen

Valtakunnallisessa käytössä olevassa Sovari – sosiaalisen vahvistumisen mittarissa etsivän nuorisotyön asiakkaina olevat nuoret ja nuoret aikuiset arvioivat palvelun toteutusta ja muutoksia elämäntaidoissaan. Vuoden 2021 Sovari–kysely kokoaa 2 145 nuoren näkemykset etsivästä nuorisotyöstä ja sen vaikutuksista sosiaalisen vahvistumisen näkökulmasta. Tuloksista käy ilmi, että 27 % nuorista on saanut tukea yksinäisyyteen, 26 % tukea kaveri- ja perhesuhteisiin ja 4 % kiusaamiseen liittyen. (Kinnunen 2021.)

Kouvolan etsivän nuorisotyön Sovari-kyselyn tulokset vuodelta 2021 kertovat, että 19 % nuorista on saanut tukea yksinäisyyteen ja 27 % tukea kaveri- ja perhesuhteisiin. Kiusaamiseen liittyvät aiheet eivät viime vuonna nousseet työskentelyyn. (Kinnunen 2021.) Viime vuosi oli ensimmäinen, jolloin yksinäisyyteen liittyvää teemaa kyselyssä käsiteltiin. Tulokset herättävät toiveikkuutta siitä, että etsivässä nuorisotyössä yksinäisyyden teeman parissa työskennellään tosissaan. Miten etsivän nuorisotyön menetelmin nuorten ja nuorten aikuisten yksinäisyyteen voidaan vaikuttaa vielä tehokkaammin?

Etsivän nuorisotyön asiakkailla yksinäisyyden kokemukset ovat yleisempiä kuin samanikäisten nuorten parissa keskimäärin. 15–29-vuotiaat työn, koulutuksen ja harjoittelun ulkopuolella olevat NEET-nuoret kokevat syrjäytymisen olevan ennen kaikkea syrjäytymistä sosiaalisista suhteista. 57 % NEET-nuorista kokee ystävien puutteen syrjäytymisen syyksi. Niiden osuus, joilla ei ole yhtään ystävää, on valtaväestöä suurempi NEET-nuorilla. (Gretschel & Myllyniemi 2017.)

Kohti turvallista vertaisryhmää

Yksinäisyys voi kroonistua. Tällöin siitä muodostuu persoonallisuuspiirre, jonka vuoksi nuori ei kykene hahmottamaan itseään ei-yksinäisenä. Yksinäisyyden tuntemuksia ja sen seurauksia voi olla vaikeaa nähdä itse, jos niihin on tottunut. (Välimäki ym. 2018.) Yksinäisyyden pitkittyessä vaikutukset laajenevat psyykkiseen oireiluun kuten masentuneisuuteen, eristäytyneisyyteen, ahdistuneisuuteen ja itsetuhoisuuteen. Nuoruudessa koettu ulkopuolisuus voi vaikuttaa opiskelu- ja työuralta syrjäytymiseen ja ilmetä viimesijaisten palveluiden lisääntyneenä tarpeena. Näin ollen yksinäisyydellä on yhteiskunnallista turvallisuutta heikentäviä vaikutuksia. (Junttila 2022.)

Tehokkaimpia yksinäisyyden ehkäisyn keinoja ovat sosiaalisten taitojen vahvistaminen ja sosiaalisten mahdollisuuksien lisääminen sekä yhteisöllisyyden vahvistaminen ja kielteisten ajattelumallien käsittely (Junttila 2022).

Etsivä nuorisotyöntekijä on haavoittuvassa asemassa olevien yksinäisten nuorten tuki. Työntekijä luo nuorelle kokemuksia siitä, että hän ei ole yksin asioidensa kanssa. Lisäksi tiivis työskentelysuhde voi vähentää yksinolon kokemusta. Vaikka etsivän nuorisotyön asiakassuhteet voivat olla pitkiä, ne ovat kuitenkin määräaikaisia. Siksi onkin tärkeää tarjota nuorelle mahdollisuuksia kohdata muita nuoria tuetusti ja rakentaa nuorelle positiivisia kokemuksia vertaisryhmässä olosta. Etsivän nuorisotyön painopistettä tulisi mielestäni siirtää enemmän kohdennettuun ryhmätoimintaan ja yhteisöllisten kokemusten tarjoamiseen, yksilötyötä kuitenkaan unohtamatta.

Lähteet

Gretschel, A. & Myllyniemi, S. 2017. Työtä, koulutus- tai harjoittelupaikkaa ilman olevien nuorten käsityksiä tulevaisuudesta, demokratiasta ja julkisista palveluista – Nuorisobarometrin erillisnäyte/aineistonkeruu.  Nuorisotutkimusseura ry. PDF-dokumentti. Päivitetty: 5.12.2017. Saatavissa: https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/hankkeet/nuorisobarometrin-erillisnayte/eriarvoistumistyoryhma_gretschelmyllyniemi_neet_aineistokooste_05122017_nettiin.pdf [viitattu 18.5.2022].

Junttila, N. 2022. Lasten ja nuorten yksinäisyys on lisääntynyt jo pitkään – pandemia on heikentänyt tilannetta entisestään. Blogi. Päivitetty 13.1.2022. Saatavissa: https://www.mustread.fi/artikkelit/lasten-ja-nuorten-yksinaisyys-on-lisaantynyt-jo-pitkaan-pandemia-on-heikentanyt-tilannetta-entisestaan/ [viitattu 18.5.2022].

Kinnunen, R. 2020. Sovari: Etsivän nuorisotyön Sovari 2021 – tulokset: Kouvola. Into – etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry. PDF-dokumentti. Päivitetty: 2.5.2022. Saatavissa: https://tpysuomi.sharepoint.com/sites/Sovari/Jaetut%20asiakirjat/Forms/AllItems.aspx?ga=1&id=%2Fsites%2FSovari%2FJaetut%20asiakirjat%2FGeneral%2FSovari%20ENT%202020%2D2021%20tulokset%20organisaatiot%2F132%20Kouvola%2FSovariENT%20TULOS2021%20132%20Kouvola%2Epdf&parent=%2Fsites%2FSovari%2FJaetut%20asiakirjat%2FGeneral%2FSovari%20ENT%202020%2D2021%20tulokset%20organisaatiot%2F132%20Kouvola [viitattu 18.5.2022].

Kouvolan etsivä nuorisotyö. 2021. Nuorten elinolojen raportti 2021: Kouvolan etsivän nuorisotyön havaintoja. PDF-dokumentti. Päivitetty: 4.4.2022. Saatavissa: https://www.nuortenkouvola.fi/wp-content/uploads/sites/4/2022/04/Nuorten-elinolojen-raportti-2021.pdf [viitattu 18.5.2022].

Välimäki, V., Ranta, M., Grönlund, H., Junttila N. & Pessi, A. 2018. Yksin yli opistokaupungissa: opiskelijoiden yksinäisyyskokemukset elämänkulun tutkimusperinteen näkökulmasta. Nuorisotutkimus 36: 3. PDF-dokumentti. Päivitetty: 3.2018. Saatavissa: https://elektra.helsinki.fi/oa/0780-0886/2018/3/yksinyli.pdf [viitattu 18.5.2022].

Kirjoittaja

Kirjoittaja on etsivä nuorisotyöntekijä ja viimeisen vuoden sosionomiopiskelija Xamk Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.