Monthly Archives: tammikuu 2022

Omistatko velkaa? Ei syytä häpeään

Kirjoittajat: Niina Autio, Jenni Greijula, Niina Heiskanen, Laura Kilpiä

Opiskelemme sosiaalialan YAMK-tutkintoa hyvinvoinnin edistämisen koulutusohjelmassa. Tehtävänä oli kirjoittaa artikkeli aiheesta toimeentulo ja työllisyys. Valitsimme artikkelimme näkökulmaksi velkaantumisen ja siitä aiheutuvan häpeän tunteen. Tämä blogikirjoitus on tiivistelmä artikkelista. Halusimme tuoda esille aiheen, joka koskettaa useita ja josta puhutaan melko vähän.

Maaliskuussa 2020 alkanut koronapandemia aiheutti maailmanlaajuisen terveyskriisin, mutta sen seurauksena tuli myös monia koskettava toimeentulon kriisi. Rajoitusten myötä ihmiset jäivät koteihinsa, ja usealta freelancerilta ja yksinyrittäjältä loppuivat työt. Pandemian myötä myös työttömien määrä kasvoi, ja moni säännöllistä tuloa saava joutui lomautetuksi.

Miksi velkaannumme?

Kokemus köyhyydestä ja rikkaudesta riippuu paljolti siitä, millainen tulotaso ympärillä olevilla ihmisillä on. Jatkuva vertailu naapureihin ja tarve pysyä samassa kulutustahdissa on turhaa. Naapurin hieno autokin voi olla velkarahalla ostettu.

Velkaantumista esiintyy kaikissa tuloluokissa. Velka ei ole aina huono asia, koska se myös mahdollistaa asioita. On hyvä muistaa, että velan määrä tulee suhteuttaa oikein omiin käytettävissä oleviin tuloihin. Lisäksi olisi hyvä olla taloudellista ”puskuria” pahan päivän varalle.

Velkaantuminen ei ole aina oma syy. Se voi aiheutua monista elämäntilanteen muutoksista, esimerkiksi avioerosta, sairastumisesta tai läheisen kuolemasta. Taustalla voi olla erilaisia riippuvuuksia, osaamattomuutta rahankäytössä tai yksinkertaisesti se, että elää yli varojensa.

Nykyisin vain harva kantaa mukanaan käteistä. Nettivaatekaupoissa voi käyttää Visaa, ravintoloissa DinersClub-korttia, ulkomaan reissuilla MasterCardia, huonekalukaupoilla liikkeen omaa korttia, elektroniikkaliikkeessä aktiivirahakorttia ja ruokakaupan Plussakorttiin saa luotto-ominaisuuden. Raha on muuttunut muoviksi, ja velaksi elämisestä on tullut yksi tapa kattaa jokapäiväisiä elinkustannuksia.

Lähde: Word-kuvapankki

Miksi velkaantuminen aiheuttaa häpeää?

Velkaongelmat koetaan häpeällisiksi kenties siksi, että niiden nähdään johtuvan ennen kaikkea velallisen omasta toiminnasta. Kun ihminen menettää oman taloudenhallintansa ja velkaantuu, häpeän tunne saattaa vallata mielen. Häpeä voi tuntua katumuksena, ahdistuksena, kunnianmenetyksenä ja huonommuuden tunteena.

Tilanne haltuun – peliä ei ole menetetty

Kasaantuvatko laskut? Talouden hälytysmerkit voivat näkyä arjessa esimerkiksi jatkuvana eräpäivien siirtämisenä, maksuajan lisäämisenä tai yöunien menettämisenä. Lainaa lyhennetään uudella lainalla, ja lopulta maksuhäiriömerkintöjen ja ulosoton pelko voi johtaa laskujen avaamatta jättämiseen.

Hyvä taloudenhallintataito vaikuttaa oman elämän hallintaan ja itsenäisyyteen, mahdollisuuksiin toteuttaa omia unelmia sekä kykyyn ymmärtää muiden taloudellisia haasteita. Rahan arvostusta, talousosaamista ja taloudenhallintataitoja kannattaa opetella jo pienestä pitäen: oman talouden ymmärtäminen on elämäntaito. Jos olet ajautunut talousvaikeuksiin, on tärkeää puhua asiasta jonkun kanssa. Kaikista talousmurheista voi selvitä.

Kirjoittajat

Niina Autio, Jenni Greijula, Niina Heiskanen ja Laura Kilpiä opiskelevat sosiaalialan YAMK-tutkintoa hyvinvoinnin edistämisen koulutusohjelmassa Xamkissa.

Asiakasturvallisuus sosiaalihuollossa muuttuvassa maailmassa

Kirjoittajat: Elina Koivumäki ja Tuuli Niemelä

Tässä blogissa mietimme asiakasturvallisuutta lastensuojelun sijaishuollossa ja vanhustenhuollossa. Käytämme esimerkkeinä viime vuosina tapahtuneita väkivallan tekoja, jotka koskettavat sosiaalihuoltoa. Olisiko henkilökunta voinut toimia toisin, niin ettei väkivallantekoja olisi tapahtunut Turussa syksyllä 2021 tai Koskelassa 2020?  Työntekijät ovat varmasti joutuneet pohtimaan omaa toimintaansa sekä sitä, olisiko heidän pitänyt jotenkin toimia toisin. Meidän sosiaalihuoltoalan ammattilaisten tulisi olla askeleen edellä asiakasturvallisuudessa, mutta miten?

Valvontaan ja sen kehittämiseen on panostettu viime vuosina. Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (26.6.2015/817) avulla on nostettu esille toimintaympäristön kehityshaasteita, kuten henkilöstömitoitukset. Hyvän asiakasturvallisuuden takaamiseksi sosiaalihuollon yksiköissä on työntekijöiden oltava perillä lainsäädännöstä ja eettisistä periaatteista. Työympäristön ja resurssien on myös oltava asianmukaiset. Yksi keskeisin riski lastensuojelutyössä on asiakkaiden määrä suhteessa työntekijöihin, jolloin työntekijä ei ehdi paneutua yksittäisen asiakkaan tilanteeseen. (Välimäki ym. 2021, 184.)

Uuden vanhuspalvelulain myötä voidaan taata, että henkilöstömitoitus toteutuu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) suorittaa kaksi kertaa vuodessa seurantakyselyn, ja jos mitoitus ei täyty tai kyselyyn ei vastata yksikössä ollenkaan, aluehallintovirasto käynnistää valvonnan kyseiseen yksikköön. YLE uutisoi 9.12.2021, että hallituksen esitys lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä kohden olevan asiakasmäärän rajoittamisesta on mennyt läpi (Tanninen 2021). Muutos on tärkeä askel kohti asiakasturvallisuutta.

Lähde: Pixabay.com

Kysyimme 18.10.2021 Aluehallintoviraston ylitarkastaja Jaana Aarniolta sähköpostitse, olisiko hänellä näkemystä samankaltaisuuksista lasten sijaishuollossa ja ikäihmisten itsemääräämisoikeudessa. Hän vastasi seuraavasti: ”Lastensuojelulaissa on selkeämmin määritelty itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet ja toisaalta myös sen edistämisen periaatteet. Ikäihmisiä koskevassa lainsäädännössä näitä ei ole.” (Aarnio 26.10. 2021.)

Koskelan tapauksessa poliisin selvityksen perusteella ketään ei ollut syytä epäillä virkavelvollisuuden rikkomisesta tai muista rikoksista. Lastensuojelun työntekijöiden ja viranhaltijoiden osalta asiassa ei todettu virkavelvollisuuden laiminlyöntiä (Kirsi 2021). Nuoresta oli tehty virka-apupyyntö poliisille. Lastensuojelulaitoksen työntekijät ovat kertoneet, että kyseisenä viikonloppuna yksikön henkilöstöresurssit olivat pienet ja työntekijät kokemattomia. Varahenkilöstöön ei oltu yhteydessä. Nuoren läheisverkostoon oltiin yhteydessä ja häntä yritettiin tavoittaa puhelimitse ja viesteillä. Yksiköllä ei ollut autoa, mikä on voinut vaikuttaa nuoren etsintään. (Kirsi 2021.)

Mediassa käsitellään paljon lastensuojelun sekä ikäihmisten palvelujen epäkohtia, joihin on syytäkin puuttua, mutta paljon on olemassa myös hyviä käytäntöjä.  Kehittämistyö on ottanut usein askelia eteenpäin, kun puutteita asiakasturvallisuudessa on havaittu kentällä. Eri toimialoilla asiakasturvallisuudesta huolehditaan laadukkaasti ja samansuuntaisesti, mutta siitä huolimatta ikäviä asioita voi tapahtua.

Lähteet

Aarnio, J. 2021. Ylitarkastaja. Sähköpostikeskustelu 18.10. – 26.10.2021. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto.

Kirsi, K. 31.8.2021. Poliisi selvitti: Koulu ja lastensuojelu toimivat lain mukaan ennen 16-vuotiaan surmaa Koskelassa, lastensuojelulaitoksen olosuhteet jännitteiset. www-sivu. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-12079020. [viitattu 8.10.2021]

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 26.6.2015/817

Tanninen, J. 9.12.2021. Tampere valmistuu lakimuutokseen: lisää lasten ja nuorten sosiaalityöntekijöitä. www-sivu. Saatavilla: https://yle.fi/uutiset/3-12222092 [viitattu 10.12.2021]

Välimäki, S., Vornanen, R., Vanjusov, H. & Hämäläinen, J. 2021. Asiakasturvallisuus lastensuojelussa. Teoksessa Kurki, T., Jylhä, V. & Kekoni, T. (toim.) Asiakasturvallisuus sosiaali- ja terveysalalla. Tallinna: Gaudeamus Oy. 161–187.

Kirjoittajat

Tuuli Niemelä työskentelee lyhytaikaisessa sijaishuollossa ja Elina Koivumäki palvelupäällikkönä vanhuspalveluissa. Molemmat opiskelevat hyvinvoinnin edistämisen Yamk-tutkintoa Xamk:ssa.