Monthly Archives: joulukuu 2021

Asiakasturvallisuuden palapeliä kokoamassa

Kirjoittajat: Elina Kataja, Anne Katajamäki, Saija Kettunen ja Sirpa Koistinen

Lähde: mukaellen Pixabay.com

Muuttuva sosiaalityö haastaa jokaista meitä alalla työskentelevää. Ajalle ominainen aivotyön lisääntyminen kuormittaa työntekijöitä ja sen merkitys asiakasturvallisuuteen on keskeinen. Sosiaalityön ajankohtaisista kysymyksistä asiakasturvallisuus on mielestämme tärkeä, koska se liittyy aivan kaikkeen tekemiseemme asiakastyössä. Hyvin johdettu, hyvinvoiva työntekijä edistää asiakasturvallisuuden toteutumista.

Asiakasturvallisuuden haasteita

Työhyvinvointi, asiakasturvallisuus ja johtaminen muodostavat mielenkiintoisen palapelin, jossa jokaisen palan sisältö itsessään on jo runsas. Lisäksi palojen yhteensovittaminen on haastavaa. Asiakas odottaa saavansa turvallista ja oikea-aikaista palvelua tutulta, pitkäaikaiselta työntekijältä. Elämme kuitenkin parhaillaan aikaa, jolloin työntekijän markkinat mahdollistavat työpaikan vaihdokset entistä useammin. Useilla sosiaalityön kentillä, esimerkiksi lastensuojelussa ja vanhustenhuollossa, työntekijöiden vaihtuvuus on suurta. Asiakasturvallisuuden näkökulmasta tilanne on todella haastava.

Sosiaali- ja terveysministeriön (2017, 14) mukaan asiakasturvallisuuden toteutuminen on organisaation johdon ja esimiesten vastuulla. Heidän toiminnallaan luodaan edellytykset asiakasturvallisuuden toteutumiselle. Johtamista haastavat tässä ajassa kiristyvä taloustilanne ja kaiken aikaa lisääntyvä työvoimapula sosiaalialan osaajista.

Työhyvinvoinnin ajan ilmiöitä

Aivotyön käsite, merkitys työhyvinvoinnille ja välillisesti asiakasturvallisuuden toteutumiselle käytännön työssä, on ajankohtainen aihe. Nykyisin työ on suurelta osin kognitiivista työtä eli aivotyötä. Työssä on huomattava ja muistettava asioita, keskityttävä kirjallisiin töihin, ongelmien ratkomiseen, päätösten tekemiseen, tietojen ja taitojen päivittämiseen, ideointiin sekä tietojen välittämiseen eri yhteistyötahojen kesken. Työntekijöitä kuormittavat jatkuvat työn keskeytykset, kiire, töiden pirstaleisuus ja usean asian yhtäaikainen mielessä pitäminen.

Eettinen toiminta edellyttää arvovalintojen tekemistä sekä oikean ja väärän pohdintaa. Työntekijät kuormittuvat tilanteissa, joissa he eivät voi toimia eettisesti kestävällä tavalla tai he huomaavat muiden toimivan epäeettisesti. Usein kiire vaikuttaa tähän kokemukseen, kun koetaan, että työtä ei pystytä tekemään niin hyvin kuin haluttaisiin. Sosiaalialan etiikasta puhuttaessa tarkoitetaan yleensä asiakkaan oikeutta hyvään ja oikeudenmukaiseen kohteluun ja hoitoon. Alan ammattilaisten velvollisuus on huolehtia, että asiakkaan oikeudet toteutuvat. (Fagerström ym. 2016, 63.)

Visiosta käytäntöön

Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategiassa 2022–2026 on visioitu Suomen olevan asiakas- ja potilasturvallisuuden mallimaa vuonna 2026 (STM 2021, 16). Asiakasturvallisuutta toteuttamaan tarvitaan hyvinvoivia työntekijöitä. Siihen päästään esihenkilöiden, työntekijöiden ja asiakkaiden tiiviillä yhteistyöllä. Se vaatii myös panostamista johtamiseen, työntekijöiden sitouttamiseen ja työhyvinvoinnista huolehtimiseen.

Asiakasturvallisuuden toteutuminen vaatii paljon arkista puhetta, sisällön tuomista näkyväksi työyhteisöissä ja organisaatioiden omavalvontasuunnitelmissa. Julkisen keskustelun olisi hyvä tuoda esille eroja asiakas- ja potilasturvallisuuden välillä, jolloin asiakasturvallisuus käsitteenä aukeaisi paremmin sekä alan toimijoille että asiakkaille itselleen. Jokainen työntekijä vastaa osaltaan asiakasturvallisuudesta omassa työssään. Vision saavuttamiseen tarvitaan meistä jokaista!

Lähteet

Fagerström, V., Koivikko, A., Rauramo, P. & työryhmä. 2016. Sosiaalialan työsuojelu ja -hyvinvointi. Työturvallisuuskeskus. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://ttk.fi/files/6419/Sosiaalialan_tyosuojelu_ja_-hyvinvointi_26118.pdf [viitattu 5.11.2021].

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2021. Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022–2026, luonnos. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=7db00982-c893-4e32-bb83-0f2ce1a4181b [viitattu 10.12.2021].

Sosiaali- ja terveysministeriö. 2017. Valtioneuvoston periaatepäätös. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017–2021. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2017:9. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. PDF-dokumentti. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80352/09_2017_Potilas-%20ja%20asiakasturvallisuusstrategia%202017-2021_suomi.pdf?sequence=1&isAllowed=y [viitattu 3.10.2021].

Kirjoittajat

Elina Kataja, lastenkodin ohjaaja, Anne Katajamäki, etsivä nuorisotyöntekijä, Saija Kettunen, talous- ja velkaneuvoja ja Sirpa Koistinen, perheneuvoja. Kirjoittajat ovat Xamkin opiskelijoita Hyvinvoinnin edistämisen koulutuksesta (ylempi amk).

Digitaidoista digihyvinvointia työelämään

Kirjoittajat: Anna-Kaisa Husu, Anna Nevalainen ja Saija Salo

Olemme Hyvinvoinnin edistämisen YAMK-opiskelijoita Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa. Tutustuimme digitalisaatioaiheeseen Muuttuva sosiaalityö ja sosiaalinen todellisuus -opintojakson aikana. Työskentelemme kaikki sosiaalialan erilaisissa työympäristöissä. Aihetta tutkiessamme pohdimme, millä tasolla ovat työntekijöiden IT-taidot. Ovatko digitaidot ja digihyvinvointi huomioitu työpaikoilla?

Lähde: Pixabay.com

Yhteiskunnan muuttuminen digiloikan suhteen on ollut valtava. Se haastaa työelämän ja kansalaiset, koska digitaidot vertautuvat kansalaistaitoihin ja ovat nykyään välttämättömiä kaikilla aloilla. Nykyhetken työelämässä korostuvat työntekijän digiosaaminen ja asiakkaiden kohtaaminen digitaalisesti. Työntekijöiden taidot ja asenteet ovat erilaisia digikehityksen edessä.

Valtiovarainministeriön (2021) mukaan digitalisaatio luo puitteet isoille rakenteellisille muutoksille, joita tällä hetkellä yhteiskunnassamme muotoillaan. Tarkoituksena on luoda entistä paremmat ja luotettavammat palveluketjut hyvää elämää ja eri elämäntilanteita varten. Koronan aiheuttaman poikkeustilan siivittämänä monet palvelut ovat joutuneet digitalisoitumaan nopealla aikataululla. Tämä tarkoittaa sitä, että monessa työpaikassa on jouduttu tekemään suuria harppauksia digitalisaation viemiseksi asiakastyöhön. Digihyvinvointi on fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia digilaitteiden ja -palveluiden sisältämässä arjessa. Digihyvinvoiva henkilö osaa käyttää laitteita ja palveluita tavalla, joka tukee osallisuutta ja läheisiä ihmissuhteita. Digihyvinvoiva henkilö ymmärtää myös mahdollisia median aiheuttamia haittavaikutuksia. (Tuhkanen 2020.) Digihyvinvoiva työntekijä ei kuormitu tietotulvasta ja kykenee hallitsemaan kokonaisuuksia.

On tärkeää, ettei työntekijöiden eriarvoistuminen kasva mahdollisten digitaitojen puutteen vuoksi. Digitaitojen puutteesta ja osaamisesta on hyvä puhua avoimesti. Työnantajan tulee motivoida ja kannustaa työntekijöitä digitaitojen päivittämisessä. Tämä tukee sekä omaa, että asiakkaan digihyvinvointia. Työyhteisöissä tulee luoda resursseja taitojen päivittämiselle.

Digi- ja väestötietoviraston (DVV) mukaan digitaitojen oppiminen tulisi integroida kaikkeen koulutukseen tulevaisuudessa. DVV:n ohjeena työntekijöille on, että tarvitaan avointa mieltä muutosten edessä ja kykyä hallita teknostressiä. Tärkeää on osata valita kullekin työn vaatimalle sisällölle sopiva työväline. Digiturvallisuuteen ja tiedonhakuun liittyvät taidot ovat tärkeä huomioida työssä. Medialukutaidot ja lähdekriittisyys ovat olennaisia hallittavia asioita. (Digi- ja väestötietovirasto 2021.)

Työpaikoilla tarvitaan osaamista digitaitojen hallintaan ja digihyvinvoinnin tukemiseen. Työntekijöiden omalla motivaatiolla tähän on merkitystä. Tulevaisuudessa työyhteisöjen tulee panostaa digikehitykseen, työpaikoilla tarvitaan digihyvinvoivia työntekijöitä.

Lähteet

Digitalisaation edistämisen ohjelma. 2021. Www-dokumentti. Saatavissa: https://vm.fi/digitalisaation-edistamisen-ohjelma [viitattu 4.11.2021].    

Digi tuli töihin -nämä ovat työntekijän 5 tärkeintä digitaitoa. 2021. Www-dokumentti. Saatavissa: https://www.sttinfo.fi/tiedote/digi-tuli-toihin-nama-ovat-tyontekijan-5-tarkeinta-digitaitoa?publisherId=3777&releaseId=69917513 [viitattu 4.11.2021],

Tuhkanen, N. 2020. Digihyvinvointi on osa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Www-dokumentti. Päivitetty 6.10.2020. Saatavissa: https://read.xamk.fi/2020/kestava-hyvinvointi/digihyvinvointi-on-osa-kokonaisvaltaista-hyvinvointia/ [viitattu 4.11.2021].    

Kirjoittajat

Anna-Kaisa Husu geronomi (AMK), Anna Nevalainen sosionomi (AMK), Saija Salo sosionomi (AMK)

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun YAMK-opiskelijat

Kannustinloukut huutavat kokonaisratkaisua

Kirjoittajat: Sanna Nevalainen, Mari Nieminen, Maiju Ruonala ja Sami Virtanen


Lähde: Pixabay.com

Tällä hetkellä yhtenä suurimpana Suomen kasvun esteenä nähdään monilla aloilla ja alueilla esiintyvä vakava työvoimapula ja erilaiset työllistymiseen liittyvät haasteet.

Työllistymisen esteistä puhuttaessa syyttävä sormi osoittaa usein paljon puhuttuihin kannustinloukkuihin, joilla tarkoitetaan sitä, että työnteon taloudelliset kannusteet eivät ole riittävät suhteessa sosiaaliturvaan. Perinteiset kannustinloukut voidaan jakaa sen sisällä työttömyys-, tulo- ja byrokratialoukkuihin.

Työttömyysloukussa olevan ei kannata ottaa vastaan tarjottua työtä, sillä työn vastaanottaminen ei paranna elintasoa etuuksien ja tukien tasolle. (Moisio 2020.) Tuloloukkutilanteessa lisäansioista ei jää henkilölle riittävästi käteen verotuksen kiristyessä ja etuuksien pienentyessä. (Moisio 2020.) Byrokratialoukut koostuvat monesta erilaisesta osatekijästä. Niiden eräs piirre on, että ne vievät henkilöltä aikaa, rahaa ja vaativat vaivannäköä asioiden hoitamiseksi. Epävarmuutta syntyy esimerkiksi maksuaikatauluista ja etuuksien määrästä. (Harju ym. 2019, 4.) Perinteisten kannustinloukkujen rinnalla on alettu viime vuosina puhumaan myös informaatioloukuista. Informaatioloukussa oleva henkilö ei ota työtä vastaan puutteellisen tiedon tai tietämyksen vuoksi. (Harju ym. 2019, 5.)

Kannustinloukkujen purkamiseksi on tehty toimenpiteitä 1990-luvulta lähtien. Työn vastaanottamiseen kannustavina toimina on muun muassa verotuksen keinoin madallettu tuloloukkuja ja alennettu varhaiskasvatusmaksuja. Asumistuen ansiotulovähennys vuonna 2015 voidaan myös nähdä keinona vähentää tuloloukkuja. Etuusjärjestelmän muutoksilla on puolestaan lievennetty tulosidonnaisuuksien luomia kannustinloukkuja. (Näätänen 2019; Valtiovarainministeriö 2016, 17.) Lisäksi työttömyysturvalakiin vuonna 2019 tehty muutos sovitellun työttömyysetuuden maksamisen uudenlaisesta jaksotuksesta helpotti osa-aikaisen työn vastaanottamista. Muutoksen jälkeen osa-aikaisen työn vastaanottaminen ei enää viivästytä työttömyysetuuden maksamista. (Työttömyysturvalaki 1290/2002.)

Kokonaisratkaisua kannustinloukuista eroon pääsemiseksi ei ole yrityksistä huolimatta löytynyt. Vaalikausi kerrallaan tehdyt uudistukset ovat jääneet yksittäisiksi toimiksi, jotka ovat entisestään monimutkaistaneet vaiheittain rakentamaamme sosiaaliturvaa.

Löytyisikö kokonaisratkaisu vihdoin ja viimein vuonna 2020 asetetun sosiaaliturvakomitean työskentelyn kautta? Komiteatyön kautta halutaan kokonaisuudistus yksittäisten kannustinloukkujen purkamisen sijaan. Työllä tavoitellaan selkeämpää ja toimivampaa järjestelmää, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen erilaisissa elämäntilanteissa. (Valtioneuvosto 2019, 157.)

Lähde: Pixabay.com

Tulisiko osana kokonaisratkaisua huomio kiinnittää perinteisten kannustinloukkujen ympärillä pyörimisen sijaan informaatioloukun purkamiseen? Tällöin työllisyyttä voitaisiin parantaa oikeanlaisella informaatiolla työllistymisen kannustimista tai hallinnollisista käytännöistä ilman, että kannustimia tai etuusbyrokratiaa pyritään jatkuvasti muuttamaan (Harju ym. 2019, 5).

Tämä kuitenkin edellyttää päätöksenteon tueksi riittävää tutkimustietoa, jota tällä hetkellä ei ole olemassa. Tämä käy ilmi muun muassa Harjun ym. (2019) julkaisusta, jonka mukaan informaatio- ja byrokratialoukkujen vaikutuksista työllisyyspäätöksiin ei ole olemassa kattavaa tutkimustietoa. Julkaisuun liittyneessä tutkimuskatsauksessa kansainvälisestä tutkimuskirjallisuudesta ei löytynyt yhtään suoraa tutkimusta etuusbyrokratian vaikutuksista työntekopäätöksiin.

Mielenkiintoista on nähdä, millaista tutkimusta informaatioloukun osalta tehdään osana sosiaaliturvauudistusta ja millaisia ratkaisuja sen pohjalta saadaan aikaiseksi. Väestörakenteen negatiivinen muutos, työvoimapula, suuri rakenteellinen työttömyys ja työllisyysasteen nostamisen tarve muodostavat yhdessä sellaisen ongelmakentän, ettei se ratkea pelkästään perinteisten kannustinloukkujen ympärillä pyörimisellä. Uudistuksen tueksi tarvitaan ehdottomasti uutta tutkimusta.

Lähteet

Harju, J., Kanninen, O., Karhunen, H., Kosonen, T., Matikka, T. & Verho, J. 2019. Sosiaali-turvan byrokratialoukut: Suunnitelma satunnaistetusta kenttäkokeesta. Valtioneuvoston kanslia 2019. WWW-dokumentti. Päivitetty 25.2.2019. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161391/25-2019-Sosiaaliturvan%20byrokra-tialoukut.pdf?sequence=1&isAllowed=y. [viitattu 10.12.2021]

Moisio, P. 2020. Työllisyys ja sosiaaliturva – kannustinloukut aina keskuudessamme. Sosiaali- ja terveysministeriö. WWW- dokumentti. Päivitetty 17.11.2020. Saatavissa: https://stm.fi/-/pasi-moisio-tyollisyys-ja-sosiaaliturva-kannustinloukut-aina-keskuudes-samme. [viitattu 10.12.2021]

Näätänen, A-M. 2019. Kannustinloukkuharhaa purkamassa – Kalevi Sorsa -säätiö. WWW-blogi 25.2.2019. Saatavissa: https://sorsafoundation.fi/kannustinloukkuharhaapurkamassa/ [viitattu 10.12.2021]

Työttömyysturvalaki 30.12.2002/1290

Valtioneuvosto. 2019. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019. Osallistava ja osaava Suomi. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://julkaisut.valtioneu-vosto.fi/bitstream/handle/10024/161931/VN_2019_31.pdf?sequence=1&isAllowed=y [viitattu 10.12.2021]

Valtiovarainministeriö. 2016. Kannustinloukut ja alueellinen liikkuminen – työryhmän selvityksiä. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://vm.fi/documents/10623/0/kannustinloukkuty-oryhman-selvitys/288751e8-52d2-4a11-91e8-d5628e5cc0f8 [viitattu 10.12.2021]

Kirjoittajat

Kirjoittajat Nevalainen Sanna, Nieminen Mari, Ruonala Maiju ja Virtanen Sami ovat ensimmäisen vuoden ylemmän ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoita Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkista.