Perheellinen lähtee vaihto-opiskelijaksi Phuketiin – onko se edes mahdollista?

Tässä blogitekstissä esittelen tarinani, kuinka päätin 27-vuotiaana lähteä vaihto-opiskelemaan perheen kanssa toiselle puolelle maailmaa.

Olen 28-vuotias liiketalouden opiskelija Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta, vaimo ja kahden lapsen äiti. Vaihto-opiskelu on ollut haaveenani jo teini-iästä lähtien, ja aiempien opintojen ohessa olinkin tätä unelmaa toteuttamassa – kunnes kuvioihin astui elämä omalla suunnitelmallaan ja esikoinen ilmoitti tulostaan. Ei houkutellut lähteä Namibiaan harjoittelemaan kirurgista hoitotyötä viimeisillään raskaana, joten vaihto-opiskelu sai jäädä. Ja silloin ajattelin, että saakin jäädä pysyvästi, koska ajatus perheen kanssa vaihto-opiskelusta tuntui mahdottomalta. Et kuitenkaan lukisi tätä tekstiä, jos perheen kanssa vaihto-opiskelu olisi mahdotonta. Organisointia varmasti enemmän ja aiempia kokemuksia vähemmän kuin yksin vaihtoon lähtiessä, mutta ei mahdotonta.

Päätös lähteä

Kyltymätön halu kehittyä ja löytää oma juttu työelämässä sai minut lähtemään uudelleen opiskelemaan korkeakoulun penkille, vaikkakin vasta kolme vuotta aiemmin valmistuttuani terveydenhoitajaksi olin vannonut, etten aio opiskella enää koskaan. No ikinä ei pidä sanoa ei koskaan, sillä 2017 aloitin monimuoto-opiskelun liiketalouden saralla Xamkissa ja puoli vuotta tuosta hetkestä oli päätös syntynyt suorittaa yksi lukukausi vaihdossa, perhe mukana tietenkin. Kaakkois-Aasia on aina kiehtonut minua lämpimän ilmaston, kulttuurin ja ihmisten takia.  Xamkilla on parteni kouluja ympäri maailman ja Malesia täytti mukavasti ilmastolle sekä kulttuurille asetetut kriteerit – valitettavasti tiukkojen maassaolo ehtojen vuoksi minä olisin voinut nauttia auringosta täydet 5kk, mutta perhe olisi saanut maasta lähtöpassit 30 päivän jälkeen.

Ystävyyskouluista ei siis löytynyt sopivaa vaihtoehtoa, joten sain entiseltä ryhmän ohjaajaltani vinkin Asia Exchange järjestöstä, jolla on paljonkin tarjottavaa Kaakkois-Aasian alueella. Otin yhteyttä järjestöön, kerroin tilanteeni ja erittäin ystävällisen juttutuokion jälkeen olin vakuuttunut, ettei Thaimaan Phuketia parempaa opiskeluympäristöä voisi olla. Tosin lukukausimaksu oli maksettava itse.

Auringonnousu, Phang-nga lahti, Thaimaa

Lähtövalmistelut

Valmistelut alkoivat lähes vuosi ennen lähtöä, ja kokemuksesta voin vakuuttaa, etten ollut yhtään liian ajoissa liikkeellä. Koska matkaan lähtijöitä oli neljä, kaikki paperityö piti tehdä nelinkertaisena, ja rahaakin piti budjetoida reissuun nelinkertainen määrä. Kaikki mitä pystyin, tein ennakkoon, ja tämä auttoi välttämään paniikin ja hässäkän ennen lähtöä. Mies aloitti järjestelemään omat työnsä sen mukaan, että lähtö onnistuisi ja tarhaan ilmoitettiin heti kauden alussa syksyllä, että pojat viettäisivät puolet ajasta ulkomailla. Eskarin kesken jääminen ei tuottanut ongelmia, mutta jos mukaan olisi lähtenyt kouluikäinen, olisi 4kk poissaolo todennäköisesti tuottanut haasteita.

Tukea lähtövalmisteluihin sain niin Xamkilta, Asia Exchangelta kuin vaihto yliopiston opinto-ohjaajaltakin. Vaikka järjesteltävää oli paljon, selkeiden, oikea-aikaisten ohjeiden sekä saman tien saatavilla olevan avun ansiosta en kokenut lähtövalmisteluja mitenkään epäselvinä. Oman lisähaasteensa valmisteluihin toi polvileikkaus 7vk ennen lähtöä, mutta näin jälkikäteen katsottuna siitäkin selvittiin hienosti.

Ennen lähtöä Suomesta järjestettiin passit, vakuutukset, viisumit, kansainväliset ajokortit, lennot, rokotukset sekä majoitus kohteessa. Perheen mukanaolo teki viisumin hakuprosessista ainakin mielenkiintoisemman, sillä dokumentteja, tuloselvityksiä ja muuta mukavaa piti toimittaa paljon enemmän kuin yksin reissuun lähtiessä. Majoitus ja lennot muodostuivat loppujen lopuksi kalliimmiksi mitä olin budjetoinut – lennot siksi, ettei menopaluu lippua ollut mahdollisuutta ottaa vielä aukiolevien paluu suunnitelmien vuoksi ja majoitus siksi, että Thaimaassa kaksoishinnoittelu on voimissaan (paikan päällä tingattuna asunto olisi voinut olla paljonkin halvempi).

Poikien kanssa ensimmäisiä reissuja moottoripyörillä

Saapuminen Thaimaahan

Kun ystävät oli hyvästelty, kaikki valmistelut tehty sekä polvi kasassa, 1.1.2019 herättiin viideltä aamulla lentokenttähotellista ja aloitettiin meidän perheen tähän asti jännittävin reissu.

Jännittynein ja hyvin väsynein tunnelmin saavuimme Phuketiin 2.1.2019. Helsingistä Dohan kautta matkustus kesti yhteensä 18 tuntia ja viiden tunnin aikaeron vuoksi Phuketin aamu sarasti lentokoneen laskeutuessa kentälle. Ainoa, joka koneessa sai sikeästi nukuttua, oli meidän nuorimmainen, joten 75% kokoonpanostamme oli hyvinkin uupuneita – ei siis tuntiakaan kohteessa ja ensimmäinen kriisi oli käsillä. Lentokentältä selvittiin haasteista huolimatta majoituspaikkaamme, jossa asiat sujuivat paljonkin paremmin kuin lentokentällä. Perustarvikkeita kuitenkin puuttui ja meillä kaikilla oli kauhea nälkä, joten lepäämisen sijaan lähdimme navigoimaan ravintolaa sekä kauppaa.

Kumpikin löytyi, ja kaupasta luvattiin lapsille jätskit kuumuuden ja pitkän reissaamisen takia – mutta kun ei Thaimaata ymmärretty sanaakaan, kaupasta mukaan tarttui papu- sekä teejäätelöä – nämä ei todentotta hieronut suomalaisia makunystyröitä ja siinä väsymyksessä se näytti minun lapsilleni pahimmilta vastoinkäymiseltä mitä ikinä oli saattanut tapahtua. Ravintolassa kukaan ei puhunut englantia ja kuvasta näytettiin mitä haluttiin – saimme oikein maukasta paikallista thaimaalaista ruokaa, tosin niin tulista, etteivät lapset voineet sitä syödä. Silloin oli rankkaa, mutta muutaman tunnin päiväunet kämpillä sai kaiken näyttämään paljon valoisammalta.

Opiskelu ja eläminen

Koulu alkoi heti seuraavana päivänä saapumisesta orientaatiopäivillä, jotka olivat hyvin organisoitu. Tutustuttiin thaimaalaiseen kulttuuriin, käytiin ostamassa koulupuvut sekä valittiin kurssit. Muut vaihto-opiskelijat vaikuttivat todella mukavilta, ja aika pian omat tyypit löytyivät ympärille. Opinto-ohjaaja oli asialleen omistautunut ja aina apuna, mitä vaan kysyttävää oli mielessä. Koulu järjesti paljon vapaa-ajan ohjelmaa, joka tietenkin oli vapaaehtoista muutamaa pakollista yhteistä toimintaa lukuun ottamatta. Itse osallistuin Thai kokkauskurssille ja HomeStay viikonloppuun. Olisi ollut myös bailaamista Phi Phi saarella sekä surffausta, mutta näihin en itse osallistunut.

Kurssikavereiden kanssa koulun ruokalassa

Kurssit alkoivat heti pyöriä orientaatiopäivien jälkeen ja opetuksen taso yllätti minut positiivisesti. Opettajat puhuivat hyvää englantia ja tunnit olivat innostavia. Opiskelin kansainvälistä kauppaa ja kommunikaatiota sekä englannin ja thain kieltä. Tunnit olivat paikallisille opiskelijoille sekä vaihto-opiskelijoille yhteisiä, jolloin paikalliseen opiskelukulttuuriin pääsi integroitumaan todella hyvin. Opiskelutyyli muistutti aika ajoin enemmän lukio- kuin yliopisto-opintoja, mutta paikallisen kulttuurin huomioiden tämä opetustyyli oli hyvin ymmärrettävä.

Käytännössä kurssit muodostuivat lähiopetuksesta viikoittain, quizzeista, assingmenteista sekä väli- ja loppukokeista. Työtä tuntui olevan ajoittain enemmän kuin suomalaisissa opinnoissa ja englannin kielellä opiskelu oli aluksi raskasta, mutta loppujen lopuksi kaikki välitehtävät valmistelivat kokeita varten ja näin ollen jakoi opiskelukuormaa mukavasti. Kahteen kurssiin piti kuvata video yhdessä Thai ja vaihto-opiskelijoiden kanssa ja nämä projektit olivat huippuhauskoja (muutoin ryhmätöitä oli selkeästi vähemmän kuin Suomessa). Vaikkakin Thaimaalaisten leppoisasta/verkkaisesta opiskelurytmistä sekä erilaisesta ajankäytöstä varoiteltiin, en kokenut ryhmätöiden tekemistä haasteellisena.

SImpukoita etsimässä Home Stay viikonloppuna, Phang-nga lahti, Thaimaa

Vapaa-aikana

Kaikki aika ei tietenkään kulunut opiskeluun vaan viikonloppuisin meillä oli aikaa myös matkustella, enimmäkseen Phuketin sisällä, mutta myös kerran Singaporeen ja Malesiaan. Pojat aloittivat muutaman viikon jälkeen thaimaalaisessa päiväkodissa, joka oli suunnattu ulkomaalaisille lapsille. Tätä ei oltu etukäteen suunniteltu, mutta olosuhteiden realisoituessa tulimme siihen tulokseen, että se on ainoa tapa, jolla lapset pääsevät leikkimään toisten kanssa ja integroitumaan uuteen ympäristöön. Kulttuuriin kun kuului, että vanhemmat tekevät pitkiä työpäiviä, jolloin lapset ovat tarhassa – puistoon oli turha mennä siinä toivossa, että siellä muitakin olisi.

Naithon beach, Phuket, Thaimaa

Thaimaalainen kulttuuri ja vieraanvaraisuus yllättivät erittäin positiivisesti eikä titteli hymyjen maana ole selkeästikään tuulesta temmattu. Katseen vaihtoon kuului automaattisesti hymy, ja tämä pieni ele sai olon tuntumaan erittäin tervetulleeksi paikalliseen kulttuuriin. Ruoka on thaimaalaisten sydänten lähellä ja he kysyvätkin ”miten menee” sijaan ”oletko syönyt jo”, mikä tarkoittaa paljon enemmänkin kuin kysymys antaa ymmärtää. Rakkaus ruokaan näkyi ja maistui, ja thaimaalaista maukkaampaa ruokaa en osaa nimetä. 

James Bond saari, Phang-nga lahti, Thaimaa

Kuuma ilma ja hintataso yllätti – Suomen talven jälkeen kuumuus oli ihanaa ensimmäisen kuukauden, mutta sen jälkeen joka päivä 35 -38 astetta varjossa oli suomalaiseen makuun ajoittain haastavaa. Hiki virtasi ja jossain vaiheessa vannoinkin, että helle ehtii sulattaa minut ennen kuin suomeen palaan, mutta heti sadekauden alettua huhtikuun lopussa oli hellettä jo ikävä, vaikkakin lämpötila pysyi 30 asteessa. Phuket on Suomeen verrattuna edullisempi, mutta Thaimaan mittakaavassa kalliimpi. Esimerkiksi taksista sai maksaa kolme-neljä kertaa enemmän kuin Bangkokissa. Elämällä kohtuudella elinkustannukset sai kuitenkin pidettyä kohtuullisina ja Suomen tasoa alhaisempi.

Julkinen liikenne Phuketissa eli omaa elämäänsä ja muutaman viikon elämisen jälkeen päätimme vuokrata moottoripyörät, koska liikkuminen ilman olisi ollut todella haastavaa. Aluksi vasemmanpuoleinen ja ajoittain hyvinkin ruuhkainen liikenne jännitti, mutta niin sitä vaan nopeastikin pujoteltiin autojen välissä ja toimittiin liikenteessä hyvinkin varmasti. Varuillaan toki piti aina olla, sillä Sabaaj Sabaaj-asenne (leppoisa elämänasenne) ei jostain syystä näkynyt Thaimaalaisten tieliikennekäyttäytymisessä ja liikennesäännöt olivat hyvinkin paljon väljempiä mitä Suomessa on totuttu.

Banana beach, Phuket, Thaimaa

Lopuksi

Ulkomailla opiskelu on ollut yksi parhaimmista kokemuksista ja olen erittäin kiitollinen, että sain kokemuksen jakaa perheeni kanssa. Vaikkakaan reissu ei aina ollut ruusuilla tanssimista, kokonaisuudessaan se opetti ja kasvatti ihmisenä tavalla, jota en osannut kuvitellakaan. Oma maailmankatsomus avartui, englannin kielen taidot kehittyivät huomattavasti, uusia ihania ystävyyssuhteita muodostui, itseluottamus kasvoi ja ennen kaikkea arvostus omaa kotiSuomea kohtaan kasvoi merkittävästi. Vinkkini kaikille, jotka harkitsevat vaihto-opiskelua, on: jos se edes käy mielessä, silloin se kannattaa tehdä.

Auringonlasku Koh Ya Noi saarella

Kiitos tuesta ja kokemuksen mahdollistamisesta Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu, Asia Exchange, Prince of Songkla University (Phuket Campus), William ja Ester Otsakorven Säätiö sekä Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö .

Kirjoittaja:

Elli-Ilona Pallaskallio
Myynnin, markkinoinnin ja palvelumuotoilun opiskelija
oelpa018@edu.xamk.fi



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *