Kirjoittajan arkistot: Pilli-Sihvola Mirva

Vuorovaikutuksesta vaihtoehto automatisoinnille?

Vastaa

eAMK-hankkeen seminaaripäivässä 16.5. oli vierailevana puhujana professori Gilly Salmon . Professori Salmon on maailman johtavia ajattelijoita digitaalisen ja sulautuvan oppimisen kentällä. Seminaaripuheenvuorossaan Salmon korosti, että laadukkaaseen lopputulokseen pääseminen edellyttää opetuksen suunnittelun ja jakelun tarkastelemista erillisinä prosesseina. Tästä näkökulmasta opettaja on oppimisen muotoilija, jonka tärkein tehtävä on laadukkaiden oppimispolkujen rakentaminen oppijoille. Salmonin viesti opettajille oli: kun hoidat suunnitteluvaiheen kunnolla, voit opetuksen toteutuksen vaiheessa keskittyä oppimisen ohjaajan rooliin.

Salmonin viiden askeleen malli ja sen päälle rakentuva Carpe Diem –suunnittelumenetelmä on luotu aikana, jolloin hän toimi British Open Universityssä. Mallin pohjana on todellisista opiskelijaryhmistä tehdyt havainnot siitä, miten ryhmän oppiminen etenee ja millaista tukea ryhmä tarvitse missäkin vaiheessa. Suunnittelumalli tarjoaa vaiheistetun prosessin, jonka avulla luodaan laadukas oppimiskokemus. Suunnittelumallin ytimessä on oppimista ohjaavien aktiviteettien (eTivities) eli oppimistehtävien rakentaminen. Oppimistehtävien avulla opiskelijaa ohjataan eteenpäin oppimisen polulla ja tuetaan opiskeltavaan aiheeseen liittyvien kynnyskäsitteiden (threshold concepts) ymmärtämisessä. Taitavasti laaditut tehtävät myös tuottavat opettajalle tietoa opiskelijan ymmärryksen kehittymisestä. Oppimistehtävillä on yhdenmukainen rakenne ja ne ovat aina kaksivaiheisia: ensin oppija tuottaa yksilöllisen tuotoksen. Sen jälkeen hän tutustuu muiden tuotoksiin ja tuottaa niiden pohjalta jotakin.

Mallin mukaan tehtävät muodostavat opiskelijan polulle rakennustelineet, joiden avulla opiskelija etenee kohti parempaa ymmärrystä ja entistä parempia oppimisen taitoja. Malli kuvaa uutta tietoa luovan oppimisyhteisön kehittymistä viiden portaan kautta, joihin jokaiseen liittyy omat haasteensa. Avaimet onnistuneen oppimisprosessiin ovat kuhunkin kehitysvaiheeseen sopivat tehtävät ja oikein ajoitettu ohjaus. Opiskelijoiden ei oleteta heti opiskeluprosessin alussa hallitsevan opittavan asian ydinkäsitteitä tai yhteisöllisen oppimisen taitoja, vaan liikkeelle lähdetään perusasioista.

Salmon itse käytti prosessin vertauskuvana vuorikiipeilyä ryhmässä. Ensin pitää ottaa haltuun tarvittava välineistö ja toimintatavat, tutustua porukkaan ja muodostaa käsitys siitä, mihin ollaan menossa. Sitten lähdetään liikkeelle kohti tavoitetta. Matkalla yhteistyön muodot tiivistyvät ja kehittyvät ja vähitellen ryhmän yhteisen tavoitteen merkitys kasvaa henkilökohtaisia tavoitteita merkityksellisemmäksi.  Päätepisteessä prosessia ja sen merkitystä reflektoidaan henkilökohtaisesta näkökulmasta. Onnistuneen prosessin tuloksena osallistujille on muodostunut uudenlaisia näkemyksiä  ja uudenlaista ymmärrystä, jota voi soveltaa omaan työhön. Opettajan (jota Salmon kutsuu eModeratoriksi) tärkeä tehtävä ja avaintaito onkin opiskelijoiden tuotosten yhteen vetäminen ja yhteen kutominen. Sitä kautta hän tukee oppijoita kokonaiskuvan ja asiayhteyksien hahmottamisessa ja keskeisten käsitteiden ymmärtämisessä. Vaatii kuitenkin malttia, että antaa opiskelijoiden ensin tuottaa omat näkemyksensä.

Salmonin malli perustuu asynkroniseen vuorovaikutukseen, jossa toimitaan ryhmänä, vaikka kukin osallistuu omaan aikaansa – yhteisen aikataulun puitteissa. Malliin perustuvilla opintojaksoilla on pyöritetty jopa usean tuhannen opiskelijan ryhmiä. Se voisi siis hyvin soveltua automatisoinnin vaihtoehdoksi suurryhmätoteutuksille. Erityisesti sellaisille, joissa on olennaista keskeisten käsitteiden ymmärtäminen ja erilaisten näkökulmien hahmottaminen. Tällaisia teemoja löytyy varmasti monilta eri aloilta – vai mitä arvelette?

Tallenne professori Salmonin puheenvuorosta löytyy eAMK-hankkeen YouTube-kanavalta . Lisätietoja Carpe Diem -menetelmästä ja viiden askeleen mallista on saatavilla professorin nettivivustolta https://www.gillysalmon.com/ Mallin soveltamista amk-opintojen suunnitteluun esitteli Xamkin Digi.peda -seminaarissa keväällä 2019 verkkopedagogiikan suunnittelija Ilona Laakkonen JAMKista. Linkki tallenteeseen löytyy Digi.peda -seminaarin sivulta. E-kampuksen verkko-opetuksen koordinaattorit Mirva Pilli-Sihvola ja Tiina Parkkonen ohjaavat mielellään menetelmän soveltamisessa.

E-kampuksen ensimmäinen webinaari

Vastaa

E-kampus yksikössä tehtiin loppusyksystä iso päätös siirtää koulutuksen painopistettä perinteisistä koulutuksista kohti webinaareja. Webinaarien pyrkimyksenä on ollut tavoittaa enemmän opettajia kuin perinteisillä menetelmillä ja toisaalta tehdä webinaareihin liittyvät koulutusmateriaalit saataville myös ajasta ja paikasta riippumatta. Tavoitteena toteuttaa kolme webinaaria keväällä ja kolme syksyllä. Webinaarit eivät ole koulutuksia siinä mielessä, että niiden aikana opetettaisiin, kuinka joku asia toteutetaan. Webinaarien tavoitteeksi määriteltiin ennemminkin ajatusten herättely ja ideoiden antaminen – apua käytännön toteutukseen saa sitten vaikka vierihoitona tai kohdennettuna koulutuksena E-kampuksen väeltä.

Vuoden 2017 webinaarien yhdistävänä teemana on kolme opintoväylää ja niiden toteutuksen tukeminen (opetusteknologian keinoin). Ensimmäinen webinaari toteutettiin torstaina 9.3. Osallistujia oli mukavasti, liki 30. Webinaarin teemana oli ”Vuorovaikutteisesti verkossa”. Tavoitteena oli toimia kuten opetamme: käyttää Adobe Connectin mahdollisuuksia monipuolisesti ja webinaarin Moodle –alustalla hyödyntää ehdollista julkaisemista. Lisäksi ajatuksena oli sitoa nämä teknologian mahdollisuudet käänteisen oppimisen lähestymistapaan. Ei siis esitellä teknologiaa teknologian vuoksi vaan pedagogisten ratkaisujen apuvälineenä.

Kun webinaaria syksyllä lähdettiin suunnittelemaan, oli koko tiimi uuden edessä. Ensin koottiin yhdessä ideoita siitä, kuinka E-kampus tiimi voisi tukea opettajia kolmen väylän haasteessa. Mitä tarjottavaa meillä olisi? Entä mitä asioista opettajat kokevat haasteelliseksi? Mikä heitä mietityttää juuri nyt? Ideoinnin ja äänestyksen pohjalta valikoituivat teemat, joiden pohjalta yksittäisiä webinaareja lähdettiin rakentamaan. Jokaiseen webinaariin nimettiin suunnittelutiimi, jonka vastuulla oli tehdä suunnitelmista totta eli tuottaa ideoiden pohjalta konkreettinen webinaari. Haasteeseen toi oman mausteensa se, että tiimien jäsenet ovat kaikki eri paikkakunnilta, eli työskentely tapahtui pääosin verkossa. Jokaisella webinaaritiimillä onkin  vastuuhenkilö, joka vastaa työskentelyn etenemisestä.

Ensimmäisistä luonnoksista suunnitelma kehittyi vielä paljon ennen h-hetkeä. Käytännön deadlineja työlle olivat tarjonnan julkaisu koulutuskalenterissa (webinaarikuvaukset valmiina) sekä kuvausten tarkentaminen, joka edellytti jalostetumpia suunnitelmia webinaarien sisällöstä ja rakenteesta. Lopuksi tarvittiin myös käsikirjoitus webinaarin toteutukselle: kuka tekee mitä ja missä vaiheessa. Webinaareille oli päätetty rakentaa Moodle-alustat, ja niidenkin sisältö oli tuotettava. Vastuita jaettiin kunkin osaamisalueiden pohjalta ja hiukan kiinnostuksenkin mukaan. Yhteistoimin tehtiin valmistelulle aikataulu ja kokoonnuttiin säännöllisesti verkkotapaamisiin, joissa tarkistettiin prosessin eteneminen. Tapaamisten välillä kukin työsti omaa osuuttaan. Ennen webinaaria pidettiin vielä ”kenraaliharjoitus” , eli verkkokokous, jossa käytiin läpi webinaarin konkreettinen eteneminen: kuka tekee mitäkin missäkin vaiheessa, mitä näkymiä käytetään, kuka käynnistää nauhoituksen, miten viestitään esiintyjien välillä, mitä työkaluja käytetään, jne. Hyvä etukäteissuunnittelu auttoi hieman lieventämään ennakkojännitystä. Viimeisellä viikolla tehtiin vielä viimeisiä markkinointiponnisteluja kohdennetulla markkinoinnilla, joka sekin tehtiin tiimityönä.

Lopputulos oli aika onnistunut, ainakin omasta mielestämme 🙂  Webinaarissa oli osallistujia enemmän kuin koulutuksissa keskimäärin. Webinaari eteni suunnitellusti, tekniikka toimi varsin hyvin ja aikataulussakin pysyttiin. Toivomme, että webinaarimme toimii inspiraation lähteenä opettajille, niin sisällön kuin toteutuksen osalta! Webinaarin tallenteen ja koulutussisällöt löydät Moodlesta Vuorovaikutteisesti verkossa – alustalta.

Verkko.ope -seminaarissa palkittiin vuoden verkko-opetusteko

Vastaa

Verkko-opetuksesta ja sen mahdollisuuksista kiinnostunut Xamkin henkilöstö kokoontui ennen talvilomaa Kouvolan kampukselle Verkko.ope -seminaariin. E-kampuksen organisoima seminaari toteutettiin nyt viidennen kerran. Seminaarin ydinajatus on alusta saakka ollut hyvien käytäntöjen jakaminen yli koulutusalarajojen. Niinpä päivän ohjelmassa korostuu omien opettajien ja asiantuntijoiden puheenvuorot. Tänä vuonna esiintyjiksi oli saatu aika monta Vuoden verkko-opetusteko -äänestykseksessä menestynyttä toteutusta ja opettajaa. He esittelivät erilaisia tapoja hyödyntää opetusteknologiaa omassa opetuksessaan, joko verkkototeutuksen osana tai kontaktiopetusta rikastamassa. Käytännön esimerkeistä kävivät hyvin ilmi eri koulutusalojen erityispiirteet samoin kuin se, miten pienetkin asiat voivat olla merkittäviä opiskelijoiden kannalta.

Yksi päivän kohokohta oli Vuoden verkko-opetusteko -palkinnon voittajan julkistaminen. Ehdotuksia palkinnon saajaksi tuli ennätysmäärä. Kaikkiaan 39 eri toteutusta tai opettajaa sai ääniä. Näiden joukosta esiraati seuloi 12 opintojaksoa, jotka Vopeteko -raati kävi läpi ja arvioi. Hyviä ehdokkaita oli paljon ja oli haasteellista valita palkintojen saajat. Marin toteutus valikoitui lopulta voittajaksi rohkeutensa ja raikkautensa ansiosta. Moodle ja blogi yhdistettiin onnistuneesti, oppimistehtävät olivat käytännönläheisiä ja opiskeluaineistoa oli elävöitetty  teknologian mahdollisuuksia hyödyntäen. Lisätietoja kilpailusta ja muista palkituista löydät Vuoden verkko-opetusteko -sivulta.

Myös E-kampuksen väelle seminaari on hieno tilaisuus nähdä erilaisia käytännön toteutuksia ja tapoja hyödyntää tarjolla olevia työkaluja. Voimme omassa työssämme viedä hyviä ideoita eteenpäin ja toisaalta auttaa opettajia löytämään uudenlaisia, heille ehkä helpompia tapoja toteuttaa hienoja ideoitaan. Seminaariperinne ja Vopeteko -kilpailu tulevat siis jatkumaan, vaikka pyrimmekin ensi vuodeksi hieman uudistamaan Vope -konseptia!

Verkko.ope -seminaari kokosi Kouvolan kampukselle joukon opetusteknologian hyödyntämisestä kiinnostuneita opettajia.

Vieraita Valko-Venäjältä

Vastaa

E-kampuksen vieraana oli eilen ryhmä valkovenäläisiä vieraita. Minskiläisen Belarus State Universityn Business and Management Technology Schoolin (SBMT) e-learning yksikkö kävi Kotkan kampuksella tutustumassa korkeakouluumme ja verkko-oppimisratkaisuihimme. Heidän yliopistossaan verkko-opetuksen ja digioppimisen ratkaisujen kehittäminen on keino lisätä korkeakoulun vetovoimaisuutta ja houkuttelevuutta myös kansainvälisten opiskelijoiden näkökulmasta. Verkko-opetusratkaisuilla on tärkeä rooli myös koulutuksen kehittämisessä eurooppalaisia standardeja vastaavalle tasolle. Vierailun suomalaisessa partnerikorkeakoulussa mahdollisti EU-rahoitteinen MOST -projekti. Ryhmän muodostivat e-learning yksikön johtaja, ohjelmointiosaaja, pedagoginen asiantuntija sekä teknologiavastaava.  Ryhmän johtajana ja tulkkina toimi kansainvälisten palveluiden yksikön johtaja.  Suurin osa ryhmästä vieraili Suomessa ensimmäistä kertaa.

Esittelimme vieraillemme etä- ja verkko-opetusratkaisujamme ja -välineitämme sekä sitä, kuinka tuemme opettajiamme verkko-opetuksen kehittämisessä. Vieraitamme kiinnostivat erityisesti videoiden opetuskäyttöön liittyvät ratkaisut.  Videoneuvottelun, Adobe Connectin ja Skypen avulla saimme mukaan keskusteluun myös E-kampuksen päällikön Pekka Uotilan  sekä Tommin Savonlinnasta, Timon Mikkelistä ja Riikan Kouvolasta.

SBMT:n e-learning tiimi ja E-kampuksen edustajat päivän päätteeksi yhteiskuvassa greenscreenin edustalla.

Oli ilahduttavaa todeta, että digiopetuksen kehittämiseen liittyvät haasteet ja osittain myös ratkaisut ovat yhteisiä. Näiden asioiden suhteen puhuimme samaa kieltä, vaikka keskusteluihin tulkkia tarvittiinkin. Mielenkiintoista  oli myös tutustua heidän etäopetusratkaisuihinsa.  Verkkoympäristönä heillä oli pietarilaisen yrityksen kehittämä eLearning Server.  Kyseinen ympäristö ei ole toiminnallisuuksiltaan yhtä monipuolinen kuin Moodle, joten rinnalla käytetään muita työkaluja täydentämään toiminnallisuuksia. Mm. LearningApps.orgin työkalut tuntuivat olevan aktiivisessa käytössä, myös opiskelijoiden työkaluina. Pedagogiikassa korostui yhteisöllisyys ja opiskelijoiden osallistaminen. Myös flipped class -ajattelu oli tuttua heille. Vieraat esittelivät myös tapaansa hyödyntää opetuksessa video scribing -menetelmää eli piirrosvideoita.  Opiskelijat esimerkiksi tutustuvat johonkin käsitteeseen tai ilmiöön ja laativat sitten esityksen asiasta piirrosvideota käyttäen. Valmiit tuotokset jaetaan opiskelijoiden kesken ja ne toimivat myös oppimateriaalina. Opettajan rooli on siis laatia sopivat tehtäväksiannot ja ohjata opiskelijoita prosessin aikana.

Keskusteltavaa riitti vaivatta koko päivän ajaksi. Pitkän päivän päätteeksi kävimme vielä tutustumassa rakenteilla olevaan tenttiakvaarioon. Jo aikaisemmin viikolla vieraamme olivat pääseet näkemään ambulanssisimulaattorin ja saaneet asiantuntevan esittelyn simulaattorin ”isältä”, Seppälän Juhanilta.

Vierailu oli kaikin puolin onnistunut. Vieraamme saivat kotiin viemiseksi paljon uusia ideoita ja ajatuksia ja mekin opimme paljon uutta.