Avainsana-arkisto: Suunnittelumalli

Vuorovaikutuksesta vaihtoehto automatisoinnille?

eAMK-hankkeen seminaaripäivässä 16.5. oli vierailevana puhujana professori Gilly Salmon . Professori Salmon on maailman johtavia ajattelijoita digitaalisen ja sulautuvan oppimisen kentällä. Seminaaripuheenvuorossaan Salmon korosti, että laadukkaaseen lopputulokseen pääseminen edellyttää opetuksen suunnittelun ja jakelun tarkastelemista erillisinä prosesseina. Tästä näkökulmasta opettaja on oppimisen muotoilija, jonka tärkein tehtävä on laadukkaiden oppimispolkujen rakentaminen oppijoille. Salmonin viesti opettajille oli: kun hoidat suunnitteluvaiheen kunnolla, voit opetuksen toteutuksen vaiheessa keskittyä oppimisen ohjaajan rooliin.

Salmonin viiden askeleen malli ja sen päälle rakentuva Carpe Diem –suunnittelumenetelmä on luotu aikana, jolloin hän toimi British Open Universityssä. Mallin pohjana on todellisista opiskelijaryhmistä tehdyt havainnot siitä, miten ryhmän oppiminen etenee ja millaista tukea ryhmä tarvitse missäkin vaiheessa. Suunnittelumalli tarjoaa vaiheistetun prosessin, jonka avulla luodaan laadukas oppimiskokemus. Suunnittelumallin ytimessä on oppimista ohjaavien aktiviteettien (eTivities) eli oppimistehtävien rakentaminen. Oppimistehtävien avulla opiskelijaa ohjataan eteenpäin oppimisen polulla ja tuetaan opiskeltavaan aiheeseen liittyvien kynnyskäsitteiden (threshold concepts) ymmärtämisessä. Taitavasti laaditut tehtävät myös tuottavat opettajalle tietoa opiskelijan ymmärryksen kehittymisestä. Oppimistehtävillä on yhdenmukainen rakenne ja ne ovat aina kaksivaiheisia: ensin oppija tuottaa yksilöllisen tuotoksen. Sen jälkeen hän tutustuu muiden tuotoksiin ja tuottaa niiden pohjalta jotakin.

Mallin mukaan tehtävät muodostavat opiskelijan polulle rakennustelineet, joiden avulla opiskelija etenee kohti parempaa ymmärrystä ja entistä parempia oppimisen taitoja. Malli kuvaa uutta tietoa luovan oppimisyhteisön kehittymistä viiden portaan kautta, joihin jokaiseen liittyy omat haasteensa. Avaimet onnistuneen oppimisprosessiin ovat kuhunkin kehitysvaiheeseen sopivat tehtävät ja oikein ajoitettu ohjaus. Opiskelijoiden ei oleteta heti opiskeluprosessin alussa hallitsevan opittavan asian ydinkäsitteitä tai yhteisöllisen oppimisen taitoja, vaan liikkeelle lähdetään perusasioista.

Salmon itse käytti prosessin vertauskuvana vuorikiipeilyä ryhmässä. Ensin pitää ottaa haltuun tarvittava välineistö ja toimintatavat, tutustua porukkaan ja muodostaa käsitys siitä, mihin ollaan menossa. Sitten lähdetään liikkeelle kohti tavoitetta. Matkalla yhteistyön muodot tiivistyvät ja kehittyvät ja vähitellen ryhmän yhteisen tavoitteen merkitys kasvaa henkilökohtaisia tavoitteita merkityksellisemmäksi.  Päätepisteessä prosessia ja sen merkitystä reflektoidaan henkilökohtaisesta näkökulmasta. Onnistuneen prosessin tuloksena osallistujille on muodostunut uudenlaisia näkemyksiä  ja uudenlaista ymmärrystä, jota voi soveltaa omaan työhön. Opettajan (jota Salmon kutsuu eModeratoriksi) tärkeä tehtävä ja avaintaito onkin opiskelijoiden tuotosten yhteen vetäminen ja yhteen kutominen. Sitä kautta hän tukee oppijoita kokonaiskuvan ja asiayhteyksien hahmottamisessa ja keskeisten käsitteiden ymmärtämisessä. Vaatii kuitenkin malttia, että antaa opiskelijoiden ensin tuottaa omat näkemyksensä.

Salmonin malli perustuu asynkroniseen vuorovaikutukseen, jossa toimitaan ryhmänä, vaikka kukin osallistuu omaan aikaansa – yhteisen aikataulun puitteissa. Malliin perustuvilla opintojaksoilla on pyöritetty jopa usean tuhannen opiskelijan ryhmiä. Se voisi siis hyvin soveltua automatisoinnin vaihtoehdoksi suurryhmätoteutuksille. Erityisesti sellaisille, joissa on olennaista keskeisten käsitteiden ymmärtäminen ja erilaisten näkökulmien hahmottaminen. Tällaisia teemoja löytyy varmasti monilta eri aloilta – vai mitä arvelette?

Tallenne professori Salmonin puheenvuorosta löytyy eAMK-hankkeen YouTube-kanavalta . Lisätietoja Carpe Diem -menetelmästä ja viiden askeleen mallista on saatavilla professorin nettivivustolta https://www.gillysalmon.com/ Mallin soveltamista amk-opintojen suunnitteluun esitteli Xamkin Digi.peda -seminaarissa keväällä 2019 verkkopedagogiikan suunnittelija Ilona Laakkonen JAMKista. Linkki tallenteeseen löytyy Digi.peda -seminaarin sivulta. E-kampuksen verkko-opetuksen koordinaattorit Mirva Pilli-Sihvola ja Tiina Parkkonen ohjaavat mielellään menetelmän soveltamisessa.