Aihearkisto: verkko-opetuksen kehittäminen

Uusia koulutuksia keväälle 2013

Olemme lisänneet koulutustarjontaamme kevätlukukaudella 2013. Peruskoulutusten tarve on vähentynyt ja opettajillamme alkaa olla jo hallussa peruskoulutuksemme Moodlesta, Adobe Connectista sekä videoneuvottelulaitteista ja Smart Boardeista. Jo viime vuonna oli käytäntönä että peruskoulutukset tarjotaan keväällä sekä syksyllä yhden kuukauden aikana sekä Kotkassa että Kouvolassa. Peruskurssien materiaalit pyritään piakkoin kasaamaan Moodleen omiksi kursseikseen, jotta niitä voi käydä myös itsenäisesti. Tammikuun loputtua peruskoulutukset ovat taas tältä keväältä ohi, mutta peruskurssit tulevat jatkumaan samalla tyylillä taas syksyllä.

Tukeaksemme aktiivisemmin opetuksen kehittymistä ammattikorkeakoulussamme, olemme laittaneet tarjolle koulutuksia joissa huomioidaan paremmin tarjoamiemme tieto- ja viestintätekniikan välineiden pedagogista hyödyntämistä ja edistyneempää käyttöä. Koulutusten kuvausten viimeistelyn jälkeen koulutukset tulevat tarjolle verkkosivuillemme. Ilmoittautumaan pääsette viimeistään viikolla 6. Aikataulut voitte toki merkitä itsellenne kalenteriin jo nyt.

Tulossa on aamupäiville seuraavat koulutukset:

Tallenteet opetusmateriaalina (20.2. Kvl, 21.2. Kotka)
Arviointi ja palaute Moodlessa (13.3. Kvl, 14.2. Kotka)
Moodlen tentti (20.3. Kvl, 21.3. Kotka)
Kokemuksia AC:n käytöstä opetuksessa (17.4. Kvl, 18.4. Kotka)

Keräsimme koulutusten suunnittelu -päivässämme paljon hyviä koulutusideoita listalle, joista tärkeimmät valitsimme nyt keväälle 2013. Otamme mielellämme vastaan koulutusehdotuksia, joille katsotte olevan tarpeita. Ehdotukset voi laittaa allekirjoittaneelle sähköpostiin.Muistattehan että vaikka tarvitsemastanne asiasta ei ole koulutusta, voitte aina tulla työpajaan asianne kanssa.

-Sari Uski-

 

Vuoden verkko-opetusteko -kilpailu käynnissä!

Tänään käynnistyi KyAMKin historian ensimmäinen Vuoden verkko-opetusteko -kilpailu! Kilpailun tarkoituksena on nostaa esiin ja jakaa verkko-opetuksen hyviä käytänteitä Kymenlaakson ja Mikkelin ammattikorkeakouluissa. Kilpailussa etsitään palkitsemisen arvoisia verkko-opetuksen toimintatapoja, toteutuksia ja toimijoita, jotka voivat olla esimerkkinä toisille. Kilpailu järjestetään nyt ensimmäistä kertaa ja se on tarkoitus toteuttaa vuosittain.  Vuoden verkko-opetusteko -palkinto voidaan myöntää opettajalle, opettajaryhmälle, kurssin verkkototeutukselle tai esimerkiksi verkkovälineiden luovalle käytölle. Sen voi saada yksittäisestä suorituksesta tai pitkäjänteisestä työstä verkko-opetuksen parissa.

Ehdotuksia palkittavista teoista, henkilöistä ja toteutuksista voivat tehdä molempien ammattikorkeakoulujen opiskelijat ja henkilökunta. Vain perustellut ehdotukset huomioidaan. Tarkemmat ohjeet ja kilpailun säännöt löytyvät Verkko.ope-seminaarin sivuilta. Sivuilta on myös linkki intrassa täytettävään ehdotuslomakkeeseen. Ehdotuksia vuoden verkko-opetusteko -kilpailuun otetaan vastaan 16.11.2012 saakka. Palkinnon saajan valitsee ehdotuksien pohjalta verkko-opetuksen asiantuntijaraati, jossa on edustus molemmista ammattikorkeakouluista. Kilpailun voittaja saa palkinnoksi kunniakirjan, 100 € lahjakortin sekä Vuoden verkko-opetusteko -verkkoleiman käytettäväksi verkkomateriaaleissaan. Kilpailussa jaetaan myös 1-2 kunniamainintaa.

Kilpailun tulokset julkistetaan Verkko.ope 2012 -seminaarissa, joka järjestetään Kasarminmäellä Kouvolassa 14.12.2012 klo 9-15. Palkittuja toteutuksia ja toimijoita esitellään kevään 2013 aikana Optekin järjestämissä webinaareissa.

Mobiililaitteiden käytöstä KyAMK:ssa

Monissa oppilaitoksissa on tällä hetkellä ajankohtaisena asiana materiaalien ja opiskelumahdollisuuksien laajentaminen mobiililaitteille kuten älypuhelimiin ja tablettitietokoneisiin. Jotkut koulut ovat jopa erilaisilla piloteilla hankkineet opettajille tai myös opiskelijaryhmille tai -tiloille esimerkiksi iPadeja.

Koska koulullamme ei varmaankaan ainakaan ihan lähiaikoina tule olemaan varaa ostaa kaikille opiskelijoille ja opettajille mobiililaitteita, tulisi niiden omistamisella olla niin suuria etuja että syntyisi houkutusta ostaa sellainen itselle ihan omaksi. Monelta löytyvät jo toimivat älypuhelimet tai tabit omasta takaa, mutta niiden hyödynnettävyys luokassa tai luennoilla ei ole vielä ajan tasalla. Moni opettaja voi vierastaa ajastusta että opetuksen aikana oppilas näppäilee mobiililaitettaan ja pitää katseensa siinä. Ja onhan totta että omien laitteiden avulla on helppoa karata opetuksesta sosiaaliseen mediaan ja sivuuttaa opetus. Toistaalta mobiililaitteilla voi kätevästi tehdä muistiinpanoja ja tallentaa ne suoraan omiin tallennustiloihin internetiin, josta ne saa kätevästi auki kaikilla laitteilla millä käy internetissä, ilman että tarvitsee tiedostoja erikseen kopioida tikulle tai lähettää sähköpostia täyttämään. Tunnilla voi ottaa opettajan sisällöistä ja taulumuistinpanoista kuvia parhaimmillaan HD-tarkkuudella ja tarkastella niitä myöhemmin esim. kerratessa tenttiin. Myös äänitallenteiden ottaminen mahdollistuu ja kaikkea ei aina tarvitse kirjoittaa ylös. Tekijänoikeudet tulevat tämän myötä korostetusti esille eli esimerkiksi se että opettajasta tai opettajalta talteenotettua materiaalia ei ole soveliasta jakaa eteenpäin  eikä asettaa sitä esille ilman lupaa.

Opiskelumateriaalin tulisi olla sellaisessa muodossa, että se on helposti luettavissa eri laitteilla eli esimerkiksi pdf-muodossa. Tällöin opiskelija pystyisi kätevästi lisäämään opetusmateriaalinsa omaan virtuaaliseen kirjahyllyynsä mobiililaitteellaan ja lueskella tai tarkistella materiaalia missä vain, milloin vain. Jos materiaali on vain office-muodossa (xls, doc, ppt), voi olla että sen käyttäminen on mahdotonta tai vähintään vaikeaa esimerkiksi puhelimella.

Käytettävyys tulee esille myös verkkokurssia rakennettaessa Moodleen. Päivitetyssä Moodlessa on oma teemansa mobiililaitteille, mikä karsii ulkonäön hyvin yksinkertaisesti ja toimii parhaiten pelkän tekstin ja materiaalilinkkien avulla. Kuvien ja räikeiden tekstien, taulukkojen ym. laittaminen kurssille tekee mobiilikäytöstä mahdollisesti turhan vaikeaa tai ainakin turhauttavaa. Moodlea pystyy käyttämään myös monella mobiilaittella oman sovelmansa (apps) kautta. Tällöin Moodle toimii sovelman valikkojen avulla ja kurssi järjestäytyy esimerkiksi puhelimen näytölle otsikoittain. Oikeiden muotoilujen käyttö (otsikko 1, otsikko 2, normaali teksti) materiaalia lisättäessä kurssille on myös hyvin tärkeää jotta lopputulos on ulkonäöllisesti sama kaikille.

Koska opetusmateriaalit ja käytettävät sivustot ovat usein verkossa, on yleistynyt myös QR-koodien käyttö tulosteissa. On vanhanaikaista liittää mainokseen tai julisteeseen linkkiosoitetta ilman QR-koodia koska se tarkoittaisi sitä että nähdäkseen linkin sisällön, pitäisi ensin avata laite jolla menee verkkoon, siellä avata selain ja vielä naputella verkko-osoite vieläpä niin että se menee oikein. Kuinka moni menee koneella mainoksissa nähtyihin linkkiosoitteisiin? Tuskin kovin moni. Paljon helpompaa on suunnata esimerkiksi puhelin QR-koodiin kameralinssillä (joko oman sovelmansa kautta tai puhelimen omalla skannaustoiminnolla) ja klikata vain linkkiä joka avautuu puhelimen näytölle. Ja tadaa, sivusto tai materiaali on siinä valmista klikatattavaksi auki.  Paljon helpompaa. Leikkimällä ottavansa kuvan saa suoraan sisällön eteensä. QR-koodien käyttöä koulullamme voisi hyödyntää esimerkiksi Moodle-kurssien osoitteissa tai langattoman verkon salasanan saamisessa sekä tietysti oman sivustomme tärkeimmillä sivuille (esimerkiksi työjärjestykset voisi joku haluta tallentaa puhelimeensa koodin avulla). Esimerkiksi Lahdessa Oppimiskeskus Fellmanniassa ei ole enää viikottain vaihtuvia tulosteita luokkien edessä vaan QR-koodi joka avaa sivuston jossa on ajankohtainen työjärjestys. Näin tulosteita ei tarvitse koskaan vaihtaa eikä niiden sisällöistä huolehtia muuta kuin verkossa. Toki tämä rajaa saatavuutta opiskelijoilta, joilla ei älypuhelinta tai muuta QR-lukijaa ole.

Mobiilikäytön mahdollistaminen ja paikkasidonnaisuuden vähentäminen lähtee asennemuutoksesta. Omat laitteet koululla tulee sallia ja kaikkien tulisi tuntea vastuunsa niiden oikeanlaisesta käytöstä esimerkiksi oppitunnilla. Hyvät ja vakaat verkkoyhteydet tulee olla kaikkien KyAMK:laisten saatavilla ja materiaalin tulisi olla muodossa, jossa sitä voi käyttää kaikkialla ja eri laitteilla. Esimerkiksi äänitallenteiden ottaminen ei vaadi enää välttämättä kielistudiota tai videoiden ottaminen tietotaitoa (videokamerasta, editoinnista, siirrosta, muunnosta ja julkaisusta) kun on käytössä esimerkiksi yksi tablettitietokone.  Sivustojen rakennus verkkoon sekä julkaisu pdf-kirjaksi kaikkien saataville on nykyään arkipäivää mobiilaitteella. Tuotoksille voi jopa pistää itse hinnan ja kerätä siitä pientä sivutuloa jos muutkin haluavat kirjaa lukea.

Lähde siis rohkein mielin tutustumaan laitteisiin ja pidähän  mielessä mahdollisuudet niiden erilaisesta käytöstä opetuksessa ja opiskelussa ja vinkkaileppa vaikkapa meidän kielten mobiilipilotin ryhmäläisille hyviä ideoita ja huomioita.

Lisätietoja saa allekirjoittaneelta.

Sari