Avainsana-arkisto: mobiililaitteet

Mobiilikesäkoulusta ideoita ammattikorkeakouluopetukseen

Tiedon janoa mobiilioppimisen keitailla

Huhtikuussa 2014 olin täydennyskouluttautumassa Mobiilikesäkoulussa Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan yksikössä Tammelassa. Kyseessä oli jo kolmas kertani kyseisessä leirikoulussa ja jälleen kerran sain mobiilireppuuni reilusti eväitä omaan työhöni liittyen. Mobiilikesäkoulussa opitaan tekemällä, ja tutustutaan alan asiantuntijoihin sekä toisiin mobiilia opetusta eteenpäin vieviin opettajiin ja kouluttajiin. Useimmilla on omat laitteet mukana ja tänä vuonna laitekanta oli hyvinkin vaihteleva. Kävijöiden blogit, Twitter, Instagram, sekä Facebook, ovat hyviä paikkoja tutustua tehtyihin juttuihin ja moni hyödyntää myös palveluita, jotka kasaavat tuotokset yhteen eri paikoista. Yksi näistä on Storify-palvelu.

Mobiilikesäkoulussa osallistujat olivat kuudessa ryhmässä, jotka oli jaettu jo ennen tapahtuman alkua. Ennakkotehtävänä oli esitellä itsensä wiki-sivulle ja asentaa muutamia sovelluksia omaan mobiililaitteeseen, sekä tarvittaessa luoda tunnukset tai tutustua yhteisiin tunnuksiin. Keitailla oli eri teemoja, joita olivat pedagogiikka, teknologia, pelit, paikkatieto ja havainnot, täydennetty todellisuus, 3D, ja luokkahuone. Suurin osa keitaista sijaitsi ulkosalla.
Ruokailut ja kahvitus oli järjestetty upeasti, ja oli ilo ruokailla välillä myös ulkona keitailla.

Iltaviihteenä oli mobiilijamit, jonne osallistuttiin oman mobiilaitteen ja nappikuulokkeiden avulla. Illalla oli mahdollisuus myös syödä hintaan kuuluva iltapala suoraan muurikalta, ja nauttia paikallisen panimon oluita omakustanteisesti. Mustialassa oli myös pihasauna ja mahdollisuus uintiin järvessä. Ensimmäisenä meidät laitettiin luomaan tarina julkaistavaksi digikirjana mobiililaitteille. Käsikirjoitimme tarinan liittyen Punahilkka-satuun ja sen jälkeen otimme siihen kuvia ja videoita, sekä kirjoitimme tekstit. Latasimme tuotoksemme yhteiseen Drive-kansioon. Hyödynsimme muilla pisteillä myös kattavasti eri yhteisöpalveluita ja yhteisen tunnuksen verkkotallennustiloja. Mieleeni jäi erityisesti pelien keidas, jossa pelasimme mobiililaitteillamme Smartfeet-peliä, jossa liikuimme ympäriinsä Mustialassa ja vastasimme kysymyksiin rasteilla. Paikkatiedon ja kartan avulla voi tehdä historian oppimisestakin kivaa. Kiersimme ympäristöä myös ActionTrack-sovelluksella, jota käyttää myös Särkänniemen huvipuisto. Siinä piti konkreettisesti käydä osoitetulla paikalla, jotta tehtävä avautui. Lisäksi kokeilimme metsäalueella geokätköilyä ja SportTrackerin edistyneitä toimintoja.

Muita kiinnostavia asioita mobiilikesäkoulussa oli lisätyn todellisuuden esimerkit. Tutustuin museon virtuaalinäytökseen, tutustuin verenkierron ja aivojen saloihin 3D:nä mobiililaitteen läpi ja tutkin taivaalta tähtien nimiä keskellä päivää suoraa puhelimellani. Sain myös tutustua älykelloihin, erilaisiin ph-mittareihin, ja näin kuinka 3D-tulostus tapahtui käytännössä. Tutustuin robottiin, joka osaa kirjautua langattomaan verkkoon ja pelata jalkapalloa. Näin myös älypöydän, jossa pystyi eri eri hashtagien tweettejä katsomaan virtana.
Kaiken kaikkiaan sain paljon innostusta ja oppia mobiililaitteiden tiimoilta, ja oli hienoa tavata sosiaalisessa mediassa seuraamiani henkilöitä oikeassa elämässä. Voin lämpimästi suositella mobiilikesäkoulua kaikille, osaamistasosta riippumatta.

Parhaita paloja pääset katsomaan Mobiilikesäkoulun kotisivuilta http://mobiilikesakoulu.com/. Sieltä löydät mm. tekemämme videon Iso, paha mobiili.

Voit lukea Mobiilikesäkoulusta lyhyemmän jutun Kymenlaakson ammattikorkeakoulun verkkolehti Koskisesta täältä. Juttu on nimellä Mobiilioppimisen keitailla. Sieltä näet mm. kuvia Mobiilikesäkoulusta.

Voit perehtyä osallistuneiden julkaisemiin juttuihin Instagramissa ja Twitterissä hashtageilla #mobiilikesäkoulu ja #mkesakoulu. Lisäksi suosittelen tutustumaan Mobiilioppaaseen, joka on tehty Googlen Sites-palvelulla https://sites.google.com/site/mobiilillaluonnollisesti/taessae-oppaassa. Sieltä löydät mm. pedagogisia malleja, joita hyödyntää mobiiliopetuksessa.

Mietteitä Mobiilikesäkoulusta kirjoitteli Sari Uski.

Sari Uski

Mobiilista opiskelusta ja opettamisesta

Kirjasto- ja oppimisteknologiapalvelut järjestää 6.2. Kotkassa ja 7.2. Kouvolassa uuden koulutuksen teematyöpajamaiseen tapaan toteutettuna. Koulutuksen nimi on Tablettitietokoneet opettajan ja opiskelijan tukena. Koulutuksen alussa käydään tablettitietokoneen peruskäyttöä läpi esittelyn kautta, ja sen jälkeen jakaudutaan ryhmiin osallistujien kiinnostuksien mukaan.

Perusteissa kouluttaja esittelee seuraavat perustoiminnot tablettitietokoneen käytöstä:

Tabin perusteet 1h:

  • käynnistys ja sammutus
  • lukitus ja pääsykoodi
  • asetukset (wlan, pääsykoodi jne).
  • wlaniin liittyminen (avoin, salattu salasanalla, avoin kirjautumisella, 3g:llä luotu wlanyhteys, verkon vaihtaminen, mistä näkee onko tabi wlanissa, lentokonetila)
  • tietoturvasta hieman asiaa (pääsykoodi, salasanojen ja selainhistorian nollaus, dokumenttien poisto)
  • Selaimen käyttö, näppäimistön käyttö, välilehdet, kirjanmerkit, pikakuvakkeet työpöydälle
  • Sormieleet (zoomaus, vieritys, palaaminen työpöydälle, avoimet sovellukset missä)
  • Tekstin valinta, kopiointi, kursorin paikan siirto sanan keskelle korjauksiin
  • Kameran käyttö, kuvan ottaminen, kameran vaihto etukameraan, vaihto videoon, otettujen kuvien/videoiden löytäminen
  • kuvankaappauksen ottaminen tabin näytöstä
  • sovelluksien asennus ja poisto, päivittäminen
  • PDF:n lukeminen padilla, dokumenttien järjestäminen kansioihin
  • Tablettitietokoneen yhdistäminen projektoriin

Perusteiden tarkoituksena on vain havainnollistaa ja luoda tilaisuus osallistujille mahdollisuus kysyä kysymyksiä käytöstä. Koulutuksen tarkoituksena on päästä itse tekemään opetukseen ja opiskeluun liittyvää toimintaa, joten perusteiden opetteluun ei koulutuksessa käytetä aikaa esittelyä enempää. Perusteet voi tulla ottamaan haltuun työpajoihimme, joita pidetään joka toinen viikko keskiviikkoisin. Koulutuksessa ei edellytetä mobiilaitteiden perusteiden hallintaa, ja kouluttaja on jokaisen ryhmän kanssa tekemässä yhdessä oppimistehtävää.

Käytämme esittelyosuudessa iPadia, mutta koulutustilaisuudessa on mukana myös Windows Surface -padi sekä Samsungin Android-padeja, ja oppimistehtävät voi tehdä myös näiden avulla.  Koulutukseen voi myös halutessaan tuoda oman tablettitietokoneensa mukaan.

Ryhmissä toteutetaan omat oppimistehtävät liittyen ryhmän valitsemaan aiheeseen. Valittavat aiheet ovat sisällöntuottaminen mobiililaitteilla, tiedonhaku ja sen somelähteet, muistiinpanot medialla rikastettuna, e-kirjojen lukeminen ja lainaus, sekä vuorovaikutus etäopiskelijaryhmässä.

 

Tabi opetuksessa 2h:

Tutustumme tabletin käyttöön opetuksen apuna ja sen roolia opettajan tai oppilaan sekä oppilasryhmän käytössä lähiopetuksessa.

  • sisällöntuottaminen (kuvat/videot opiskelijoilla teetettynä/opettajaa kuvaten kertausta varten, äänileikkeet verkkoon/podcasts, valkotaulu ja äänileike -tallennevideo, kuvakollaasit/sarjakuvat, esityksien teko, nukkenäytelmä)
  • tiedonhakuväline (kesken tunnin, ryhmätyön, mitä sivustoa/(some)palvelua käyttää tiedonhaussa)
  • muistiinpanot, kuvien ja äänileikkeiden ottaminen osaksi niitä (synkronointi tietokoneen ja puhelimen välillä, muistiinpanojen järjestäminen kansioihin, yhteiset jaetut muistiinpanot)
  • opetusmateriaalien/e-kirjojen lukulaite (oppimisen paikkariippumattomuus, offline-sisällöt, kirjojen lainaus kirjastosta padiin)
  • vuorovaikutus muiden kanssa (reaaliajassa chatissa, dokumenttien tekeminen verkossa, blogin kirjoittaminen tunnilla ryhmässä, tunnilla tehtävät verkkopohjaiset ryhmätyöt)

Koulutukseen pääsee ilmoittautumaan 3.2 asti osoitteessa http://kirpa.xamk.fi.

iPadin appseista

Testaamme nyt keväällä 2013 uusia tablettitietokonemalleja eli tabeja ja mukana testissä on myös iPad mini, joka sinänsä on tuttu meille kaikille Optekissa koska se on vain pienempi malli normaalista iPadista joka meiltä löytyy jokaiselta jo entuudestaan. Testaus tuo kuitenkin esille pienemmän käyttökoon edut opetus- ja seminaarikäytössä sekä erot käytettävyydessä muutenkin. Uusi iPad minimme on myös 3g-malli eli sillä pääsee aika lailla kaikkialla internetiin, WLANin kantavuusalueista riippumatta. Tämä on kätevää etenkin Kasarmikampuksen koulutusluokassamme 244, jossa koulun WLAN ei kuulu.

Siirtymä iPadin käytöstä iPad miniin teki samalla selvemmäksi mitkä sovellukset eli Appsit ovat oikeasti tarpeellisia kun lähdin tyhjästä laitteesta liikkeelle. En todellakaan asentanut kaikkia sovelluksia mitkä olin ladannut normaalille iPadilleni. Näkökulmana seuraavassa listassa on työperäinen, joten karsin kaikki minulle henkilökohtaiseen käyttöön olevat appsit pois. Käytän sovelluksia mm. tiedostopankkeina, sosiaaliseen median käyttöön ja seuraamiseen, esitysmateriaalin/opetusmateriaalin tekoon sekä havainnollistamiseen.

 

Tässä on lueteltuna sovellukset, jotka koin pakolliseksi asentaa iPad miniinkin:
Adobe Reader
Tämän otin mukaan siksi että PDF-dokumentit ovat mukavammin luettavissa offline ja siksi että tässä tekstiin voi tehdä merkintöjä ja kirjanmerkkejä.
iBooks
Hyödynnän tätä kun teen Macilla iBooks Authorilla kirjoja. Niitä voi esikatsella iBooksissa. Luen toki myös kirjoja tämän avulla.
Paper by Fifty Three
Tätä käytän raapustelukirjana. Teen sillä myös havainnollistamiskuvia materiaaleihin.
Skitch
Kuvien, sivustojen ja tekstien havainnollistamisessa hyvä.
 
Explain Everything
Kaiken havainnollistamisessa hyvä. Itse käytän niin että otan kuvan tai tekstin sivulle ja äänitän päälle ääniselosteen ja teen siitä videon, jonka tallennan Dropboxiin.
Byline (Universal)
RSS-feedien lukuohjelma. Korvaan tällä Google Readerin. Seuraan tiedotteita KyAMK:n sivuilta, monia blogeja ja esim. Uutisotsikoita tällä. Luen blogit tällä nykyään aina.
Google Drive
Google dokumenttien muokkaaminen padilla ja oikeuksien jako ja muu hallinta uusiin ja vanhoihin dokumentteihin. Tiedostonhallinta on musta aika sekava ja ei synkkaa tarpeeksi nopeasti eri alustoilla. En siksi pääasiallisena verkkokansiona käytä.
Dropbox
Käytän tiedostojen tallentamispaikkana ja verkkokansiona. Synkkaa hyvin eri laitteiden välillä ja antaa  monesta softasta tallentaa tänne. Tiedostojen lähetys esim. maililla omalla toiminnollaan tökkii kun oikeudet toimii hankalasti. Kätevä kuvien siirtoon laitteelta toiselle mutta koko Dropbox-tilan tiedostokokorajoite tulee nopeasti vastaan jos siirtää esim. otettuja videoita.
iMovie
Videoklippikoosteet taustamusalla tulee helposti tällä. Saa myös ääntä ja kuvaa väliin sekä tekstityksen. Esim. esittelyvideoissa kätevä.
Keynote
Diaesitysten ja postereiden sekä esitteiden ja kutsujen tekoon mainio. Miellyttävämmän näköinen kuin Powerpointit. Kuvia on todella helppo lisätä esityksiin mutta niiden toimivuus esim. Slidesharessa on ongelmallista. Muunto Powerpointiksi on mahdollista mutta asettelut menee sekaisin, suosin siis PDF-muuntoa.
Pages
Asiakirjojen tekoon. Teen myös koulutus-suunnitelmat ja nimilistat sekä ohjemateriaalit tällä. Kaunista jälkeä helposti. Tälläkin on samaa ongelmaa kuvien kanssa kun vien Slideshareen. Kuvia on kuitenkin tosi helppo lisätä ja asetella.
Facebook Pages Manager
Sivujen ylläpito Facebookissa on tällä helppoa.
Facebook
Oman tilin käyttö ja ryhmäalustoissa toimiminen on tällä ihan jees, mutta voisi olla toimivampikin.
Twitter
Päivitän Twitteriin postaukset tämän avulla. Myös monen eri tilin hallinta on helppoa tällä. Twitterin uusien henkilöiden etsiminen on hankalaa. Uuden viestin näkyminen herättää välillä ärsytysreaktion kun viesti ei näykään kovin helposti heti sovelluksessa.
Skype for iPad
Nettipuheluiden soittamiseen. En käytä paljoa mutta ihan kätevä jos Adobe Connect tuntuu toiselle liian vaikealle tai ei ole asennettuna kaikilla. Skype on yleisempi.
Adobe Connect Mobile
Kokoustaminen ja webinaarien seuraaminen on helppoa tällä. Mulla on oma huone KyAMK:lla joten virtuaalihuone on aina vapaana.
Lisään loppuun vielä yhden lisää, Blog Docs sovellus, jolla kirjoitin tämän postauksenkin, on oikein kätevä blogipostausten kirjoituspaikka WordPress-blogeille joita KyAMK:ssakin tarjotaan koulun omalla palvelimella. Kirjoituksia ei saa poistettua mutta muuten oikein hyvä sovellus.

 

I blog with BE Write

Mobiililaitteiden käytöstä KyAMK:ssa

Monissa oppilaitoksissa on tällä hetkellä ajankohtaisena asiana materiaalien ja opiskelumahdollisuuksien laajentaminen mobiililaitteille kuten älypuhelimiin ja tablettitietokoneisiin. Jotkut koulut ovat jopa erilaisilla piloteilla hankkineet opettajille tai myös opiskelijaryhmille tai -tiloille esimerkiksi iPadeja.

Koska koulullamme ei varmaankaan ainakaan ihan lähiaikoina tule olemaan varaa ostaa kaikille opiskelijoille ja opettajille mobiililaitteita, tulisi niiden omistamisella olla niin suuria etuja että syntyisi houkutusta ostaa sellainen itselle ihan omaksi. Monelta löytyvät jo toimivat älypuhelimet tai tabit omasta takaa, mutta niiden hyödynnettävyys luokassa tai luennoilla ei ole vielä ajan tasalla. Moni opettaja voi vierastaa ajastusta että opetuksen aikana oppilas näppäilee mobiililaitettaan ja pitää katseensa siinä. Ja onhan totta että omien laitteiden avulla on helppoa karata opetuksesta sosiaaliseen mediaan ja sivuuttaa opetus. Toistaalta mobiililaitteilla voi kätevästi tehdä muistiinpanoja ja tallentaa ne suoraan omiin tallennustiloihin internetiin, josta ne saa kätevästi auki kaikilla laitteilla millä käy internetissä, ilman että tarvitsee tiedostoja erikseen kopioida tikulle tai lähettää sähköpostia täyttämään. Tunnilla voi ottaa opettajan sisällöistä ja taulumuistinpanoista kuvia parhaimmillaan HD-tarkkuudella ja tarkastella niitä myöhemmin esim. kerratessa tenttiin. Myös äänitallenteiden ottaminen mahdollistuu ja kaikkea ei aina tarvitse kirjoittaa ylös. Tekijänoikeudet tulevat tämän myötä korostetusti esille eli esimerkiksi se että opettajasta tai opettajalta talteenotettua materiaalia ei ole soveliasta jakaa eteenpäin  eikä asettaa sitä esille ilman lupaa.

Opiskelumateriaalin tulisi olla sellaisessa muodossa, että se on helposti luettavissa eri laitteilla eli esimerkiksi pdf-muodossa. Tällöin opiskelija pystyisi kätevästi lisäämään opetusmateriaalinsa omaan virtuaaliseen kirjahyllyynsä mobiililaitteellaan ja lueskella tai tarkistella materiaalia missä vain, milloin vain. Jos materiaali on vain office-muodossa (xls, doc, ppt), voi olla että sen käyttäminen on mahdotonta tai vähintään vaikeaa esimerkiksi puhelimella.

Käytettävyys tulee esille myös verkkokurssia rakennettaessa Moodleen. Päivitetyssä Moodlessa on oma teemansa mobiililaitteille, mikä karsii ulkonäön hyvin yksinkertaisesti ja toimii parhaiten pelkän tekstin ja materiaalilinkkien avulla. Kuvien ja räikeiden tekstien, taulukkojen ym. laittaminen kurssille tekee mobiilikäytöstä mahdollisesti turhan vaikeaa tai ainakin turhauttavaa. Moodlea pystyy käyttämään myös monella mobiilaittella oman sovelmansa (apps) kautta. Tällöin Moodle toimii sovelman valikkojen avulla ja kurssi järjestäytyy esimerkiksi puhelimen näytölle otsikoittain. Oikeiden muotoilujen käyttö (otsikko 1, otsikko 2, normaali teksti) materiaalia lisättäessä kurssille on myös hyvin tärkeää jotta lopputulos on ulkonäöllisesti sama kaikille.

Koska opetusmateriaalit ja käytettävät sivustot ovat usein verkossa, on yleistynyt myös QR-koodien käyttö tulosteissa. On vanhanaikaista liittää mainokseen tai julisteeseen linkkiosoitetta ilman QR-koodia koska se tarkoittaisi sitä että nähdäkseen linkin sisällön, pitäisi ensin avata laite jolla menee verkkoon, siellä avata selain ja vielä naputella verkko-osoite vieläpä niin että se menee oikein. Kuinka moni menee koneella mainoksissa nähtyihin linkkiosoitteisiin? Tuskin kovin moni. Paljon helpompaa on suunnata esimerkiksi puhelin QR-koodiin kameralinssillä (joko oman sovelmansa kautta tai puhelimen omalla skannaustoiminnolla) ja klikata vain linkkiä joka avautuu puhelimen näytölle. Ja tadaa, sivusto tai materiaali on siinä valmista klikatattavaksi auki.  Paljon helpompaa. Leikkimällä ottavansa kuvan saa suoraan sisällön eteensä. QR-koodien käyttöä koulullamme voisi hyödyntää esimerkiksi Moodle-kurssien osoitteissa tai langattoman verkon salasanan saamisessa sekä tietysti oman sivustomme tärkeimmillä sivuille (esimerkiksi työjärjestykset voisi joku haluta tallentaa puhelimeensa koodin avulla). Esimerkiksi Lahdessa Oppimiskeskus Fellmanniassa ei ole enää viikottain vaihtuvia tulosteita luokkien edessä vaan QR-koodi joka avaa sivuston jossa on ajankohtainen työjärjestys. Näin tulosteita ei tarvitse koskaan vaihtaa eikä niiden sisällöistä huolehtia muuta kuin verkossa. Toki tämä rajaa saatavuutta opiskelijoilta, joilla ei älypuhelinta tai muuta QR-lukijaa ole.

Mobiilikäytön mahdollistaminen ja paikkasidonnaisuuden vähentäminen lähtee asennemuutoksesta. Omat laitteet koululla tulee sallia ja kaikkien tulisi tuntea vastuunsa niiden oikeanlaisesta käytöstä esimerkiksi oppitunnilla. Hyvät ja vakaat verkkoyhteydet tulee olla kaikkien KyAMK:laisten saatavilla ja materiaalin tulisi olla muodossa, jossa sitä voi käyttää kaikkialla ja eri laitteilla. Esimerkiksi äänitallenteiden ottaminen ei vaadi enää välttämättä kielistudiota tai videoiden ottaminen tietotaitoa (videokamerasta, editoinnista, siirrosta, muunnosta ja julkaisusta) kun on käytössä esimerkiksi yksi tablettitietokone.  Sivustojen rakennus verkkoon sekä julkaisu pdf-kirjaksi kaikkien saataville on nykyään arkipäivää mobiilaitteella. Tuotoksille voi jopa pistää itse hinnan ja kerätä siitä pientä sivutuloa jos muutkin haluavat kirjaa lukea.

Lähde siis rohkein mielin tutustumaan laitteisiin ja pidähän  mielessä mahdollisuudet niiden erilaisesta käytöstä opetuksessa ja opiskelussa ja vinkkaileppa vaikkapa meidän kielten mobiilipilotin ryhmäläisille hyviä ideoita ja huomioita.

Lisätietoja saa allekirjoittaneelta.

Sari