Avainsana-arkisto: täydennyskoulutus

Uusia koulutustapoja

Vastaa

Tämän syksyn myötä olemme ottaneet koulutuskalenteriimme myös koulutuksia, jotka pidämme verkon välityksellä. Ensi viikolla niistä ensimmäinen toteutuu, ja siihen ehtii vielä mukaankin ilmoittautumaan tämän viikon aikana. 13.10. pidämme verkossa Webropol-kyselyt tutuksi -koulutuksen, joka on toteutettu myös lähiopetuksena. Lisäksi samalla viikolla on 16.10 Moodlen työpaja & oppitunti -aktiviteettien verkkokoulutuksen. Jos et ole näitä työkaluja Moodlessa vielä käyttänyt, kannattaa ehdottomasti ilmoittautua mukaan seuraamaan koulutusta. Muistathan, että voit osallistua verkkokoulutuksiimme myös mobiililaitteilla, jos asennat maksuttoman Connect-sovelluksen mobiililaitteeseesi.

kuvan lähde: http://www.adobe.com/fi/products/adobeconnect/mobile-meetings.html

kuvan lähde: http://www.adobe.com/fi/products/adobeconnect/mobile-meetings.html

Verkkokoulutuksiemme lisäksi olemme tänä syksynä järjestäneet ensimmäistä kertaa avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaan Verkko-opetuksen välineet -kurssin. Tämän kurssin avulla opettaja, tai opettajan väleineistä kiinnostunut opiskelija voi saada itselleen perustiedot tietokantojen, sosiaalisen median, sekä verkon opetuskäytöstä.

Kurssi käyttää oppimisympäristönään blogisivustoa http://blogit.xamk.fi/verkko-ope, mutta myös opiskelijoilla on omat bloginsa. He julkaisevat tuotoksiaan, pohtivat opittavia asioita, ja hyödyntävät blogia oppimispäiväkirjana. Kurssin opiskelijat ovat itse opettajia, ja hyödyntävät kurssin opit omassa työssään käytännönläheisesti.

Mitä tällä avoimen amk:n kurssilla sitten opitaan?

Tietokannat opetuksessa -osion suoritettuaan opiskelija

tietää oman alansa keskeisimmät tiedonlähteet
osaa hakutekniikan perusteet
osaa linkittää aineistoja Moodle-kurssille

Sosiaalinen media opetuksessa ja tiedonlähteenä –osion suoritettuaan opiskelija

ymmärtää mitä tarkoitetaan sosiaalisella medialla
osaa sosiaalisen median pelisäännöt ja tunnetuimpien palveluiden käyttöehdot
on löytänyt oman tyylinsä käyttää sosiaalista mediaa sekä palvelut, jotka tuntuvat itselle mielenkiintoisilta
osaa hakea tietoa monipuolisesti verkosta
on tutustunut tekijänoikeuksiin ja lähdekritiikin perusteisiin liittyen sosiaaliseen mediaan

Vuorovaikutteisesti etänä verkossa –osion suoritettuaan opiskelija:

ymmärtää verkkoalustan käyttämisen periaatteet ja rajoitukset
jäsentää materiaalit ja aktiviteetit verkkoalustalle verkkopedagogisesti mielekkäästi
kykenee sijoittamaan ja linkittämään materiaalia Moodle-alustalle tekijänoikeudet huomioiden
osaa luoda kurssille keskustelualueen, chatin, tehtävänpalautuksen, sekä yksinkertaisen tentin
hallitsee palautteen ja arvosanan antamisen palautetusta tehtävästä/tentistä
pystyy hyödyntämään verkossa tapaamisessa Adobe Connect -virtuaaliluokkajärjestelmää.

Aika paljon uusia juttuja siis nyt syksyllä! Käyhän välillä sinäkin lukaisemassa tuota Verkko-opetuksen välineet -blogia, ja kommentoi artikkeleita. Blogiin voi kirjautua koulun tunnuksilla lukijaksi, ja sen jälkeen pystyt kommentoimaan omalla nimelläsi. Vuorovaikutteista syksyn alkua kaikille!

Toivottelee, Sari

 

Mobiilikesäkoulusta ideoita ammattikorkeakouluopetukseen

Vastaa

Tiedon janoa mobiilioppimisen keitailla

Huhtikuussa 2014 olin täydennyskouluttautumassa Mobiilikesäkoulussa Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan yksikössä Tammelassa. Kyseessä oli jo kolmas kertani kyseisessä leirikoulussa ja jälleen kerran sain mobiilireppuuni reilusti eväitä omaan työhöni liittyen. Mobiilikesäkoulussa opitaan tekemällä, ja tutustutaan alan asiantuntijoihin sekä toisiin mobiilia opetusta eteenpäin vieviin opettajiin ja kouluttajiin. Useimmilla on omat laitteet mukana ja tänä vuonna laitekanta oli hyvinkin vaihteleva. Kävijöiden blogit, Twitter, Instagram, sekä Facebook, ovat hyviä paikkoja tutustua tehtyihin juttuihin ja moni hyödyntää myös palveluita, jotka kasaavat tuotokset yhteen eri paikoista. Yksi näistä on Storify-palvelu.

Mobiilikesäkoulussa osallistujat olivat kuudessa ryhmässä, jotka oli jaettu jo ennen tapahtuman alkua. Ennakkotehtävänä oli esitellä itsensä wiki-sivulle ja asentaa muutamia sovelluksia omaan mobiililaitteeseen, sekä tarvittaessa luoda tunnukset tai tutustua yhteisiin tunnuksiin. Keitailla oli eri teemoja, joita olivat pedagogiikka, teknologia, pelit, paikkatieto ja havainnot, täydennetty todellisuus, 3D, ja luokkahuone. Suurin osa keitaista sijaitsi ulkosalla.
Ruokailut ja kahvitus oli järjestetty upeasti, ja oli ilo ruokailla välillä myös ulkona keitailla.

Iltaviihteenä oli mobiilijamit, jonne osallistuttiin oman mobiilaitteen ja nappikuulokkeiden avulla. Illalla oli mahdollisuus myös syödä hintaan kuuluva iltapala suoraan muurikalta, ja nauttia paikallisen panimon oluita omakustanteisesti. Mustialassa oli myös pihasauna ja mahdollisuus uintiin järvessä. Ensimmäisenä meidät laitettiin luomaan tarina julkaistavaksi digikirjana mobiililaitteille. Käsikirjoitimme tarinan liittyen Punahilkka-satuun ja sen jälkeen otimme siihen kuvia ja videoita, sekä kirjoitimme tekstit. Latasimme tuotoksemme yhteiseen Drive-kansioon. Hyödynsimme muilla pisteillä myös kattavasti eri yhteisöpalveluita ja yhteisen tunnuksen verkkotallennustiloja. Mieleeni jäi erityisesti pelien keidas, jossa pelasimme mobiililaitteillamme Smartfeet-peliä, jossa liikuimme ympäriinsä Mustialassa ja vastasimme kysymyksiin rasteilla. Paikkatiedon ja kartan avulla voi tehdä historian oppimisestakin kivaa. Kiersimme ympäristöä myös ActionTrack-sovelluksella, jota käyttää myös Särkänniemen huvipuisto. Siinä piti konkreettisesti käydä osoitetulla paikalla, jotta tehtävä avautui. Lisäksi kokeilimme metsäalueella geokätköilyä ja SportTrackerin edistyneitä toimintoja.

Muita kiinnostavia asioita mobiilikesäkoulussa oli lisätyn todellisuuden esimerkit. Tutustuin museon virtuaalinäytökseen, tutustuin verenkierron ja aivojen saloihin 3D:nä mobiililaitteen läpi ja tutkin taivaalta tähtien nimiä keskellä päivää suoraa puhelimellani. Sain myös tutustua älykelloihin, erilaisiin ph-mittareihin, ja näin kuinka 3D-tulostus tapahtui käytännössä. Tutustuin robottiin, joka osaa kirjautua langattomaan verkkoon ja pelata jalkapalloa. Näin myös älypöydän, jossa pystyi eri eri hashtagien tweettejä katsomaan virtana.
Kaiken kaikkiaan sain paljon innostusta ja oppia mobiililaitteiden tiimoilta, ja oli hienoa tavata sosiaalisessa mediassa seuraamiani henkilöitä oikeassa elämässä. Voin lämpimästi suositella mobiilikesäkoulua kaikille, osaamistasosta riippumatta.

Parhaita paloja pääset katsomaan Mobiilikesäkoulun kotisivuilta http://mobiilikesakoulu.com/. Sieltä löydät mm. tekemämme videon Iso, paha mobiili.

Voit lukea Mobiilikesäkoulusta lyhyemmän jutun Kymenlaakson ammattikorkeakoulun verkkolehti Koskisesta täältä. Juttu on nimellä Mobiilioppimisen keitailla. Sieltä näet mm. kuvia Mobiilikesäkoulusta.

Voit perehtyä osallistuneiden julkaisemiin juttuihin Instagramissa ja Twitterissä hashtageilla #mobiilikesäkoulu ja #mkesakoulu. Lisäksi suosittelen tutustumaan Mobiilioppaaseen, joka on tehty Googlen Sites-palvelulla https://sites.google.com/site/mobiilillaluonnollisesti/taessae-oppaassa. Sieltä löydät mm. pedagogisia malleja, joita hyödyntää mobiiliopetuksessa.

Mietteitä Mobiilikesäkoulusta kirjoitteli Sari Uski.

Sari Uski

Täydennyskouluttautumassa Aulangolla

Vastaa

Kirjasto- ja oppimisteknologiapalveluiden henkilöstöstä muutama päätti lähteä täydennyskouluttautumaan Hämeenlinnaan 10-12.4. ITK-konferenssiin Aulangolle. Konferenssi oli muihin vuosiin verrattuna helpompi hahmottaa, sillä verkkosivuilla pystyi luomaan itselleen ohjelmasuunnitelmankin jo valmiiksi. Luentojen aikataulut, tilat,  ja jopa Twitterin hashtagitkin oli merkattuna jo ennen messuille lähtöä talteen. Itse en avannut printattua esitettä ohjelmien aikataulujen vuoksi ollenkaan. Oma ohjelma löytyi www.itk.fi -sivustolta oman profiilin alta. Itse otin ohjelman talteen myös puhelimeeni Evernote-muistiinpanoon. Luennolta oli sitten kätevä tarkistaa puhelimesta seuraava luento aikatauluineen ja mennä niiden mukaan.

ITK-messuilla esille nousi korostetusti digitaalinen oppimateriaali, verkkoympäristöt, mobiilaitteet, sähköinen ylioppilaskirjoitus, sekä esimerkiksi osaamismerkit. Twitter oli vahvasti mukana ja itsekin käytin sitä muistiinpanojen paikkana. Twitter on sosiaalisen median palvelu, jossa voi omalla profiilillaan lähettää maksimissaan 160 merkin viestin. Viestejä voi kasata yhteen niin sanotuilla hashtageilla, eli esimerkiksi hashtagilla #itk2014. Tapahtumissa on usein ennalta määrätty, mitä hashtagia toivotaan käytettävän. Twitterissä voi hakea viestejä kyseisellä hashtagilla ja saada esille kaikki viestit, joissa hashtagi on mainittuna. Twitteristä löytyy paljon tietoa myös esimerkiksi Kyamkiin liittyen kun hakee hashtagilla #kyamk. Loin omista ITK tweettauksistani koosteen Storify-palvelulla ja se löytyy täältä https://storify.com/Sarius/itk-2014.

Keskellä Aulangon hotellia oli ihana talvipuutarha, jossa kerrata oppimistaan.

Talvipuutarha

ITK-messuilta löytyy myös monia muita blogauksia. Erittäin lämpimästi suosittelen Matleena Laakson blogia, joka löytyy täältä http://www.matleenalaakso.fi/. Matleena on myös kova tweettaamaan (https://twitter.com/MatleenaLaakso), ja häneltä löytyy myös valtavasti kullan arvoista materiaalia opettajille esimerkiksi Slideshare-palvelusta (http://www.slideshare.net/MatleenaLaakso). Matleena on erittäin esimerkillisesti PAOK-verkosto -hankkeen avulla luonut itselleen digitaalisen minän ja ammattitaidon, joka todellakin näkyy hänen verkkojulkaisuissaan. Itse tapasin Matleenan ensimmäistä kertaa Mobiilikesäkoulussa Tammelassa (http://www.mobiilikesakoulu.com/) vuosi sitten. Kyseistä tapahtumaan voin muuten lämpimästi suositella kaikille mobiilaitteista kiinnostuneille! Verkon kautta olinkin jo entuudestaan tutustunut Matleenan vahvuuksiin ja erikoistumiseen sosiaalisessa mediassa. Matleenan hanke loppuu tänä vappuna, ja hän on vapaalla markkinoilla uusien haasteiden suhteen.

Jos olet kiinnostunut itse luomaan oman digitaalisen minäsi, sekä hyödyntämään sosiaalista mediaa sen tukena, kannattaa ehdottomasti tutustua Matleenaan verkossa hänen aineistojensa ja profiiliensa kautta ja ottaa mallia.

ITK 2014 antoi minulle uutta näkökulmaa etenkin e-aineistojen suhteen. Otava on julkaissut oman palvelunsa www.luekirja.fi, jossa voi kaikkia Otavan uusia julkaisuja lukea kuukausimaksulla rajattomasti verkossa. Kirjoja voi ladata myös offline-luettavaksi esimerkiksi tablettitietokoneeseen, mutta vain kolme kerrallaan. Hintaa tällä palvelulla on 24.90 euroa kuukaudessa. Tähän asti olen itse käyttänyt kuukausimaksulla musiikkipalvelu Sporifyä (9,99 euroa/kk www.spotify.com) ja Amazonin äänikirjakauppaa Audible (14,99 dollaria /kk yhdellä krediitillä, www.audible.com). Otava on siis luonut itse sähköisen kirjaston omille kirjoilleen. Erona esimerkiksi Audibleen on se, että Otavan kirjoja ei saa pitää, toisin kuin Audiblen ostetun äänikirjan luonnollisesti saa.

Luekirjaa.fi -palvelu mahdollistaa luettujen kirjojen käsittelyn myös opiskelijaryhmän kanssa verkossa.

Luekirja

E-kirjojen ominaisuuksina esille nousi opiskelijoiden mahdollisuus muokata kirjoja jatkamalla niitä omilla muistiinpanoillaan, sekä e-kirjojen kulkeminen mukana koko elämän. Tämä mahdollistaisi esimerkiksi yläasteella käytettyjen oppikirjojen ja muistiinpanojen hyödyntämisen samassa ympäristössä myös lukiossa. Oppimisympäristönä toimi peda.net.  Lisätietoa tästä löytyy e-Oppi -verkkosivustolta http://www.e-oppi.fi/. Meillä Kyamkissakin on opittu e-kirjojen tekeminen iBooks Authorilla, jota e-Oppi myös hyödyntää. Sovellus on ilmainen ja sillä voi julkaista omia kirjoja iBooks-palveluun, joka toimii iTunesin kautta. Kyamkilta tällaisia kirjoja on itseni lisäksi luonut Päivi Korhonen, joka toteutti digikirjan luomisen ranskan kielen kurssillaan opiskelijoiden kanssa. Päivin kirja löytyy täältä: https://itunes.apple.com/fi/book/bonjour!-ranskan-alkeiskurssi/id634313886?mt=11.

Osaamismerkit eli OpenBadges on ollut nyt puheissa esimerkiksi Kyamkin Facebook-ryhmässä nimeltä Kahvihuone. OpenBadge on suomennettuna osaamismerkki ja se on Mozilla Foundationin perustama standardisoitu merkkipalvelu. Sinne voi luoda tilin, ja sille tilille voi myöntää osaamismerkkejä erilaisista taidoista tai koulutuksista. Opettaja voisi esimerkiksi saada osaamismerkin Moodlen tai Adobe Connectin taitojensa tiimoilta. Tai opiskelija voisi saada merkin kielten taidoistaan. Kyamkissa voitaisiin luoda Moodle-taidoistakin omat merkit. Näissä on kuitenkin ehkä järkevämpi odottaa virallisempia merkkejä itse Moodle.orgin tai muun tahon puolesta. Osaamismerkkejä voi myöntää myös Moodlesta lisäosan avulla, jos sellainen asennettaisiin. Opiskelijoille voisi luoda vaikka tutkinnon pakollisten opintojen suorittamisesta oma merkki, tai erikoistumisesta tiettyyn osaamiseen. Näitä merkkejä voisi hyödyntää hakiessa esimerkiksi työpaikkaa, joten osaamismerkit toimisivat osana opiskelijan digitaalista minää ja olisivat kuin CV omista taidoista. Työnantajalle on mielekkäämpää saada opiskelijan taidoista kuva osaamismerkeillä, kuin nähdä todistus yksittäisestä tutkinnosta. Opiskelijoillakin olisi varmasti enemmän motivaatiota suorittaa haasteellisia kursseja ja erikoistua oman tutkintonsa suhteen pidemmälle. Verkko-opiskelusta, sekä -opettamisesta voisi myös myöntää omia merkkejään. Nopeasti opiskelutahdista tai hyvästä keskiarvosta voisi myös miettiä omaa merkkiään. Mahdollisuudet ovat laajat.

ITK-messuilta lähti mukaan paljon uutta tietoa ja mietittävää. Jos kiinnostuit yllä olevista aiheista, olet tervetullut työpajoihimme keskustelemaan ja tutustumaan niihin konkreettisesti. Ilmoittautumaan pääset täällä http://kirpa.xamk.fi.

PS. Koulutusanti loppuvuodelle 2014 on nyt päätetty. Ensi lukuvuonna mahdollistuu myös verkkokoulutuksiin osallistuminen koulutusaiheittemme tiimoilta. 😉

Sari Uski

 

Opetusteknologiamessuilla Lontoossa

Vastaa

2. helmikuuta 2013
BETT, powering learning
ExCel London

Hei kollegat,
paljon on uutta tullut vastaan täällä Lontoossa näiden neljän päivän aikana. Ensimmäiset verkostumiset tuli tehtyä jo lentokentällä odotellessa kuljetusta koneelle. Lentokoneessa vierustovereina istuivat digioppikirjojen pioneerit Simo Veistola ja Johannes Pernaa e-Oppi-yrityksestä. Vinkkinä että Simo oli myös Huomenta Suomessa haastateltavana (http://m.katsomo.fi/katsomo/?progId=170242). Puhuimme mm. oppikirjojen uudistuvasta luonteesta, johon kuuluu oppikirjoihin itse tehtävät muutokset ja lisäluvut sekä niiden käsittely omiksi kirjoiksi jotka voi viedä mukana esim. työelämään kun se on ajankohtaista. Olin juuri tehnyt iBooks Authorilla itsekin kirjan ja he käyttävät juuri samaa sovellusta. Mahtavaa! Lontoossa majoituin hostelliin, se onkin sitten ihan oma tarinansa enkä tässä siitä enempää mainitse. Suosikaa hotelleja.

Keskiviikkona 30.1 oli ensimmäinen messupäivä ja luvassa oli Aronetin järjestämä vierailu Lontoon collegeen. Aikamoinen Potter-fiilis oli kyllä koko tutustumisen ajan. Meidät jaettiin ryhmiin, ja kaksi edistyneemmän opiskelutalon opiskelijaa kierrätti meitä koulurakennuksissa. Koululla oli käytössä SMART Board -älytaulut ja niihin liittyen mobiililaitteetkin Notebook-lisäosan (Extreme Collaboration) avulla. Opiskelijat heittelivät älytaululle vastauksiaan puhelinten, padien ja tietokoneiden avulla, ja mekin saimme osallistua omilla laitteillamme. Liikuntasalissa näimme miten opettaja näytti iPadilta trampoliini-liikkeitä opiskelijoille ja kuvasi heidän suorituksiaan iPadilla myös. Äidinkielessä opettaja hyödynsi sujuvasti älytaulua ja istuimme opiskelijoiden lomassa melkein tunnin. Kylläpä oli auktoriteetti ja vaihtelevat, innostavat puhetyylit vaikuttavia! Illemmalla tutustuin Aronetin Niina Mämmiin ja Minna Aaltoon Aronetin järjestämässä Suomalaiset BETT-messuilla cocktail-tilaisuudessa ja puhetta oli mm. SMART kouluttajakoulutuksesta, josta voisi olla minulle hyötyä.

Torstaina kiertelin messuilla koko päivän, ja ilta päättyi kustannettuun ruokailuun japanilaisessa ravintolassa, jossa meillä oli oma kokki pöydässä. Nam! Tutustuin Suomen omiin BETT-vierailijoihin taas paremmin. Messuilta mieleen jäi Moodlelle vaihtoehdon tarjoava Itslearning, jota jo aiemmin tuttu Marko Mäkilä esitteli. Se vaikutti oikein lupaavalta. Tosin mietitytti, olisiko vielä uskallusta sen käyttöönottoon, sillä se sisältäisi monta muutakin järjestelmää samalla. Itslearning mahdollistaisi myös Winhan ja Wilman toiminnot sekä Moodlesta puuttuvat videoneuvottelut, projektit, ePortfoliot ja äänitallenteiden tekemisen. Kurssipohjatkin saisi automaattisesti. Sähköpostikin integroituisi Itslearningiin. Vaikuttavaa.

Perjantaina katselin messuilla esityksiä mm. lisätyn todellisuuden sovelluksen Aurasman opetuskäytöstä. Erään koulun opiskelijat olivat tehneet padilla videoleikkeitä, joissa he kertoivat lisää koulun seinällä esillä olevista teoksista. Kun vanhemmat menivät koululle, he voivat puhelimella skannata teoksen ja nähdä puhelimella tehdyn videon jossa itse lapset esiintyivät. Toisessa paikassa Aurasmalla oltiin tehty videoleike vanhaan valokuvaan hyödyntäen isovanhempia ja heidän kokemuksiaan. Tutustuin myös iPad-sovellukseen nimeltä Appshed, jolla voi itse tehdä mobiilisovelluksia esimerkiksi iPhonelle. Seurasin myös muutaman Microsoftin esityksen Windows 8 -padien ja tietokoneiden käytöstä ja niiden kätevistä rajoituksista lapsille. Myös Googlella oli mahtavia esityksiä miten esim. Google Drivessa olevaan dokumenttiin voi luoda mitä mahtavimpia kaavoja ja tuoda aineistoja muualta niiden avulla. Pelillisyys oli paljon esillä, ja otinkin parit kokeilutunnukset peliympäristöihin, joita ajattelin testata lapsillani.

Lauantai menikin messuilla vain iltapäivään. Moni luovutti jo perjantain jälkeen, mutta itse kiinnostuin niin kovasti Facebookin ja Twitterin hyödyntämisestä opetuksessa että seurasin esityksiä miltei tapahtuman loppuun saakka. Esimerkiksi Norjassa on yksi opettaja (http://annmic.wordpress.com) joka opettaa vain sosiaalisessa mediassa (blogit, Twitter), täysin ilman oppikirjoja. Tutustuin myös MS Office 365 -ympäristöön ja sillä toimimiseen. Sharepoint oli kyllä mielenkiintoinen ja lisäksi ilmainen tietyllä käyttötasolla ihan jokaiselle. Lauantaina oli myös asiaa erilaisista oppikirjanteko-ohjelmista. Ja hyödyllisten mobiilisovellusten esittelystä löysin monta mielenkiintoista appsia, joihin en ole vielä ehtinyt tutustua.
Kokonaisuutena sanoisin että käsitykseni tämän hetken opetusteknologiasta kehittyi huimasti ja aloin nähdä asioita isommassa mittakaavassa. Sain työhöni hurjasti motivaatiota ja monta asiaa, joita voin itse viedä työssäni eteenpäin alueellamme. Lisäksi tutustuin Suomen tunnetuimpiin koulutusteknologian osaajiin. Kaiken kaikkiaan matka oli hyvinkin hintansa ja aikansa arvoinen.

Kuvia matkalta voit katsoa täältä.

Parhain terveisin,

Sari