Kategoriat
Yleinen

Datatyöpaikkojen kehitys/tilanne -projekti

Data-analytiikan ja visualisoinnin koulutuksen viidennellä lukukaudella toteutetaan ja raportoidaan tilaajalle laaja data-analytiikan tutkimus- ja kehitysprojekti. Työparini Emman kanssa saimme Xamkin DataLABilta tehtäväksemme kerätä tietoa datatyöpaikkojen tilanteesta ja kehityksestä Suomessa sekä analysoida ja visualisoida kerätty data Microsoftin Power BI-työkalulla. Tavoitteena oli myös rakentaa datatyöpaikoista mittaristo DataLABin käyttöön. Projektin tuotoksena syntyneen datatyöpaikkojen osaamistarvekartoituksen avulla data-analytiikan koulutusta voidaan kehittää entistä paremmin vastaamaan tämän hetken työelämän tarpeita ja vaatimuksia.

Datan kerääminen

Projektissa käytettävä data rajattiin kerättäväksi yhdeltä internetin työnhakusivustolta ja tavoitteena oli kerätä tietoja sadasta datatyöpaikasta Suomessa. Työnhakusivustoksi valittiin Duunitori.fi, josta hakusanalla ”data-analysis and management” kerättiin työpaikkailmoituksista manuaalisesti Excel-tiedostoon tarvittavat tiedot. Muuttujiksi määriteltiin tehtävänimike, yritys, sijainti, työn tyyppi, työsuhde, koulutus, etätyömahdollisuus, ohjelmisto ja tekniikat, kielitaito sekä sosiaaliset taidot. Projektidata kerättiin lokakuussa 2020, jolloin projektin lopputulokseen vaikutti sillä hetkellä saatavilla oleva data datatyöpaikoista.

Kuvakaappaus Duunitori.fi:n hakunäkymästä

Muuttujien luokitteleminen

Projektidatan keräämisen jälkeen oli vuorossa datan siivous ja muuttujien luokitteleminen. Tässä vaiheessa mietittiin, kuinka kerättyä dataa on järkevintä lähteä hyödyntämään. Esimerkiksi datavarastona toimivaan Excel-tiedostoon kirjattu ”yritys”-muuttuja otettiin jatkokäyttöön luokiteltuna muuttujana ”Luokiteltu toimiala”. Id-numerot ja muuttujaluokitukset kerättiin omille välilehdilleen datavaraston sisällä. Mittariston rakentamisen kannalta päätettiin välilehdestä ”Luokiteltu työpaikka” tehdä päätaulu. Tälle välilehdelle kerättiin mittaristoa varten tarvittavien muuttujien id-numerot kutakin datariviä koskien. Näin haluttiin varmistaa tietojen linkityksen onnistuminen jatkotyöskentelyä varten. Viiteavaimena välilehdelle Datatyöpaikat toimi muuttuja Id_työpaikka. Tällä id:lla pystyttiin linkittämään Datatyöpaikat-välilehdelle syötetty työpaikka välilehdelle ”Luokiteltu työpaikka”. Jokainen rivi edusti erillistä työpaikkaa ja muuttujien arvot kerättiin omiin sarakkeisiinsa. Muuttujat saivat arvoja työpaikkailmoituksessa esiintyvän tekstisisällön mukaan.

Tietomallien rakentaminen

Kun haluttu data oli saatu kerättyä Excel-tiedostoon, oli vuorossa datan tuonti Microsoft Power BI -työkaluun. Työt Power BI -työkalun sisällä lähtivät liikkeelle tietomallien rakentamisesta, eli taulujen välisten suhteiden luomisesta. Tässä projektissa päätauluna tietomalleissa toimi taulu ’Luokiteltu työpaikka’. Muista tauluista on linkitetty asianmukaiset suhteet tähän päätauluun.

Projektin tietomallit Power BI:ssä

Tiedon visualisointi/mittariston rakentaminen ja tiedon analysointi

Power BI:ssä työ jakautui mittariston rakentamiseen sekä mittariston ulkopuolisten visualisointien tuottamiseen. Visualisointi haluttiin pitää mahdollisimman selkeänä ja yksinkertaisena, minkä pohjalta tehtiin valinnat fontti- ja värivalintojen suhteen.  Myös mittaristo päätettiin rakentaa mahdollisimman selkeäksi ja helppokäyttöiseksi. Mittaristo on toteutettu omalle välilehdelleen raporttinäkymässä ja siihen valittiin työpaikkojen suodatuksen kannalta oleellisimmat tiedot: kaupunki, työn tyyppi, työsuhde, etätyömahdollisuus, tehtäväala, työpaikka, karttanäkymä sekä työpaikkojen määrä mittarimuodossa.

Mittaristo datatyöpaikoista

Mittariston ulkopuolisissa visualisoinneissa käytettiin enimmäkseen palkkikuvioita. Joidenkin muuttujien kohdalla visualisoinnissa käytettiin sanapilveä, joka tuotiin lisävisualisoinniksi Microsoft App Sourcesta. Mittariston rakentamisen ja tiedon visualisoinnin jälkeen dataa lähdettiin analysoimaan Power BI:stä saatujen kuvaajien pohjalta.

Projektin lopputulokset ja johtopäätökset

Projektin lopputuloksina esiteltiin saadut tulokset datatyöpaikkojen sijainnista, etätyömahdollisuudesta, työtyypistä, työsuhteesta, tehtävänimikkeistä, työpaikoista toimialoittain ja tehtäväaloittain, koulutusvaatimuksista, teknisen osaamisen vaatimuksista, henkilökohtaisista, ammatillisista ja sosiaalisista taidoista sekä kielitaidosta.

Yhteenvetona todettiin, että datatyöpaikkoja oli hyvin tarjolla. Eniten työpaikkoja oli avoinna pääkaupunkiseudulla, mutta etätyömahdollisuuksien yleistyessä työ ei välttämättä ole paikasta riippuvaista. Koulutusvaatimuksena esiintyy yleisesti korkeakoulututkinto ja teknisinä vaatimuksina hakijoilta toivotaan ohjelmointi-, tietokanta- ja BI-työkaluosaamista.  Englannin ja suomen kielten (tässä järjestyksessä) osaaminen on vaatimus valtaosassa työpaikkoja. Hakijoilta edellytetään mm. yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, oppimishalukkuutta sekä itseohjautuvuutta.

Tehtävänimikkeet sanapilvenä esitettynä

Teorian ja saatujen tulosten perusteella voidaan olettaa, että datatyöpaikkojen määrä tulee kasvamaan alasta riippumatta. Datatyöpaikkoja tukevaa koulutustarjontaa tulisi lisätä niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissa. Opiskelijoille tulisi tarjota laajemmin koulutusta tilastotieteen, ohjelmoinnin ja liiketoimintaopintojen yhdistelmänä.

Kehitysehdotuksena tilaajalle ehdotimme, että Xamk tarjoaisi data-analytiikan opiskelijoille enemmän matematiikan ja tilastotieteen opetusta sekä ohjelmointia. Koulutuksessa voisi olla selkeät suuntautumisvaihtoehdot kuten ohjelmointi, tilastotiede tai visualisointi. Myös DataLAB voi olla konkreettisesti mukana syventämässä data-analytiikan opintoja tarjoamalla monipuolisesti erilaista opintosisältöä.

Kategoriat
Yleinen

Tietojohtaminen ja tiedolla johtaminen – lyhyt oppimäärä

Teknologian kehittymisen ja digitalisaation myötä datan määrä kasvaa maailmassa valtavalla vauhdilla ja yrityksillä on käytettävissään paljon sekä sisäistä että ulkoista tietoa. Tiedolla ei kuitenkaan ole merkitystä, jos se ei johda mihinkään toimenpiteisiin tai sitä ei voi hyödyntää päätöksenteossa. Datan jalostaminen informaation kautta tiedoksi, tiedon analysointi ja tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa vaikuttavat tänä päivänä yhä enemmän yritysten menestymiseen. Tällöin puhutaan todennettuun tietoon perustuvasta päätöksenteosta ja tiedolla johtamisesta.

Tietojohtaminen voidaan määritellä tietoon liittyviin johtamiskysymyksiin erikoistuneena tietoyhteiskunnan johtamisen ajattelutapana/suuntauksena. Se toimii eräänlaisena kattokäsitteenä tietämyksenhallinnan, organisaation oppimisen, tietohallinnon, aineettoman pääoman sekä liiketoimintatiedon hallinnan osa-alueille ja liittyy läheisesti tietojärjestelmä- ja johtamistieteisiin.

Tietojohtamisella tarkoitetaan aineettomiin resursseihin, kuten tietoon ja osaamiseen perustuvaa arvon luomista. Se sai alkunsa informaatiovallankumouksen myötä 1980-1990 -luvuilla. Tietojohtamista tarvitaan kaikkialla missä ihmiset toimivat yhdessä jonkin tavoitteen eteen. Koska kaikkea tietoa ei voi hallita, se on myös tiedon luomiselle ja jakamiselle otollisten olosuhteiden luomista.

Tietojohtamisen tavoitteena on saavuttaa pysyvää kilpailuetua yhdistelemällä tietoa ja osaamista verkostoissa, kehittää tuottavuutta ja uudistumiskykyä sekä luoda avoimia tietoympäristöjä, joiden avulla tehdään yhteistyötä, käsitellään, analysoidaan, yhdistellään ja sovelletaan tietoa.

Tietojohtamista tarvitaan, koska arvoa luodaan yhä enemmän aineettomista voimavaroista. Taustalla on myös muuttunut johtamiskäsitys, jonka painopiste on osaamisen ja ainutlaatuisen kokemuksellisen tiedon johtamisessa. Kaiken toiminnan ytimessä on oppiminen ja kyky jatkuvaan uudistumiseen.

Tietojohtaminen voidaan jakaa tiedon johtamiseen ja tiedolla johtamiseen. Tiedon johtaminen on inhimillisen tietämisen ja tietäjien johtamista, johon liittyy esimerkiksi tiedon jakamista, uuden tiedon luontia tai erilaisten tietovarastojen ja -virtojen hallintaa. Tiedolla johtaminen puolestaan keskittyy tiedon jalostamiseen ja hyödyntämiseen päätöksenteossa. Keskeisessä osassa tieto- ja viestintäteknologian mahdollistamien ratkaisujen lisäksi on myös tiedolla johtamisen kulttuuri eli kuinka organisaatiossa on oivallettu toimintaa ohjaavan tiedon merkitys ja yksilön rooli kokonaisuuden kannalta.

Tiedolla johtamisen prosessi

Liiketoimintatiedon hallinnan avulla organisaatio kerää, analysoi ja hyödyntää oman toimintansa kannalta tärkeää liiketoimintatietoa. Tavoitteena on tarpeelliseksi arvioidun tiedon hankkiminen, luokittelu ja varastointi eri lähteistä jatkokäyttöä varten. Se yhdistää ja analysoi näennäisesti irrallisia tiedonpalasia, jotka jalostuvat tiedoksi päätöksentekijöille. Parhaimmassa tapauksessa liiketoimintatiedon hallinta tukee päätöksentekoa proaktiivisesti antamalla ennakkovaroituksia liiketoimintatiedon tapahtumista ja niiden vaikutuksista organisaatioon, jotka mahdollistavat parempien päätösten tekemisen ja menestyksellisemmän liiketoiminnan.

Liiketoimintatiedon hallinnan prosessimalli ja keskeiset tehtävät (mukaillen Laihonen ym. 2013)
Modernin tiedolla johtamisen edellytyksiä

Kulttuuri

Avainasemassa tiedolla johtamisen johtamisen kultttuurissa on se, että henkilöstö ottaa analytiikan osaksi omaa työtään ja kokee hyötyvänsä siitä aidosti.

Osaaminen

Tiedolla johtaminen vaatii paljon teknistä osaamista, mutta tärkeintä on kuitenkin kyky ymmärtää liiketoimintaa: miksi dataa kerätään ja mitä anlytiikalla tavoitellaan.

Organisaatiorakenne

Varsinkin suurissa organisaatioissa data on usein siiloissa. Siksi on tärkeää, että organisaatioissa on data-analytiikasta vastaava henkilö, joka pystyy toimimaan yli organisaation siilorajojen.

Teknologia

Käytettävät teknologiat tulisi valita tilanteen ja liiketoimintatarpeen mukaan jo olemassa olevat ratkaisut huomioiden. Toisinaan se tarkoittaa luopumista vanhasta ja panostamista kokonaan uuteen ratkaisuun, joskus taas jo olemassa olevaa teknologiaa pitäisi pystyä hyödyntämään tehokkaammin.

Lähteet:

Advian. Mitä on tiedolla johtaminen?

Halima, T. 2015. Tiedolla johtaminen.

Kosonen, M. 2015. Tietojohtaminen ja tiedolla johtaminen.

Laihonen, H., Hannula, M., Helander, N., Ilvonen, I., Jussila, J., Kukko, M., Kärkkäinen, H., Lönnqvist, A., Myllärniemi, J., Pekkola, S., Virtanen, P., Vuori, V. & Yliniemi, T. 2013. Tietojohtaminen. Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto.